1. Foaia de observatie clinica medicala

Foaia de observatie –– dooccuummeenntt mmeeddiiccoo--lleeggaall,, ccuu vvaallooaarree mmeeddiiccaallaa,, jjuurriiddiiccaa,, ssttiiiinnttiiffiiccaa,, ccaarree iinnssootteessttee

bboollnnaavvuull iinntteerrnnaatt iinnttrr--oo uunniittaattee ssaanniittaarraa ccuu ppaattuurrii..

CCaappiittoolleellee ffooiiii ddee oobbsseerrvvaattiiee::

II.. DDaatteellee ppeerrssoonnaallee:: nnuummee,, pprreennuummee,, sseexx,, vvaarrssttaa,, ddaattaa ssii llooccuull nnaasstteerriiii,, ddoommiicciilliiuull tteemmppoorraarr ssii ppeerrmmaanneenntt

IIII.. DDaatteellee ccaalleennddaarriissttiiccee:: ddaattaa iinntteerrnnaarriiii,, ddaattaa eexxtteerrnnaarriiii,, ppeerriiooaaddaa ddee rreeppaauuss

IIIIII.. DDiiaaggnnoossttiiccuull -- iinn ddiiffeerriittee ffaazzee:: ddee ttrriimmiitteerree,, llaa iinntteerrnnaarree,, llaa 7722hh,, llaa eexxtteerrnnaarree ((ddeeffiinniittiivv));; DDgg..

AAnnaattoommooppaattoollooggiicc –– iinn ccaazz ddee ddeecceess..

IIVV.. AAnnaammnneezzaa ((aannaammnneessiiss -- rreeaammiinnttiirree)) rreepprreezziinnttaa ttooaattee iinnffoorrmmaattiiiillee ccuulleessee ddee mmeeddiicc iinn uurrmmaa ddiissccuuttiieeii ccuu

bboollnnaavvuull.. SSee ffaaccee ccuu ttaacctt,, aapprrooppiiiinndduu--ttii bboollnnaavvuull,, ccoonndduucceerreeaa ddiissccuuttiieeii ssee ffaaccee ddee ccaattrree mmeeddiicc ssii ppooaattee aassiigguurraa ppeessttee

5500%% ddiinn ddiiaaggnnoossttiicc.. CCuupprriinnddee::

•• MMoottiivveellee iinntteerrnnaarriiii:: SSiimmppttoommee ssaauu sseemmnnee nnuummaaii ddaaccaa aauu ffoosstt ddeessccrriissee ddee bboollnnaavv,, ccaarree aauu ddeetteerrmmiinnaatt iinntteerrnnaarreeaa

iinn ssppiittaall.. DDee oobbiicceeii ssuunntt mmaaxxiimm 33 ssii ssee iieerraarrhhiizzeeaazzaa vvaalloorriicc.. SSee ssppeecciiffiiccaa llaa ssiimmppttoommeellee mmaajjoorree –– llooccaalliizzaarreeaa

ttooppooggrraaffiiccaa ssii ccaarraacctteerruull eevvooccaattoorr aall ssiimmppttoommeelloorr..

•• IIssttoorriiccuull bboolliiii ccuupprriinnddee ttooaattee mmaanniiffeessttaarriillee cclliinniiccee ddee llaa ddeebbuutt ppaannaa iinn mmoommeennttuull pprreezzeennttaarriiii llaa mmeeddiicc,, iinncclluussiivv

eevveennttuuaalleellee ttrraattaammeennttee eeffeeccttuuaattee iinn aacceeaassttaa ppeerriiooaaddaa. In istoric trebuie sa stabilim simptomul de debut la care

trebuie sa precizam: modul de debut (acut, brutal sau lent insidios), eevvoolluuttiiaa iinn ttiimmpp (boala acuta, boala cronica),

localizarea (pentru durere), iradierea durerii, caracterul simptomului (durere colicativa, varsatura alimentara etc),

intensitatea (suportabila, atroce etc), factori declansatori si de insotire

•• AAnntteecceeddeenntteellee

-- PPeerrssoonnaallee ffiizziioollooggiiccee –– llaa ffeemmeeiiee –– eevveenniimmeenntteellee ggeenniittaallee ddiinn vviiaattaa eeii:: mmeennaarrhhaa,, mmeennssttrruuaattiiaa -- ccaarraacctteerree

((rreegguullaarriittaattee,, dduurraattaa,, aabbuunnddeennttaa,, fflluuxx)),, uullttiimmaa mmeennssttrruuaattiiee,, nnaasstteerrii ((ggrreeuuttaatteeaa ccooppiiiilloorr llaa nnaasstteerree)),, aavvoorrttuurrii ––

ssppoonnttaannee,, pprroovvooccaattee

-- PPeerrssoonnaallee ppaattoollooggiiccee –– aaffeeccttiiuunniillee aanntteerriiooaarree ccaarree aauu mmooddiiffiiccaatt mmoodduull ddee rreeaaccttiiee aall oorrggaanniissmmuulluuii ssaauu aauu llaassaatt

sseecchheellee,, nnoottaanndd ddaattaa ssaauu ppeerriiooaaddaa ccaanndd aauu eexxiissttaatt.. SSee iinnssiissttaa ppee aaffeeccttiiuunnii ccaarree aauu lleeggaattuurraa ccuu bbooaallaa aaccttuuaallaa ssii ppee

iinntteerrvveennttiiiillee cchhiirruurrggiiccaallee ((aannuull))

-- HHeerreeddoo--ccoollaatteerraallee:: bboollii ddeetteerrmmiinnaattee ggeenneettiicc ((hheemmooffiilliiee)),, pprreeddiissppoozziittiiee ggeenneettiiccaa ((HHTTAA,, uullcceerr,, DDZZ)),, ccoonnttaaggiiuunnee

iinnttrraaffaammiilliiaallaa ((TTBBCC,, hheeppaattiittaa ccrroonniiccaa,, BBTTSS))

•• CCoonnddiittiiiillee ddee vviiaattaa ssii ddee mmuunnccaa:: llooccuuiinnttaa,, aalliimmeennttaattiiaa ((oobblliiggaattoorriiuu)),, aallccooooll ((ccaatt,, ccee)),, ccaaffeeaa,, aallttee ttooxxiiccee,, ffuummaatt

((ccaatt,, ddee ccaanndd)),, ddrroogguurrii ((aaddoolleesscceennttii ttiinneerrii)),, pprrooffeessiiee ((lloocc ddee mmuunnccaa,, nnooxxee,, eeffoorrtt,, ssttrreess,, oorraarr pprrooffeessiioonnaall))

•• EExxaammeennuull cclliinniicc ggeenneerraall ssee ffaaccee ccoommpplleett iinnttoottddeeaauunnaa,, mmaaii rreeppeeddee iinn ccaazzuurriillee ggrraavvee ccaanndd ssee uurrmmaarreessttee ssttaarreeaa

oorrggaanneelloorr vviittaallee.. CCoonnddiittiiii ddee lluummiinnoozziittaattee,, ccoonnffoorrtt tteerrmmiicc,, eexxaammiinnaarree ddee oobbiicceeii ddiinn ddrreeaappttaa,, eexxaammiinnaarree ccuu bbllaannddeettee..

SSuunntt 44 mmeettooddee ccllaassiiccee::

IInnssppeeccttiiaa:: ggeenneerraallaa,, ddee aannssaammbblluu ((ttiipp ccoonnssttiittuuttiioonnaall,, ppoozziittiiee,, ssttaarree ddee nnuuttrriittiiee)),, ssppeecciiffiiccaa ((ffiieeccaarruuii aappaarraatt))

PPaallppaarreeaa ssee bbaazzeeaazzaa ppee ssiimmttuull ttaaccttiill.. PPooaattee ffii::

-- ssuuppeerrffiicciiaallaa ssee aapplliiccaa ppaallmmaa ccuu ttooaattaa ssuupprraaffaattaa,, ssee bbaazzeeaazzaa nnuummaaii ppee ssiimmttuull ttaaccttiill

-- pprrooffuunnddaa mmaannoo ssaauu bbiimmaannuuaallaa ssee eexxeerrcciittaa oo pprreessiiuunnee mmaaii ppuutteerrnniiccaa aassuupprraa zzoonneeii eexxaammiinnaattee.. EEssttee uuttiillaa ppeennttrruu ggggll,,

ffiiccaatt,, sspplliinnaa,, rriinniicchhii,, vveezziiccaa,, uutteerr..

-- ppeenneettrraannttaa ccuu 11--22 ddeeggeettee,, ssttrriicctt lliimmiittaattaa iinn ssccooppuull ddeetteeccttaarriiii uunnoorr ppuunnccttee dduurreerrooaassee ((ssiinnuussaallee,, aabbddoommiinnaallee,,

nneerrvvooaassee))

-- pprriinn bbaalloottaarree –– ppeennttrruu rriinniicchhii,, ffiiccaatt,, ttuummoorrii ((sseemmnnuull bbuullggaarreelluuii ddee gghheeaattaa ddiinn aasscciittaa))

-- ppaallppaarreeaa pprriinn rreeppttaattiiee mmaanneevvrraa RRoowwssssiinngg aannttiippeerriissttaallttiiccaa iinn pprroocceesseellee iinnffllaammaattoorriiii aappeennddiiccuullaarree ssaauu iilleeoocceeccaallee..

TTuusseeuull rreeccttaall oobblliiggaattoorriiuu..

PPeerrccuuttiiaa ppuunnee iinn vviibbrraattiiee uunn aannuummiitt tteerriittoorriiuu –– ssuunneetteellee oobbttiinnuuttee ffiiiinndd vvaarriiaabbiillee iinn ffuunnccttiiee ddee ssttrruuccttuurraa,,

eellaassttiicciittaatteeaa ssii ccoonnttiinnuuttuull iinn aaeerr aall oorrggaannuulluuii ssaauu zzoonneelloorr vveecciinnee..

-- TTiippuurrii:: ddiirreeccttaa ((pprroodduuccee ssuunneettee ccuu iinntteennssiittaattee rreedduussaa,, ddiiffuuzzee,, ppuunnaanndd iinn vviibbrraattiiee uunn tteerriittoorriiuu ffooaarrttee mmaarree ––

oorriieennttaattiivvaa)),, ddiiggiittoo -- ddiiggiittaallaa PPiioorrrryy ((ssuuppeerrffiicciiaallaa ssii pprrooffuunnddaa))

-- IInnffoorrmmaattiiii:: 33 -- 44 ccmm ddiiaammeettrruu,, 77 -- 88 ccmm pprrooffuunnzziimmee

-- TTeehhnniiccaa:: ttooppooggrraaffiiccaa ((lliimmiittee aannaattoommiiccee ffiiccaatt,, ppllaammaann,, ccoorrdd)),, ccoommppaarraattiivvaa ((uuttiillaa ppeennttrruu ddeelliimmiittaarreeaa uunnuuii ffeennoommeenn

ppaattoollooggiicc))

-- DDuuppaa ccaarraacctteerreellee aaccuussttiiccee ssuunneetteellee ppoott ffii:: ssoonnoorree ((eemmffiizzeemm –– hhiippeerrssoonnoorriittaattee,, ppnneeuummoottoorraaxx –– ttiimmppaanniissmm)),, mmaattee

((lliicchhiiddiiaannaa,, ppaarreenncchhiimmaattooaassaa –– nnoorrmmaall ffiiccaatt,, rriinniicchhii ssaauu ppaattoollooggiicc -- ttuummoorraa))

AAuussccuullttaattiiaa ssee ffaaccee ccuu sstteettoossccooppuull bbiiaauurriiccuullaarr ((mmoonnooaauurriiccuullaarr nnuummaaii llaa ggiinneeccoollooggii));; uuttiillaa llaa eexxaammiinnaarreeaa

ppllaammaannuulluuii,, ccoorrdduulluuii,, vvaassee ((ssuufflluurrii aarrtteerriiaallee));; ppee ssiisstteemmee ssii aappaarraattee ((mmaaii ffuunnccttiioonnaallaa ppee sseeggmmeennttee,, mmaaii ccoommooddaa

ppeennttrruu ppaacciieenntt))

•• PPllaannuull ddee eexxpplloorraarrii:: eexxpplloorraarrii bbiioollooggiiccee ((ddee ttrriiaajj ssaauu ssppeecciiffiiccee bboolliiii rreessppeeccttiivvee)),, eexxpplloorraarrii aannaattoommooppaattoollooggiiccee,,

eexxpplloorraarrii ppaarraacclliinniiccee ((iinnvvaazziivvee ssaauu nneeiinnvvaazziivvee))

•• FFiissaa ccuurrbbeelloorr bbiioollooggiiccee ccuupprriinnddee mmoonniittoorriizzaarreeaa pprriinncciippaalliilloorr ppaarraammeettrriiii cclliinniiccii:: tteemmppeerraattuurraa,, ppuullssuull,, TTAA,,

ggrreeuuttaatteeaa ((eeddeemmee,, aasscciittaa)),, ddiiuurreezzaa,, ttrraannzziittuull iinntteessttiinnaall

•• FFiissaa ddee ttrraattaammeenntt

•• FFiissaa ddee eevvoolluuttiiee

•• EEppiiccrriizzaa

2. Febra: definitie, tipuri de curbe termice, etiologie

FFeebbrraa – ccrreesstteerreeaa tteemmppeerraattuurriiii ccoorrppuulluuii ppeessttee lliimmiittaa ccoonnssiiddeerraattaa nnoorrmmaallaa ddee 3377ººCC..

- Valori normale ale temperaturii: - dimineata orele 7-9; normal: 36,5-36,8 ºC

-- sseeaarraa oorreellee 1166--1188;; nnoorrmmaall:: 3366,,88--3377 ººCC

-- TTrreeppttee vvaalloorriiccee aallee ssttaarriiii ffeebbrriillee:: ssttaarree ssuubbffeebbrriillaa ((3377--3388ººCC)),, ffeebbrraa mmooddeerraattaa ((3388--3399ººCC)),, ffeebbrraa mmaarree ((3399--4411ººCC)),,

hhiippeerrtteerrmmiiee ((ppeessttee 4411ººCC,, ffiiiinndd ddeeppaassiitt cceennttrruull ddee ccoonnttrrooll hhiippoottaallaammiicc))..

In functie de etiologie si caractere, febra se insoteste de manifestari generale nespecifice ca inapetenta, mialgii,

artralgii, cefalee, astenie fizica si o stare de rau general.

DDuuppaa aassppeeccttuull ccuurrbbeeii tteerrmmiiccee –– ttiippuurrii sseemmiioollooggiicc ddee ffeebbrraa::

-- FFeebbrraa iinn ppllaattoouu ssaauu ccoonnttiinnuuaa –– nnuu aarree ddiiffeerreennttee mmaaii mmaarrii ddee 11 ººCC iinnttrree tteemmppeerraattuurraa mmaattiinnaallaa ssii vveessppeerraallaa;;

temperatura se mentine ridicata mai multe zile succesive

-- FFeebbrraa rreemmiitteennttaa –– ddiiffeerreennttee >> 11ººCC iinnttrree tteemmppeerraattuurraa mmaattiinnaallaa ssii cceeaa vveessppeerraallaa

-- FFeebbrraa iinntteerrmmiitteennttaa –– aalltteerrnnaarreeaa uunnoorr ppeerriiooaaddee ffeebbrriillee ccuu uunneellee aaffeebbrriillee,, ccaarree ssee ppooaattee pprroodduuccee nneerreegguullaatt ssaauu llaa

iinntteerrvvaallee ffiixxee.. TTiippuurrii::

-- ffeebbrraa rreeccuurreennttaa -- ppeerriiooaaddee ffeebbrriillee ddee 55--88 zziillee uurrmmaattee ddee ppeerriiooaaddee ddee aaffeebbrriilliittaattee.. AAppaarree iinn TTBBCC,, lliimmffooaammee,,

lleeppttoossppiirroozzee ssii uunneellee bboollii vviirraallee ssaauu bbaacctteerriieennee..

-- ffeebbrraa oonndduullaannttaa -- aasscceennssiiuunnee pprrooggrreessiivvaa aa tteemmppeerraattuurriiii,, uurrmmaattaa ddee ssccaaddeerreeaa ttrreeppttaattaa,, dduuppaa ccaarree cciicclluull ssee rreeiiaa..

AAppaarree iinn BBooaallaa HHooddggkkiinn,, nneeooppllaassmmee ssaauu bbrruucceelloozzaa..

-- FFeebbrraa ddee ttiipp iinnvveerrss –– tteemmppeerraattuurraa mmaattiinnaallaa eessttee mmaaii mmaarree ddeeccaatt cceeaa vveeppeerraallaa.. AAppaarree iinn:: ffoorrmmee ggrraavvee ddee TTBBCC,,

ssuuppuurraattiiii iinncchhiissee..

-- FFeebbrraa nneerreegguullaattaa –– cceeaa mmaaii ffrreeccvveennttaa iinn pprraaccttiiccaa..

3. Cefaleea

CCeeffaalleeeeaa –– dduurreerreeaa ddee ccaapp

AAnnaammnneezzaa dduurreerriiii:: llooccaalliizzaarree,, dduurraattaa,, eevvoolluuttiiaa,, ccaarraacctteerruull dduurreerriiii,, eevvoolluuttiiaa iinn ttiimmpp,, ffaaccttoorriiii ccaarree oo eexxaacceerrbbeeaazzaa

ssaauu aammeelliioorreeaazzaa,, rraassppuunnssuull llaa tteerraappiiaa aannttiiaallggiiccaa uuzzuuaallaa

MMeeccaanniissmmee ddee pprroodduucceerree:: aaffeeccttaarree vvaassccuullaarraa,, iirriittaattiiii nneerrvvooaassee,, iirriittaattiiaa ssaauu iinnffllaammaattiiaa mmeenniinnggeelloorr,, ccrreesstteerreeaa

pprreessiiuunniiii iinnttrraaccrraanniieennee,, ssppaassmmuull ssaauu iinnffllaammaattiiaa mmuusscchhiilloorr ssppiinnaallii ssaauu ccrraanniieennii..

TTiippuurrii ddee cceeffaalleeee::

aa.. CCeeffaalleeeeaa ddee ccaauuzzaa vvaassccuullaarraa: miiggrreennaa;; HHTTAA;; aaffeeccttiiuunnii aallee vvaasseelloorr cceerreebbrraallee

bb.. CCeeffaalleeeeaa ddiinn aaffeeccttiiuunniillee iinnttrraaccrraanniieennee:: ttuummoorriillee cceerreebbrraallee,, aabbcceessuull cceerreebbrraall,, mmeenniinnggiitteellee,, hheemmoorraaggiiaa

ssuubbaarraahhnnooiiddiiaannaa,, aalltteerraarreeaa pprreessiiuunniiii iinnttrraaccrraanniieennee..

cc.. CCeeffaalleeeeaa ddiinn pprroocceesseellee ppaattoollooggiiccee eexxttrraaccrraanniieennee ddee vveecciinnaattaattee:: oottiittee,, oottoommaassttooiiddiittee,, ssiinnuuzziittee,, dduurreerrii ddeennttaarree,,

dduurreerrii ooccuullaarree,, aarrttrroozzeellee ccoollooaanneeii cceerrvviiccaallee

dd.. CCeeffaalleeeeaa ddiinn aaffeeccttiiuunniillee nneerrvviilloorr ccrraanniieennii:: neevvrraallggiiaa ddee ttrriiggeemmeenn,, nneevvrraallggiiaa gglloossooffaarriinnggiiaannuulluuii

ee.. CCeeffaalleeeeaa ddiinn bboolliillee ggeenneerraallee:: aanneemmiiii,, hheemmooppaattiiii mmaalliiggnnee,, bboollii rreessppiirraattoorriiii ccuu iinnssuuffiicciieennttaa ppuullmmoonnaarraa,, ccoollaaggeennoozzee,,

ddiiaabbeett zzaahhaarraatt,, bboollii eennddooccrriinnee,, ddeezzeecchhiilliibbrree hhiiddrrooeelleeccttrroolliittiiccee ssii aacciiddoobbaazziiccee,, iinnttooxxiiccaattiiii eexxooggeennee

ff.. CCeeffaalleeeeaa ppssiihhooggeennaa:: ssiinnddrroommuull ddee ssuupprraassoolliicciittaarree ddeetteerrmmiinnaa cceeffaalleeee ddiiffuuzzaa,, ssuurrddaa,, iirriittaabbiilliittaattee ssii iinnssoommnniiee..

4. Ametelile si vertijul

AAmmeetteelliillee rreepprreezziinnttaa sseennzzaattiiaa ddee nneessiigguurraannttaa,, iinnssttaabbiilliittaattee ssaauu ccllaattiinnaarree iinn oorrttoossttaattiissmm ssaauu llaa mmeerrss..

Apar in urmatoarele situatii: hemoragii acute, hipoglicemia, atacuri de ischemie cerebrala tranzitorie (AIT),

precede lipotimiile si sincopele, spondiloza cervicala (crize de “dropp-attack” la miscarile bruste ale capului),

insoteste bolile generale (anemii, hipoxie, insuficienta hepatica si renala), nevrotici.

VVeerrttiijjuull –– aammeetteeaallaa ppuutteerrnniiccaa aassoocciiaattaa ccuu oo sseennzzaattiiee rroottaattoorriiee iinn ppllaann oorriizzoonnttaall ssaauu vveerrttiiccaall.. FFiizziioollooggiicc ppooaattee

aappaarree iinn ccaazz ddee nneeaaddaappttaarree aa ssiisstteemmuulluuii vveessttiibbuullaarr llaa ddiivveerrssee ssiittuuaattiiii ((rraauu ddee iinnaallttiimmee,, ddee mmaarree ssaauu ddee vvooiiaajj))..

PPaattoollooggiicc ppooaattee ffii::

-- DDee ttiipp ppeerriiffeerriicc pprriinn ddiissffuunnccttiiee vveessttiibbuullaarraa ttiippiicc VVeerrttiijjuull MMeenniieerree ((aaffeeccttaarree llaabbiirriinnttiiccaa uunniillaatteerraallaa)) ccaarree ssee

ccaarraacctteerriizzeeaazzaa pprriinn ddeebbuutt bbrruusscc,, iinnffuunnddaarreeaa uunneeii uurreecchhii iinn ccaarree aappaarree uunn zzggoommoott rriittmmiicc nnuummiitt ttiinniittuuss.. CCrriizzaa dduurreeaazzaa

zzeeccii ddee mmiinnuuttee ccuu ttuullbbuurraarrii ddee eecchhiilliibbrruu ccuu ccaarraacctteerr rroottaattoorr,, ggrreettuurrii,, vvaarrssaattuurrii ssii ttrraannssppiirraattiiii.. MMaaii ppooaattee aappaarree vveerrttiijj

ppeerriiffeerriicc ccuu ccaarraacctteerr bbiillaatteerraall iinn ccoonnssuumm ddee ddrroogguurrii,, aallccooooll,, aaffeeccttiiuunnii aaccuuttee oottoommaassttooiiddiieennee ssii iinn ssppoonnddiilloozzaa

cceerrvviiccaallaa ccuu ccrriizzee ddee ““ddrroopppp--aattttaacckk””

-- DDee ttiipp cceennttrraall iinn AAVVCC

5. Nanismul

Nanism - inaltime sub 1,30 m la adult. Nanismul poate fi armonic sau dizarmonic.

Exista mai multe cauze care determina intarzieri ale cresterii: cauze endocrine, sindroame malformative osoase,

anomalii cromosomice, cauze nutritionale, metabolice, viscerale si neurologice, cauze necunoscute (nanismul

visceral esential).

6. Gigantismul

Gigantismul - este o crestere in inaltime de peste 2 m determinata de un exces de hormon somatotrop

hipofizar sau de insuficienta gonadica, survenita in perioada de crestere, inaintea inchiderii cartilajelor de crestere.

7. Acromegalia

Acromegalia este determinata de excesul de hormon somatotrop survenit dupa pubertate. Se produce o marire

a capului („schimba numarul la palarie“), arcadele orbitei sunt proeminente, urechile mari, pliurile sunt ingrosate,

exista macroglosie. Cresc in latime mainile si picioarele („schimba numarul la manusi si la pantofi“).

8. Boala Cushing

Boala Cushing este determinata de supraproductia de ACTH, de catre tumori corticosuprarenaliene sau de

administrarea prelungita de glococorticoizi. Fata este rotunda, „in luna plina“, cu obraji rosii, pilozitatea capului

este rarita chiar cu zone de alopecie. Se adauga alte modificari sistemice: hirsutism, gat ingrosat, scurt, cu depozit

de grasime la nivelul cefei („ceafa de bizon“), trunchiul este dezvoltat, abdomenul voluminos, cu vergeturi,

membrele sunt subtiri (aspectul general a fost comparat cu o „lamaie pe scobitori“). Pacientii prezinta in plus

hipertensiune arteriala, hiperglicemie, poliglobulie, colesterol crescut.

9. Astenia, fatigabilitatea si impotenta functionala

Astenia – este termenul medical pentru oboseala. Tipuri de astenie:

-- FFiizziiccaa –– mmaanniiffeessttaarree ggeenneerraallaa ssppeecciiffiiccaa bboolliilloorr nneeuurroollooggiiccee..

-- MMiixxttaa ((ffiizziiccaa ssii ppssiihhiiccaa)):: aanneemmiiii,, iinnffeeccttiiii aaccuuttee bbaacctteerriieennee ssaauu vviirraallee,, bboollii ccrroonniiccee hheeppaattiiccee,, IIRRCC,, bboollii nneeooppllaazziiccee,,

bbooaallaa AAddddiissoonn,, bboollii ttiirrooiiddiieennee

-- AAsstteenniiaa ccrroonniiccaa pprriimmaarraa pprreeddoommiinnaa llaa ffeemmeeii iinnttrree 2255 –– 4455 aannii ccuu eexxaammeennuull cclliinniicc ssii eexxpplloorraarriillee ppaarraacclliinniiccee

nnoorrmmaallee ffiiiinndd lleeggaattaa ddee pprroobblleemmee ppssiihhoollooggiiccee,, ppssiihhiiaattrriiccee ssaauu ddee ssiinnddrroommuull ddee ssuupprraassoolliicciittaarree..

FFaattiiggaabbiilliittaatteeaa rreepprreezziinnttaa oobboosseeaallaa ffiizziiccaa mmaaii aalleess mmuussccuullaarraa,, lliippssaa ddee eenneerrggiiee,, sseennzzaattiiaa ddee eeppuuiizzaarree.. EEssttee uunn

ssiimmppttoomm cclliinniicc ssppeecciiffiicc iinn bboollii ssiisstteemmiiccee,, eennddooccrriinnee ssaauu mmeettaabboolliiccee..

IImmppootteennttaa ffuunnccttiioonnaallaa rreepprreezziinnttaa iimmppoossiibbiilliittaatteeaa eeffeeccttuuaarriiii uunnuuii aacctt mmoottoorr ddaattoorriittaa uunneeii aaffeeccttaarrii nneeuurroollooggiiccee,,

mmuussccuullaarree,, aarrttiiccuullaarree ssaauu aarrtteerriiaallee,, ffiiiinndd llooccaalliizzaattaa llaa uunn aannuummiitt sseeggmmeenntt aall ccoorrppuulluuii..

10. Obezitatea

Obezitatea este o afectiune cronica ce consta in cresterea cantitatii de tesut adipos din organism. Actual se

utilizeaza indicele de masa corporala (BMI) pentru a defini o persoana ca fiind obeza. BMI stabileste o legatura

intre inaltimea persoanei (exprimata in m2) si greutate in Kg. OMS defineste obezitatea in functie de BMI astfel:

preobezitate (BMI intre 25-29,9), obezitate clasa I (BMI intre 30-34,99), obezitate clasa II (BMI intre 35-39,99),

obezitate clasa III (BMI>40).

11. Modificarile pigmentatiei cutanate

Hiperpigmentarile pot fi date de un exces de pigment melanic sau de acumularea in piele a unor substante

care dau o culoare inchisa.

Hiperpigmentarile pot fi:

- hiperpigmentare generalizata: apare la bolnavii uremici (pielea are o culoare palid murdara, cu tenta cenusie), in

melanodermia generalizata din boala Addison, in ciroza hepatica, in diabet zaharat, hipogonadism si insuficienta

cardiaca (pielea capata o culoare metalic-cenusie), in melanozele toxice (pielea capata nuante de la albastru la

brun)

- hiperpigmentari regionale: apar in diverse boli generale sau dermatologice, dupa expunerea indelungata la soare,

traumatisme si consum de alcool. Ex: Cloasma este o hiperpigmetare formata din pete simetrice neregulate, situate

pe fata, obraji, tample, perioral si perinazal care dispar dupa nastere. Acantosis nigricans este o hiperpigmetare cu

hiperkeratoza intalnita in unele cancere sau boli endocrine. Efelidele (pistrui) sunt mici pete maronii, nereliefate,

fara semnificatie patologica.

Hipocromii:

- hipocromiile generalizate: albinism (pielea este aproape alba, frecvent asociindu-se si decolorarea irisului si

parului), fenilcetonuria.

-- hhiippooccrroommiiiillee llooccaalliizzaattee:: vviittiilliiggoo ((ppeettee ddeeppiiggmmeettaattee ddee mmaarriimmee ssii ffoorrmmee vvaarriiaabbiillee)),, ppoott aappaarree uunneeoorrii dduuppaa zzoonnaa

zzoosstteerr,, ppee uunneellee cciiccaattrriiccii ssii ppee vveerrggeettuurrii..

12. Cianoza

Cianoza reprezinta coloratia albastra a tegumentelor si mucoaselor determinata de cresterea cantitatii de

hemoglobina redusa peste 5 g/dl.

Exista uneori dificultați de punere in evidența a cianozei, aceasta fiind influențata de grosimea tegumentului,

de pigmentarea normala a pielii, dar și de lumina din cabinetul medical.

Cianoza poate fi:

a) Cianoza generalizata:

- Cianoza de tip central este determinata de incarcarea deficitara cu O2 a sangelui de la nivel pulmonar sau de

extracția deficitara de oxigen la nivelul țesuturilor. Cianoza centrala apare in insuficienta respiratorie, afecteaza

pielea, mucoasele, conjuctiva, limba si partea interna a buzelor si nu dispare la presiune si caldura; temperatura

este normala sau usor crescuta.

- Cianoza de tip periferic reprezinta colorația albastra aparuta la nivelul extremitaților ca urmare a proastei

circulații a sangelui pacientului. Cianoza periferica apare in soc, afecteaza extremitatile (nasul, partea externa a

buzelor), intereseaza pielea (mai putin mucoasele) si dispare la presiune si caldura; pielea este rece si transpirata.

b) Cianoza localizata este limitata la o parte a corpului, la un membru sau un segment al acestuia si apare in

obstructiile venoase.

Cianoza trebuie diferențiata de alte cauze care produc modificari de culoare a tegumentului: acrocianoza este o

modificare vasculara permanenta, nedureroasa a extremitatilor accentuata de expunerea la frig; livedo reticularis

se prezinta sub forma unei colorații violacee a fetei externe a membrelor.

1133.. PPaallooaarreeaa Paloarea tegumentului reprezinta disparitia coloratiei normale a pielii ca urmare a reducerii cantitatii de

oxihemoglobina din piele si mucoase.

Paloarea poate fi localizata sau generalizata.

In paloarea generalizata pe langa modificarea de culoare a pielii sunt prezente modificari ale mucoaselor,

culoarea diminuand la nivelul buzelor, limbii si conjunctivei. Scadera cantitatii de oxihemoglobina la nivelul

tesuturilor poate fi determinata de scaderea cantitatii de Hb din sange sau de scaderea perfuziei.

Paloarea localizata se evidentiaza cel mai frecvent la nivelul membrelor, nas, urechi sau chiar limba. Apare in

ocluziile atreriale acute sau cronice cu producerea unei ischemii tisulare, care poate ajunge pana la gangrena.

Tegumentul este rece, cu modificari trofice ale fanerelor si manifestari dureroase musculare.

Anamneza unui pacient cu paloare trebuie sa urmareasca: istoricul personal sau familial de anemie, boli

cardiace, renale sau diabet, daca paloarea este permanenta sau intermitenta si alte simptome asociate (oboseala,

palpitatii, dureri toracice, ortopnee, dispnee, menstre neregulate)

Examenul obiectiv urmareste: temperature tegumentului (scazuta in soc si arteriopatii), tensiunea arteriala

(este scazuta in soc), splenomegalia, absenta pulsului.

14. Icterul

Icterul reprezinta coloratia galbena a tegumentelor si mucoaselor determinata de cresterea cantitatii de

bilirubina. Trebuie exclusa coloratia galbena determinata de intoxicatia cu acid picric si carotenodermia.

Bilirubina totala: 5,1-17 μmol/l 0,2-1 mg/dl

Bilirubina directa: 1-5,1 μmol/l 0,03-0,3 mg/dl

Icterul prehepatic: bilirubina totala - normala/crescuta; bilirubina directa – normala; bilirubina indirecta –

crescuta; urobilinogen – crescut; culoarea urinii – normala; culoarea scaunului – normala.

Icterul hepatic: bilirubina totala - crescuta; bilirubina directa – normala/ crescuta; bilirubina indirecta –

normala/crescuta; urobilinogen – normal/crescut; culoarea urinii – inchisa; culoarea scaunului – normal/decolorat.

Icterul posthepatic: bilirubina totala - crescuta; bilirubina directa – crescuta; bilirubina indirecta – normala;

urobilinogen – scazut; culoarea urinii – inchisa; culoarea scaunului – decolorat.

15. Hemoragii cutanate (purpura, echimoza, hematomul)

Purpura este determinata de extravazarea elementelor figurate rosii la nivelul tegumentului datorita unor

anomalii ale peretelui vascular (purpura vasculara) sau prin scaderea numarului de trombocite (purpura

trombocitopenica).

Dupa aspect putem distinge: purpura petesiala, purpura in vibice (leziuni liniare), purpura echimotica, purpura

necrotica: traduce o ocluzie vasculara (tromboza).

Echimoza este o extravazare sanghina dermo-hipodermica de culoare rosie-violacee initial, care in zilele

urmatoare devine albastra, cu nuanta verzuie, iar in final galbena. Echimozele pot apare in tulburari de coagulare

sau dupa traumatisme.

Hematomul este o acumulare circumscrisa de sange situata subcutanat sau profund, uneori insotit si de o

echimoza. Apare de obicei postraumatic si in marile tulburari de coagulare cu caracter spontan (hemofilia A).

16. Eritemul

Eritemul este determinat de congestia vaselor din dermul superficial si dispare la vitropresiune, culoarea poate

fi intensa sau pala. Eritemul poate fi simptom in cadrul unei boli sau poate fi o boala de sine statatoare si poate fi

asociat cu papula, determinand aspectul de exantem.

Eritemul poate fi:

a) localizat – intalnit la nivelul plicilor de flexie = intertrigo, la nivelul zonelor expuse la soare = fotodistributie

b) generalizat – poate imbraca aspectele urmatoare:

- eritem scarlatiniform: rosu viu, cu placarde mari, fara zone de piele sanatoasa.

- eritem rubeoliform (in rujeola si rubeola) - leziuni rosii, congestive, usor reliefate, mici, sub 1 cm, cu zone de

piele sanatoasa.

- eritem rozeoliform (rozeola sifilitica) - roz, prost delimitat, de dimensiuni mici, cu zone mari de piele sanatoasa

intre leziuni.

- eritrodermia – inrosire uniforma a intregului tegument, urmata de descuamare

- eritem pasager – dupa expunere la soare, la febrili, dupa unele medicamente

Este important a se diferentia eritemul generalizat de eritrodermie = eritem intens, frecvent infiltrativ, edem

cutanat, modificari ale unghiilor; durata este de cateva saptamani si poate asocia adenopatie; se intalneste in

psoriazis, limfoame, eczeme.

Eritemul pasiv include: acrocianoza, livedo reticular.

17. Leziuni elementare cu continut solid

Papulele = mici proeminente ale pielii, circumscrise, cu dimensiuni variabile (sub 1 cm). Pot fi rotunde,

ovalare, poligonale, ombilicate. Daca au dimensiuni mai mari poarta denumirea de placi.

Exista mai multe tipuri histologice de papule:

• papula epidermica poate fi prezenta in verucile plane

• papula dermica cu variantele:

- edematoase: roz-pal, elastice, partial reductibile la presiune, asociate cu prurit

- cu infiltrat celular inflamator: ferme, de culoare rosie sau violet, infiltrate, nereductibile la presiune (lichen

plan). Pot fi acoperite de scuame sau insotite de prurit intens; gratajul poate duce la lichenificarea lor

- dismetabolice continand un material amorf (lipide, mucine): sunt ferme, asimptomatice, cu evolutie cronica

(xantoame)

papule foliculare corespund unui folicul pilos ٭

papule miliare - rosii, acuminate si sunt in raport cu glandele si canalele sudoripare ٭

Noduli cutanati sunt leziuni palpabile cu caracter tumoral sau inflamator; sunt de obicei de dimensiuni mari

peste 1 cm, rotunzi sau ovalari, fermi, de culoare rosie sau culoare mai putin pronuntata. Nodozitatea este

denumirea pentru un nodul de 0,5-1 cm. Goma este un nodul ce evolueaza catre ramolisment si ulcerare.

Vegetatiile sunt leziuni palpabile determinate de proliferarea anormala exofitica a epidermului asociata unui

infiltrat celular in derm. Suprafata este foarte neregulata, mamelonata, cu aspect conopidiform; pot fi localizate

oriunde, dar domina la nivelul mucoaselor sau in jurul orificiilor naturale. Verucile sunt vegetatii acoperite de

scuame hipercheratozice.

Tumorile cutanate sunt in general solide, circumscrise, de talie variabila, maligne sau benigne.

18. Leziuni elementare cu continut lichid

Veziculele sunt leziuni vizibile si palpabile determinate de edem intercelular marcat (eczeme) sau necroza

keratinocitara (herpes, varicela, zona Zoster); sunt reliefate, translucide, cu dimensiuni mici (1-2 mm). Sunt

localizate pe zone de tegument sanatos (varicela) sau eritematos (eczema); in functie de forma, pot fi: emisferice,

conice (acuminate), ombilicate (cu o depresiune centrala).

Veziculele evolueaza rapid catre rupere cu formarea unei eroziuni si apoi a unei cruste, catre coalescenta cu

formarea unei bule sau catre pustule

Bulele sunt leziuni reliefate cu dimensiuni mari (peste 2 mm pana la cativa cm) cu lichid clar, galben sau

hemoragic. Se localizeaza atat la nivelul pielii cat si al mucoaselor bucale si genitale; pot fi insotite de prurit si

durere locala si evolueaza catre spargere sau catre formarea de pustule

Pustulele sunt leziuni palpabile, de culoare alba sau galbena, care contin o serozitate tulbure sau franc

purulenta. Dupa localizare, pot fi: foliculare (acuminate, centrate de un folicul pilos; de obicei sunt infectioase),

nefoliculare (plane, superficiale, adesea amicrobiene; sunt prezente in psoriazis pustulos, boala Behςet)

19. Leziuni elementare prin pierdere de substanta

Eroziunea (exulceratia) - pierdere de substanta superficiala, fara interesarea dermului, cu fundul plat, bine

delimitata, care se vindeca fara cicatrice.

Ulceratia - pierdere de substanta profunda, interesand dermul, cu conturul bine sau prost delimitat, care se

vindeca cu cicatrice. Fundul poate fi rosu, galbui (fibrinos) crustos sau negru (necroza). La o ulceratie ne

intereseaza forma, dimensiunile, profunzimea, aspectul marginilor, secretiile existente. O forma particulara este

afta, de obicei rotund-ovalara, bine delimitata, cu fundul galbui.

Ulcerul - pierderea de substanta cu caracter cronic, fara tendinta la vindecare, de obicei de cauza vasculara. La

persoanele diabetice pot apare ulcere atone, cu marginile taiate drept, pe zonele hipercheratozice plantare, pe

locurile de presiune, avand cauza neurologica.

Fisura - eroziune sau ulceratie liniara, la nivelul pliurilor, la nivelul palmelor si plantelor. O forma particulara

este ragada.

Excoriatia - lipsa de substanta posttraumatica acoperita de cruste hematice.

Sancrul - eroziune sau ulceratie la locul de inoculare a unor infectii contagioase.

20. Semiologia muschilor striati

La istoricul bolii se urmareste varsta la care a debutat suferinta musculara, durata si rata de progresie a

simptomelor si analiza amanuntita a acestora. Intereseaza daca manifestarile sunt izolate sau apar in cadrul altei

stari patologice, efectele efortului fizic si raporturile cu dieta si temperatura mediului.

Simptome: slabiciune musculara, durerea musculara, crampele musculare, contracturile musculare,,

ppeerrttuurrbbaarriillee ddee ttiipp mmiioottoonniicc ((ssee mmaanniiffeessttaa pprriinn iinntteeppeenniirree))

Akinezia reprezinta incapacitatea de a initia schimbari in activitatea motorie

Rigiditatea este starea de contractie continua a muschilor

Atetoza reprezinta imposibilitatea de a sustine muschii intr-o anumita pozitie

Mioclonusul si spasmul muscular - la contractiile musculare de scurta durata

asterixisul (flapping tremor) reprezinta miscarile aritmice si rapide

21. Semiologie fanerelor

Unghiile pot prezenta modificari determinate de patologia proprie dar si in cadrul unor boli generale. Culoarea

normala, roz-sidefie, devine violacee in bolile cianogene sau alba, fara lunula in unele ciroze hepatice. Unghiile

bombate in mod patologic apar in hipocratismul digital, cu modificarea falangei distale. Unghiile subtiri, fragile,

plate sau concave apar in unele anemii, iar unghiile ingrosate, sfaramicioase, opace, care se rup si se desprind de

pe patul unghial sunt observate in starile carentiale importante, aspect numit onicoliza.

Modificarile parului pot afecta ciclul sau tipul pilar. Alopecia este caderea permanenta a parului, care poate

avea cauze locale, dermatologice sau generale la care se adauga tratamentele citostatice. Caderea prematura a

parului capului se numeste calvitie, avand de obicei cauze hormonale sau constitutionale. Hipercricoza reprezinta

dezvoltarea exagerata a parului in zone normal piloase pentru sexul si varsta respectiva. Hirsutismul este o

dezvoltare exagerata a pilozitatii pe zonele normal glabre (la femei imbraca aspectul virilismului pilar). Canitia

reprezinta albirea precoce a parului, care are de obicei cauze constitutionale.

22. Deseuri si sechele cutanate

Deseuri cutanate

Scuamele sunt leziuni vizibile aparute spontan sau dupa grataj;

- pot fi independente sau asociate cu alte tipuri de leziuni (ex. Eritemato- scuamoase)

- se detaseaza de la nivelul pielii;

Dupa aspect de disting:

- scuame cu aspect pitiriaziform – fine, albicioase, faramicioase, putin aderente

- scuame scarlatiniforme – care se detaseaza in lambouri

- scuame ichtiasiforme neregulate, poligonale, foarte uscate

- scuame psoriaziforme sunt albe, stralucitoare, de marime variabila, aderente; gratajul cu o chiureta detaseaza un

fragment in lamela (semnul bujiei)

- scuame foliculare – de talie mica, la nivelul unui folicul pilos.

Crusta este rezultatul uscarii unui exudat seros hemoragic sau purulent la nivelul tegumentului ca un stadiu

evolutiv al altor leziuni (bule, vezicule, pustule)

Escara este o necroza epidermica determinata de ischemie cu aspect de depozit negru, aderent, incastrata in

tesutul din jur.

Gangrena - necroza tisulara de origine vasculara sau infectioasa. Poate fi uscata si neagra sau sub forma unei

bule cu un lichid rosiatic, sub care exista tesut negru.

Sfacelul este un depozit necrotic rezultat sub actiunea agentilor microbieni.

Sechele cutanate

Cicatricea este o neoformare de tesut in scop reparator dupa o pierdere de substanta sau inflamatie cutanata.

Pot fi cicatrici hipertrofice si cicatrici cheloide.

Atrofia este determinata de diminuarea sau disparitia unor parti constitutive ale tegumentului.

Poikilodermia asociaza atrofie, telangiectazii si pigmentare reticulara.

Scleroza este caracterizata prin pierderea elasticitatii cutanate in boli inflamatorii (sclerodermii) sau

insuficienta venoasa a membrelor inferioare (dermo-hipodermita sclerodermiforma).

Vergeturile sunt leziuni atrofice lineare si pot fi violacee (in Cushing) sau alb-sidefii (dupa modificari bruste

ale greutatii corporale, sarcina)

23. Manifestari cutanate paraneoplazice

Acantozis nigricans este o dermatoza rara, care se poate asocia cu un cancer visceral. Atingerea cutanata este

bilaterala si simetrica, localizandu-se in axile, ceafa, gat, regiunea ano-genitala, fata interna a coapselor, coate,

statiul popliteu, dosul mainilor si picioarelor. In aceste regiuni pielea devine pigmentata si rugoasa, culoarea fiind

de la galben murdar, la brun inchis.

Acrokeratoza paraneoplazica apare exclusiv la barbati caracterizandu-se prin leziuni simetrice la maini,

picioare si fata.

Ichtioza dobandita se asociaza frecvent cu boala Hodgkin sau alt limfom non-hodgkinian, avand localizare

palmo-plantara.

Dermatomiozita reprezinta un sindrom paraneoplazic asociat unor cancere viscerale. Leziunile cutanate cu

aspect eritemato-scuamos si discret endematos sunt localizate in special periorbital, pe dosul mainilor, coate si

genunchi.

Amiloidiza este o depunere extracelulara a unei proteine fibroase (amiloid) in unul sau mai multe locuri din

organism. Pe piele apar papule sau placi putin reliefate localizate in regiunile axilare, inghinale, anala, pe fata si

gat.

24. Osteoporoza

Osteoporoza este o boala sistemica scheletica in care scaderea masei osoase si deteriorarea arhitecturii

tesutului osos determina cresterea fragilitatii osoase si susceptibilitatea la fracturi.

Osteoporoza poate fi determinata fie de cresterea rezorbtiei osoase, fie de scaderea ratei de formare a osului.

Cele mai frecvente localizari sunt la nivelul coloanei vertebrale, colului femural, extremitatii distale a

radiusului si oasele carpiene.

- Osteoporoza vertebrala incepe cu subtierea corticalei, dupa care scade si numarul de travee. Cedarea platoului

permite hernierea nucleului pulpos in corpul vertebral, iar a marginilor conduce la fracturi sau tasari de corpuri

vertebrale. Localizarile dominante sunt in zona toracica si lombara, iar daca sunt multiple, asistam la reducerea

taliei pacientului si aparitia cifoscoliozei. Subiectiv apar dureri dorso-lombare nocturne si mai ales la efort si

ortostatism prelungit.

- Osteoporoza colului femural este asimptomatica pana in momentul fracturii.

- Osteoporoza extremitatii distale a radiusului si oaselor carpiene determina fracturi dupa traumatisme minime.

Principalele forme etiologice de osteoporoza sunt cele post menopauza si de varsta, dupa care urmeza formele

nutritionale si cele induse medicamentos.

25. Examenul obiectiv al mainii

Examinarea mainii se face cu ambele maini pe masa de examen in fata examinatorului pacientul stand pe

scaun

• Inspectie (eritem localizat, noduli subcutanati, tumefierea articulara)

• Durerea articulara provocata

• Deformari articulare (noduli Heberdeen si Bouchard)

• Mobilitatea articulara activa si pasiva: flexie-extensie, adductie-abductie, rotatie pentru mana si police, abductia

si adductia degetelor ,miscarile de opozitie ale policelui.

26. Examenul obiectiv al cotului

Examinarea cotului se face in extensie si in pozitie anatomica cu palma orientata anterior.

• Normal unghi deschis extern valgus fiziologic: 50

la barbati si 10-150 la femei

• Se pot observa deformari, tumefactii si palpa proeminentele osoase, capul radial si partile moi.

• Mobilitatea articulara: flexie-extensie (1350 – 0

0 sau – 5

0), pronatie-supinatie cu cotul flectat la 90

0 fixat pe torace

27. Examinarea umarului

Examinarea umarului

• Articulatia cu cea mai mare mobilitate

• Inspectie, palpare, miscari active si pasive

• Trei grade de libertate de miscare a articulatiei determina 6 miscari: abductie-adductie, proiectie inainte (flexie),

proiectie inapoi (extensie), rotatie interna si rotatie externa.

• Tehnica abductie + rotatie externa pacientul atinge unghiul superointern al scapulei opuse trecand cu mana prin

spatele capului.

• Rotatie interna + adductie pacientul atinge acromionul opus prin fata capului sau unghiul inferior al omoplatului

opus prin spatele toracelui.

28. Examinarea coloanei vertebrale

Examinarea coloanei vertebrale se face in ortostatism cu capul ridicat si barbia inainte, membrele inferioare

lipite in extensie si cele superioare pe langa corp.

• Inspectie: cifoza toracala, scolioza, torticolis,

• Palparea proeminentelor osoase si a partilor moi.

• Mobilitatea pentru fiecare segment in parte:

- coloana cervicala: menton-stern, occiput-perete, ureche-umar

- coloana toracala; perimetru toracic pe linia mamelonara in inspir si expir fortat 7 cm

- coloana lombara: testul index-sol si testul Schober

29. Tehnica de examinare a sistemului osteoarticular

Metodele de examinare: inspectia, palparea, percutia

SSeemmnneellee cclliinniiccee eevviiddeennttiiaattee llaa iinnssppeeccttiiee:: eeritem localizat (RAA, artrite septice), echimoze periarticulare

(fracturi, luxatii, entorse), lipomatoza periarticulara (gonartroze-lipartroza Weissenbach-Francon), noduli

subcutanati (tofi gutosi), noduli reumatoizi (PR), noduli Meynet (RAA), tumefierea articulara

SSeemmnnee cclliinniiccee eevviiddeennttiiaattee llaa ppaallppaarree ssii ppeerrccuuttiiee:: hhidartroza (semnul valului), semnul socului rotulian,

durerea provocata – sensibilitatea (manevra lui Eriksen, semnul lui Illouz Coste – semnul trepiedului, semnul lui

Lasegue - hernie de disc), deformarile articulare (nodulii lui Heberdeen - artroze interfalangiene distale, nodulii lui

Bouchard - artroze interfalangiene proximale, boala Dupuytren, mana in laba de cartita, gonartroza)

MMoobbiilliittaatteeaa aarrttiiccuullaarraa ssii mmaassuurraattoorriillee cclliinniiccee:: aanchiloza fibroasa sau osoasa, hipermobilitatea articulara,

masuratori (ale unui segment, articulare, pentru evidentierea desfasurarii unei regiuni in timpul miscarii – testul

Schober, unghiulare cu goniometru).

30. Examinarea soldului si a membrului inferior

Examinarea articulatiei soldului apreciaza simetria prin inspectie si mobilitatea prin: departarea picioarelor

(abductia) (N:45 grade), picior peste picior (flexia si adductia), marginea externa a piciorului pe genunchiul opus

(flexia, abductia si rotatia externa), ridicatul de pe scaun (extensie activa), semnul cheiei (rotatie, flexie, adductie,

abductie)

Examinarea genunchiului se face in decubit dorsal in extensie completa. Se verifica flexia, extensia, miscari

de rotatie, mobilitatea rotulei.

• Inspectie: genu varum, genu valgum, genu flexum si genu recurvatum.

• Flexia pasiv sau activ (bolnavul se invita sa stea pe vine).

• Extensia pasiv sau activ (bolnavul se ridica din pozitia pe vine in ortostatism).

• Mobilitatea rotulei (semnul rindelei-miscarea rotulei in sens craniocaudal determina cracmente).

Examinarea gleznei si piciorului

• Inspectie picior in valgus sau in varus. Bolta plantara disparuta: picior plat. Haluce deformat inflamator (guta)

sau ortopedic (halux valgus).

• Miscarile in articulatia gleznei: flexie dorsala si plantara.

• Miscari in articulatia subtalara (subastragaliana): inversiune - ridicarea marginii interne a piciorului si eversiune -

ridicarea marginii externe a piciorului.

• Miscari in articulatia mediotarsiana adductia si abductia antepiciorului.

• Miscari in articulatiile degetelor (flexie si extensie).

31. Rahitismul si osteomalacia

Rahitismul prin hipovitaminoza D Apare datorita carentelor solare si lipsei de aport alimentar. La varsta de 6 luni principalele semne apar la

nivelul oaselor parietale si occipitale, unde se constata infundarea suprafetei externe prin presiune digitala

(craniotabes) si intarzierea inchiderii fontanelei anterioare. Supraproductia de tesut osos subperiostal determina

proeminenta boselor frontale, care dau aspectul de „frunte olimpiana“, adaugandu-se si reactia din partea celor

occipitale, pentru a da capului o „forma cubica“. Semnele toracice apar la varsta de 6-12 luni, primele fiind

„mataniile costale“, acele hipertrofii vizibile si palpabile ale jonctiunilor condrocostale.

Datorita defectului de osificare, de-a lungul insertiei diafragmului se formeaza cu timpul o depresiune

circulara a peretelui toracic, numita santul Harrison, iar sternul este proiectat anterior („stern in carena“), incat

forma toracelui seamana cu un clopot.

Sindromul de osteomalacie

Se manifesta clinic prin dureri osoase si impotenta functionala, complicandu-se uneori cu deformari scheletice

sau fracturi. Instalarea este insidioasa, durerile accentuandu-se progresiv, pana la intensitati relativ mari. Durerile

sunt localizate predominant in regiunea pelvicrurala (inghinocrurale, fesiere inalte si ischiatice), mimand uneori

coxartroza deoarece se accentueaza in ortostatism si la mers si cedeaza in repaus.

32. Semiologia edemelor

Edemul reprezinta retinerea de apa si sare in interstitiu. Edemul poate fi generalizat sau localizat, iar clinic se

descriu mai multe stadii ale edemelor:

- stadiul de preedem - este pus in evidenta clinic numai pe seama cresterii in greutate a pacientului si a testului

„bulei de edem”.

- stadiul de edem subcutanat, determinat de acumularea a cel putin 4-5 l de lichid in spatiul interstitial, etapa in

care „semnul godeului”. Edemul subcutanat are evolutie ascendenta de la regiunea retromaleolara, pretibial, sacrat,

perete abdominal;

- starea de edem seros cand s-au acumulat 5-7 l de lichid cu aparitia retentiei lichidiene in seroase (pleura,

pericard, peritoneu);

- edem visceral apare cand retentia de lichid depaseste 15 l si se manifesta prin acumularea lichidului in interstitiul

organelor parenchimatoase realizand anasarca.

• Edemul cardiac este un edem simetric, dur, rece, cianotic, care lasa cu dificultate godeu. Se insoteste de alte

semne de insuficienta cardiaca: jugulare turgescente, hepatomegalie de staza, reflux hepatojugular, cianoza

generalizata.

• Edemul nefritic are o patogenie complexa, incomplet elucidata, dar se pare ca factorul declansator ar fi

retentia de apa si sare. Edemul nefritic apare adesea „peste noapte“, este localizat initial retromaleolar si palpebral.

Se poate generaliza..

• Edeme prin hipoproteinemie

- Edemul nefrotic se defineste printr-o proteinurie de peste 3,5 g/24 ore. Ca urmare se inregistreaza o scadere a

proteinelor serice si, in consecinta a presiunii coloidosmotice. Edemul este moale, alb, pufos, aparand initial decliv

(in raport cu pozitia pacientului). Se generalizeaza rapid, ajungand la anasarca.

- Edemul din ciroza hepatica este un edem produs prin scaderea presiunii coloidosmotice fiind ca si in edemul

nefrotic moale si lasa cu usurinta godeu.

- Ascita din ciroza hepatica apare pe de o parte prin scaderea presiunii coloidosmotice, pe de alta parte prin

cresterea presiunii in sinusoidele hepatice datorita compresiunii prin nodulii de regenerare.

- Edemul carential apare dupa un aport proteic de lunga durata. Edemul este moale, alb, pufos si apare initial la

nivelul extremitatilor inferioare.

• Cauze endocrine de edem

- Edemul din sindromul premenstrual apare la femei tinere, inaintea menstruatiei. Este determinat probabil de un

raport estrogeni/progesteron inadecvat.

- Edemul din hipotiroidie (mixedem) apare pretibial si periorbital si pare a fi legat de scaderea tirozinei circulante.

- Edemul iatrogen apare dupa administrarea unor medicamente sau solutii

• Edemul alergic este declansat printr-o reactie de hipersensibilizare de tip I si este localizat la fata si membre.

Se poate asocia cu lacrimare, coriza, spasm glotic, bronhospasm, greata, varsaturi, diaree. O forma particulara este

edemul Quincke in care este interesata buza superioara (buza de „tapir”), dar se poate produce si edem al cailor

respiratorii superioare ce poate determina senzatia de „asfixiere”

• Edemul localizat apare prin cresterea permeabilitatii capilare regionale fara modificarea volumului plasmatic

si fara retentie renala de apa si sodiu.

- Edemul infectios circumscris portii de intrare a unui agent microbian. Este insotit de modificari tegumentare:

roseata, tumefactii si caldura locala.

- Edemele din obstructiile venoase sau limfatice sunt localizate in tesutul aferent vaselor obstruate.

33. Anamneza in bolile articulare si ale tesutului conjunctiv

Simptomul major care se analizeaza la anamneza este durerea articulara. Intereseaza care au fost primele

articulatii afectate, apoi ordinea in care au fost prinse si altele si la ce intervale de timp. Incercam sa stabilim daca

durerea este intermitenta sau continua, cu sau fara exacerbari. O durere care este prezenta si in repaus sau la

mobilizare este de tip inflamator, in timp ce durerea dependenta de miscari, pozitie, efort sau mobilizare este de tip

degenerativ. Dupa gradul impotentei functionale realizate la nivelul articulatiei ne putem orienta privind

intensitatea durerii.

• Redoarea articulara este senzatia de “intepenire” aparuta la mobilizare.

• Limitarea miscarilor poate fi data de durere, de contractura musculara, de inflamatia tendoanelor si

aponevrozelor sau de deteriorarile ireversibile ale articulatiei.

• Tumefierea articulatiei este insotita de prezenta caldurii locale si de eritemul tegumentar.

• Deformarile articulare sunt sesizabile, important fiind momentul aparitiei si rapiditatea cu care au progresat.

• Simptomele extraarticulare (respiratorii, cardiace, digestive, renale, generale) se analizeaza atent, putand

determina gravitatea bolii.

AAnntteecceeddeennttee::

• Personale patologice: patologie infectioasa (ORL - infectie amigdaliana, stomatologica, scarlatina pentru RAA,

TBC, endocardita infectioasa, artrite septice-gonococ etc.), anomalii metabolice (litiaza renala, nefropatie urica) in

guta, manifestari sistemice diverse (dermatologice-purpura, leziuni faciale, renale, digestive), factori profesionali

care pot determina (sindrom Raynaud la trepidatii) sau declansa simptomatologia (efort fizic, expunere la frig si

umezeala).

• Heredocolaterale: patologia ereditara metabolica (guta), boli cu predispozitie genetica (poliartrita reumatoida,

spondilita anchilopoetica, bolile de colagen).

EExxaammeennuull oobbiieeccttiivv uurmareste urmatoarele aspecte: tesuturile moi periarticulare, volumul articulatiei,

deformarile, sensibilitatea si mobilitatea articulatiilor.

34. Reumatismul articular acut

RReeuummaattiissmmuull aarrttiiccuullaarr aaccuutt ((RRAAAA)) –– BBooaallaa BBoouuiillllaauudd--SSoocckkoollsskkyy eessttee boala cronica cu evolutie in pusee a

copilului si adolescentului cu primul atac pana la 20 de ani, dar cu recidive pana la 40 de ani, determinat de

infectia cu streptococ beta hemolitic de grup A cu mecanism autoimun.

Tabloul clinic - criteriile lui Jones de diagnostic a RAA: artrita, cardita, manifestari neurologice – Coreea

minora Sydenham, manifestari dermatologice (noduli subcutanati Maynet si eritem marginat), manifestari

generale febra 38-390.

35. Caracterele artritei din reumatismul articular acut

AArrttrriittaa-- ccaarraacctteerree::

-- PPrriinnddee aarrttiiccuullaattiiiillee mmaarrii,, aassiimmeettrriiccaa ((ggeennuunncchhii,, ppuummnn,, gglleezznnaa ssii ccoott,, ffooaarrttee rraarr uummaarr ssii ssoolldd nniicciiooddaattaa ccoollooaannaa))..

DDuurraattaa pprriinnddeerriiii uunneeii aarrttiiccuullaattiiii 33--44 zziillee

-- AAppaarr ffeennoommeennee iinnffllaammaattoorriiii llooccaallee ((aarrttrriittee)) –– eerriitteemm,, eeddeemm ssii iimmppootteennttaa ffuunnccttiioonnaallaa.. UUnneeoorrii nnuummaaii aarrttrraallggiiii..

-- CCaarraacctteerr mmiiggrraattoorr

-- DDuurraattaa aattaaccuulluuii rreeuummaattiissmmaall 33--44 ssaappttaammaannii ccuu vviinnddeeccaarree ffaarraa sseecchheellee..

-- RRaassppuunnddee rraappiidd llaa mmeeddiiccaattiiaa aannttiiiinnffllaammaattoorriiee..

36. Explorarea paraclinica in bolile reumatologice

A. Probele biologice

a. In sange

• Sindromul inflamator nespecific: VSH, fibrinogen, proteina C reactiva, electroforeza (alfa2 globuline)

• Sindromul disimunitar

- Nespecifice: complement C3 sau hemolitic total, CIC, Test Coombs (anticorpi antieritrocitari, antitrombocitari),

gamaglobulinele (electroforeza), imunoglobulinele (imunelectroforeza),

- SSppeecciiffiiccii::

-- FFaaccttoorriiii rreeuummaattooiizzii ((FFRR)) aannttiiccoorrppii ddee ttiipp IIggMM ffaattaa ddee IIggGG sseerriicc.. SSee eevviiddeennttiiaazzaa pprriinn rreeaaccttiiaa WWaaaalleerr RRoossee

((NN::11//3322--11//6644)) pprriinn ffiixxaarree ddee hheemmaattiiii ssaauu ppee ppaarrttiiccuullee ddee llaatteexx ((NN::11//4400)).. SSppeecciiffiiccii 8855%% iinn PPRR ssii mmaaii rreedduuss iinn

ccoollaaggeennoozzee ssii bboollii aauuttooiimmuunnee..

-- AAnnttiiccoorrppiiii aannttiinnuucclleeaarrii ((AAAANN)) eevviiddeennttiiaattii pprriinn iimmuunnoofflluuoorreesscceennttaa iinnddiirreeccttaa ((iinneellaarr,, oommooggeenn,, ppaattaatt ssaauu

nnuucclleeoollaarr)).. TTiippuurrii:: AAttcc aannttii AADDNN dduubblluu ccaatteennaarr ((nnaattiivv)) ssppeecciiffiicc LLEESS ssii AAttcc aannttii AANNDD hhiissttoonnee nnuummiittii ssii ffaaccttoorrii LLEE

iimmpplliiccaattii iinn ffoorrmmaarreeaa cceelluulleeii lluuppiiccee..

-- AAttcc aannttii--SSSS AA ((RRoo)) ssii aannttii--SSSS BB ((LLaa)) –– ssiinnddrroomm SSjjooggrreenn..

-- AAttcc aannttii--SSccll 7700 –– SScclleerroozzaa ssiisstteemmiiccaa pprrooggrreessiivvaa..

-- AAttcc aannttiicceennttrroommeerr –– SSiinnddrroomm CCRREESSTT..

-- AAttcc aannttii JJoo--11 –– PPoolliimmiioozziittaa..

-- AAttcc aannttii--UU11--RRNNPP –– SSiinnddrroomm SShhaarrpp..

33.. TTeessttee ppeennttrruu eevviiddeennttiieerreeaa iinnffeeccttiieeii ssttrreeppttooccoocciiccee ((RRAAAA)):: eexxssuuddaattuull ffaarriinnggiiaann,, ttiittrruull AASSLLOO >> 333300 uuii

44.. AAnnttiiggeennuull HHLLAA--BB 2277 uuttiill iinn ddiiaaggnnoossttiiccuull ssppoonnddiillaarrttrriitteelloorr sseerrooppoozziittiivvee

55.. AAcciidduull uurriicc sseerriicc ssii uurriinnaarr uuttiill iinn ddiiaaggnnoossttiiccuull gguutteeii

bb.. EExxaammeennuull lliicchhiidduulluuii aarrttiiccuullaarr ((cciittoollooggiicc,, bbaacctteerriioollooggiicc,, bbiioocchhiimmiicc))

cc.. BBiiooppssiiaa mmeemmbbrraanneeii ssiinnoovviiaallee ((PPRR))

BB.. EExxpplloorraarrii ppaarraacclliinniiccee:: eexxaammeenn rraaddiioollooggiicc aarrttiiccuullaarr ccoonnvveennttiioonnaall,, CCTT aarrttiiccuullaarr,, RRMMNN,, sscciinnttiiggrraaffiiaa

oosstteeooaarrttiiccuullaarraa

CC.. CCoonnssuullttuurrii iinntteerrddiisscciipplliinnaarree ((eexxaammeenn OORRLL,, ooffttaallmmoollooggiicc,, ccaarrddiioollooggiicc,, ppnneeuummoollooggiicc))

37. Spondilartritele seronogative

Spondilartritele seronogative reprezinta un grup de atropatii inflamatorii cronice care se caracterizeaza prin

afectarea frecventa a coloanei vertebrale si a articulatiilor sacroiliace si absenta FR.

Antigenul de histocompatibilitate HLA B27 este prezent la majoritatea cazurilor cu angrenare familiala

• Manifestari extraarticulare frecvente (oftalmologice, pleuropulmonare, cardiace)

• Artropatiile inflamatorii periferice sunt diferite de cele din PR in sensul afectarii asimetrice a articulatiilor mari,

predominant la membrele inferioare.

38. Spondilita anchilozanta Spondilita anchilozanta afecteaza predominant coloana vertebrala. Procesul inflamator debuteaza frecvent la

nivelul articulatiilor sacroiliace si progreseaza ascendent.

Spondilita anchilozanta evolueaza spre fibroza, osificare si anchiloza a coloanei vertebrale si are frecventa

crescuta la barbati.

HLA B27 este prezent la 90-95% din pacienti.

TTaabblloouu cclliinniicc

SSuubbiieeccttiivv

-- dduurreerree lloommbbaarraa ccuu aassppeecctt iinnffllaammaattoorr ((sscciiaattiiccaa iinn bbaassccuullaa))

-- 2200%% aarrttrriittee ppeerriiffeerriiccee llooccaalliizzaattee llaa ssoolldd ssii ggeennuunncchhii -- ffoorrmmaa ppeerriiffeerriiccaa ssaauu ssccaannddiinnaavvaa

-- ttaallaallggiiiillee ccaarree ssuuggeerreeaazzaa pprreezzeennttaa eenntteessooppaattiieeii ssii ssuunntt ddeetteerrmmiinnaattee ddee ffaasscciiiittaa ppllaannttaarraa ssaauu tteennddiinniittaa aacchhiilliiaannaa..

OObbiieeccttiivv

-- dduurreerreeaa ssppoonnttaannaa ssii llaa pprreessiiuunnee ((sseemmnnuull ttrreeppiieedduulluuii ssii mmaanneevvrraa EErriikksseenn)) ppee aarrttiiccuullaattiiiillee ssaaccrrooiilliiaaccee ssii rreeggiiuunneeaa

ccaallccaanneeaannaa

-- ddiimmiinnuuaarreeaa mmoobbiilliittaattiiii ccoollooaanneeii vveerrtteebbrraallee ddee jjooss iinn ssuuss:: lloommbbaarraa ((iinnddeexx--ssooll,, SScchhoobbeerr)),, ttoorraaccaallaa ((cciirrccuummffeerriinnttaa iinn

iinnssppiirr ssii eexxppiirr)) ssii cceerrvviiccaallaa ((mmeennttoonn--sstteerrnn,, oocccciippuutt--ppeerreettee,, uurreecchhee--uummaarr,, mmiissccaarrii ddee rroottaattiiee aallee ccaappuulluuii)).. FFiinnaall--

ccoollooaannaa ccoommpplleett rriiggiiddaa:: ppoozziittiiaa ddee sscchhiioorr ((bboollnnaavvuull nnuu mmaaii vveeddee cceerruull))..

MMaanniiffeessttaarrii eexxttrraaaarrttiiccuullaarree

-- ooccuullaarree ppooll aanntteerriioorr:: iirriittee,, iirriiddoocciicclliittee

-- ccaarrddiiaaccee:: aaoorrttiittaa ssii ttuullbbuurraarrii ddee ccoonndduucceerree ccuu bbllooccuurrii AAVV ssii ssiinnccooppaa AAddaammss SSttoocckkeess

-- ppuullmmoonnaarree:: ffiibbrroozzaa ppuullmmoonnaarraa,, TTBBCC ppuullmmoonnaarr

-- rreennaallee:: aammiillooiiddoozzaa,, GGNN ccuu ddeeppuunneerree ddee IIggAA

-- nneeuurroollooggiiccee pprriinn ccoommpprreessiiuunnii rraaddiiccuullaarree ssaauu mmeedduullaarree

PPaarraacclliinniicc

AA.. BBiioollooggiicc:: ssiinnddrroomm iinnffllaammaattoorr nneessppeecciiffiicc iinn ffaazzeellee eevvoolluuttiivvee,, HHLLAA BB2277 ppoozziittiivv 9900--9955%%

BB.. RRaaddiioollooggiicc

-- MMooddiiffiiccaarrii ssaaccrrooiilliiaaccee pprrooggrreessiivvee:: ppsseeuuddoollaarrggiirreeaa ssppaattiiuulluuii aarrttiiccuullaarr ((mmaarrggiinnee ddee ttiimmbbrruu)),, oosstteeooccoonnddeennssaarree,,

ppeennssaarreeaa ssppaattiiuulluuii aarrttiiccuullaarr ssii iinn ffiinnaall ddiissppaarriittiiaa ssppaattiiuulluuii aarrttiiccuullaarr pprriinn ssuuddaarree..

-- MMooddiiffiiccaarriillee vveerrtteebbrraallee pprreeccooccee:: pprreezzeennttaa ssiinnddeessmmooffiittuulluuii ccaarree ssee ddeezzvvoollttaa iinn ppllaann vveerrttiiccaall iinnttrree ddoouuaa vveerrtteebbrree ccaa

uunn ssppiiccuull,, aassppeeccttuull ppaattrraatt aall vveerrtteebbrreelloorr,, rreeccttiittuuddiinneeaa ccoollooaanneeii lloommbbaarree ((ccoollooaannaa ddee bbaammbbuuss)) iinn ffiinnaall

CC.. CCTT ++ RRMMNN ddeetteecctteeaazzaa mmooddiiffiiccaarriillee ssaaccrrooiilliiaaccee ssii vveerrtteebbrraallee iinn ssttaaddiiiillee pprreeccooccee

DD.. SScciinnttiiggrraaffiiaa ccuu TTeecchhnneettiiuu ((TTcc 9999mm))--hhiippeerrccaappttaarree llaa nniivveelluull aarrttiiccuullaattiieeii iinnffllaammaattee..

39. Poliartrita reumatoida

PPoolliiaarrttrriittaa rreeuummaattooiiddaa ((PPRR)) –– AArrttrriittaa rreeuummaattooiiddaa

• Frecventa la femei 35-50 de ani

• Cauza bolii necunoscuta: factor genetic HLA DR4 si DR1, factori infectiosi, endocrini si autoimuni

• Artrita se caracterizeaza prin:

- prinderea articulatiilor mici ale membrelor cu caracter proximal

- caracter simetric si intensitate crescuta la mana dominanta

- durata prinderii articulare crescuta 6 saptamani - 2 luni

- se insoteste de redoare matinala si impotenta functionala

- initial fenomene inflamatorii locale (eritem, tumefiere) si in timp fenomene destructive articulare cu deformari,

deviatii si anchiloze.

MMaanniiffeessttaarrii eexxttrraaaarrttiiccuullaarree::

-- NNoodduullii rreeuummaattooiizzii ssuubbccuuttaannaattii

-- AAffeeccttaarree pplleeuurrooppuullmmoonnaarraa ((pplleeuurriittaa ssaauu pplleeuurreezziiee ccuu lliicchhiidd rreedduuss ssaauu ffiibbrroozzaa iinntteerrssttiittiiaallaa ddiiffuuzzaa))

-- AAffeeccttaarree ccaarrddiiaaccaa ((ppeerriiccaarrddiittaa,, mmiiooccaarrddiittaa,, eennddooccaarrddiittaa –– iinnssuuffiicciieennttaa aaoorrttiiccaa))

-- AAffeeccttaarree ooccuullaarraa ppooll aanntteerriioorr ((iirriittaa,, iirriiddoocciicclliittaa,, ssccaaddeerreeaa sseeccrreettiieeii llaaccrriimmaallee))..

FFoorrmmee cclliinniiccee::

-- SSiinnddrroommuull FFeellttyy:: PPRR ++ sspplleennoommeeggaalliiee ++ aaddeennooppaattiiii ++ cciittooppeenniiee ssaanngguuiinnaa

-- FFoorrmmaa jjuuvveenniillaa ddee PPRR:: ffeebbrraa,, hheeppaattoosspplleennoommeeggaalliiee,, aaddeennooppaattiiee,, eerruuppttiiee ppeetteessiiaallaa..

FFoorrmmee ppaarraacclliinniiccee::

-- SSiinnddrroomm ddee iinnffllaammaattiiee nneessppeecciiffiiccaa ++ aanneemmiiee nnoorrmmoocciittaarraa nnoorrmmooccrroommaa ssaauu hhiippooccrroommaa

-- SSppeecciiffiicc FFRR >> 11//6644--WW RRoossee ssaauu 11//4400 LLaatteexx ((ffoorrmmee sseerroonneeggaattiivvee pprriimmiiii 22 aannii))

-- RRaaddiiooggrraaffiiaa aarrttiiccuullaarraa aarraattaa iinn eevvoolluuttiiee:: ppeennssaarreeaa ssppaattiiuulluuii aarrttiiccuullaarr,, ddiissttrruuggeerrii aarrttiiccuullaarree ssii aanncchhiilloozzee ccuu

ddeeffoorrmmaarrii ssii ddeevviieerrii.. UUnneeoorrii ssee ffaaccee CCTT ssii RRMMNN..

-- EExxaammeenn lliicchhiidd aarrttiiccuullaarr –– ssppeecciiffiicc RRaaggoocciittee

-- BBiiooppssiiaa ssiinnoovviiaallaa lleezziiuunnii ssppeecciiffiiccee..

40. Sindromul Reiter

Sindromul Reiter este o artropatie inflamatorie care apare ca urmare a unei infectii enterale sau urogenitale.

Debutul este de obicei febril, cu artrita, diaree, uretrita sau cervicita, conjunctivita si manifestari

cutaneomucoase. Diareea precede artrita cu aproximativ o luna de zile si se vindeca fara sechele. Uretrita poate fi

prima manifestare a bolii sau apare dupa sindromul diareic, manifestarile sugestive fiind disuria, polachiuria si

secretia uretrala mucoasa sau mucopurulenta.

Artrita domina tabloul clinic al bolii, fiind de obicei o oligoartrita asimetrica cu debut acut. Articulatiile cel

mai frecvent afectate sunt genunchii, gleznele, pumnul si degetele de la picior, care sunt tumefiate, rosii, calde si

foarte dureroase.

La nivelul mucoasei bucale si genitale apar ulceratii nedureroase, iar pe piele se observa leziuni

hipercheratozice pe palme, plante si periunghial.

PPaarraacclliinniicc::

-- SSiinnddrroommuull iinnffllaammaattoorr nneessppeecciiffiicc ccuu lleeuuccoocciittoozzaa

-- AAnnttiiggeennuull HHLLAA BB2277 eessttee pprreezzeenntt llaa 6655--9900%% ddiinn ccaazzuurrii

-- AAggeennttiiii iinnffeeccttiioossii ddeetteeccttaattii iinn sseeccrreettiiaa uurreettrraallaa ssaauu ssccaauunn..

41. Artrita psoriazica

Artrita psoriazica reprezinta asocierea leziunilor de psoriazis cu leziuni de artrita seronegativa. Este o

afectiune mai frecventa la barbati.

Artropatia psoriazica asociaza leziunile de psoriazis la:

- afectarea articulatiilor interfalangiene distale + psoriazis unghial

- afectarea articulatiilor mari genunchi, sold, glezna (25%).

- afectarea coloanei vertebrale de tip spondilitic in 23% din cazuri, uneori numai cu afectarea articulatiilor

sacroiliace.

PPaarraacclliinniicc

-- SSiinnddrroomm iinnffllaammaattoorr pprreezzeenntt iinn ppeerriiooaaddeellee ddee aaccuuttiizzaarree

-- HHLLAA BB2277 pprreezzeenntt ((ssppoonnddiillaarrttrriittaa sseerroonneeggaattiivvaa))

-- EExxaammeenn rraaddiioollooggiicc ddee mmaarree uuttiilliittaattee ppeennttrruu ddiiaaggnnoossttiiccuull bboolliiii.. SSeeaammaannaa ccuu cceell ddiinn PPRR,, ddaarr aarree eexxcceeppttiiii ssii aannuummee::

aaffeeccttaarree oolliiggooaarrttiiccuullaarraa;; ddiissttrruuccttiiii ddee aarrttiiccuullaattiiii mmiiccii ccuu pprreeddiilleeccttiiee ppeennttrruu aarrttiiccuullaattiiiillee iinntteerrffaallaannggiieennee ddiissttaallee,, ddaarr ccuu

pprrootteejjaarreeaa aarrttiiccuullaattiiiilloorr mmeettaaccaarrppooffaallaannggiieennee ssii mmeettaattaarrssooffaallaannggiieennee..

42. Lupusul eritematos sistemic

Lupusul eritematos sistemic este o afectiune caracterizata printr-un proces inflamator cronic difuz cu caracter

autoimun care afecteaza multiple organe, piele, articulatii, sistem nervos, seroase, etc.

Majoritatea cazurilor sunt intalnite la femei tinere (raport femei/barbati: 7/1 – 9/1) grupa de varsta 15-45 ani.

Actual se constata o crestere a incidentei.

Etiologie necunoscuta. Implicati factori genetici (HLA DR2, DR3), hormonali, de mediu (raze UV, virusuri),

medicamente (hidralazina, procainamida).

Patogenie autoimuna de tip reactie imuna de tip 2 (anticorpi citotoxici) si mai frecvent de tip 3 (prin complexe

imune circulante).

TTaabblloouu cclliinniicc

PPoolliimmoorrff ccuu ppeerriiooaaddee ddee eexxaacceerrbbaarrii ssii rreemmiissiiuunnii..

PPoott aappaarree:: ffeebbrraa ((llaa ddeebbuutt ssaauu iinn eexxaacceerrbbaarrii)),, mmaanniiffeessttaarrii oosstteeooaarrttiiccuullaarree ssii mmuussccuullaarree,, aarrttrraallggiiii ssii aarrttrriittee ((9900%%

ddiinn bboollnnaavvii)),, aaffeeccttaarree oossooaassaa ((nneeccrroozzaa aasseeppttiiccaa ddee ccaapp ffeemmuurraall)) 1100 %%,, mmaanniiffeessttaarrii ccuuttaanneeoommuuccooaassee,, ppoolliisseerroozziittaa,,

mmaanniiffeessttaarrii rreennaallee –– nneeffrrooppaattiiaa lluuppiiccaa,, mmaanniiffeessttaarrii ccaarrddiioovvaassccuullaarree,, mmaanniiffeessttaarrii ppuullmmoonnaarree,, mmaanniiffeessttaarrii

nneeuurrooppssiihhiiccee,, mmaanniiffeessttaarrii ooccuullaarree ((rreettiinniieennee ssii ccoorrnneeeennee)),, mmaanniiffeessttaarrii ddiiggeessttiivvee ssii ggaanngglliioonnaarree ((aaddeennooppaattiiee,,

hheeppaattoosspplleennoommeeggaalliiee,, ttuullbbuurraarrii ddiissppeeppttiiccee))..

43.Caracterele artritei din lupusul eritematos sistemic

MMaanniiffeessttaarriillee oosstteeooaarrttiiccuullaarree ssii mmuussccuullaarree ssuunntt pprreezzeennttee llaa aapprrooaappee 9900%% ddiinn ccaazzuurrii,, ffiiiinndd ddoommiinnaattee ddee aarrttrriittee

ssii aarrttrraallggiiii..

AArrttrriittaa eessttee ssiimmeettrriiccaa.. AAffeecctteeaazzaa iinn ggeenneerraall aarrttiiccuullaattiiiillee mmiiccii,, cceell mmaaii ffrreeccvveenntt IIFFPP ssii MMCCFF ssii ppuummnniiii,, ccooaatteellee,,

ggeennuunncchhiiii.. AArrttiiccuullaattiiiillee ssuunntt ttuummeeffiiaattee,, ccaallddee,, rroossiiii ssii dduurreerrooaassee,, ffrreeccvveenntt ssee iinnssootteessttee ddee rreeddooaarree mmaattiinnaallaa ((5500%%)) ssii

mmiiaallggiiii.. NNuu ddeetteerrmmiinnaa eerroozziiuunnii oossooaassee ccaa iinn PPRR,, ddeeooaarreeccee pprroocceessuull iinnffllaammaattoorr eessttee eexxssuuddaattiivv ssii nnuu pprroolliiffeerraattiivv ssii ccaa

uurrmmaarree nnuu llaassaa sseecchheellee,, eessttee rreevveerrssiibbiillaa ssii ffaarraa ddeeffoorrmmaarrii..

44. Sindromul Behçet

Sindromul Behçet este o afectiune dermatologica caracterizata printr-o aftoza bipolara bucala si genitala,

alaturi de o afectare oculara. Afectarea articulara este redusa la 30-40% din cazuri si are caracterul celei din

Sindromul Reiter.

Uneori apar si leziuni tegumentare (eruptii asemanatoare eritemului nodos, tromboflebitei superficiale,

pustule).

45. Polimiozita si dermatomiozita

Polimiozita este o boala inflamatorie nesupurativa a muschiului scheletic cu mecanism de producere

imunologic si cu predispozitie genetica.

Tabloul clinic este dominat de miopatie

- Poate afecta orice muschi si se manifesta prin astenie musculara, durere, scaderea fortei musculare instalata lent.

- Afecteaza simetric si initial segmentele proximale ale membrelor (centuri) si determina dificultati la urcatul si

coboratul scarilor, ridicatul mainilor, ridicarea capului, disfonie, disfagie, dificultati respiratorii

DDeerrmmaattoommiioozziittaa rreepprreezziinnttaa aassoocciieerreeaa mmaanniiffeessttaarriilloorr tteegguummeennttaarree llaa ssuuffeerriinnttaa mmuussccuullaarraa..

MMaanniiffeessttaarriillee mmuussccuullaarree ssuunntt ddoommiinnaattee ddee ddiissffuunnccttiiaa mmuussccuullaarraa ccuu sseennzzaattiiaa ddee ssllaabbiicciiuunnee iimmppoorrttaannttaa.. IInniittiiaall

mmuussccuullaattuurraa eessttee ttuummeeffiiaattaa,, ddaarr ccuu ttiimmppuull aappaarree aattrrooffiiaa aassoocciiaattaa ccuu ccoonnttrraaccttuurrii ssii ccuu ccaallcciinnoozzaa..

LLeezziiuunniillee tteegguummeennttaarree ssee pprreezziinnttaa ccaa rraasshh iinn oocchheellaarrii llooccaalliizzaatt llaa ffaattaa,, ppeerriioorrbbiittaall ssii llaa bbuuzzaa ssuuppeerriiooaarraa ccuu eeddeemm

aall pplleeooaappeelloorr ddee ccuullooaarree rroossiiee –– vviioollaacceeuu lliilliiaacchhiiee.. MMaaii rraarr aappaarree ppee ffaattaa ddee eexxtteennssiiee aa aanntteebbrraatteelloorr,, ddoossuulluuii mmaaiinniiii,,

ggeennuunncchhii,, gglleezznnee ssaauu ppee ggaatt ssii iinn zzoonnaa ddeeccoolltteeuulluuii ccaa uunn ssaall..

PPrriinn ddiillaattaarreeaa aannsseelloorr ccaappiillaarree ppaattuull uunngghhiiaall ddeevviinnee hhiippeerreemmiicc,, iiaarr ppeerriiuunngghhiiaall aappaarr tteellaannggiieeccttaazziiii.. LLaa mmuullttii

bboollnnaavvii aappaarr iinn tteessuuttuurriillee mmooii ccaallcciiffiiccaarrii..

MMaanniiffeessttaarriillee aarrttiiccuullaarree ssuunntt rreepprreezzeennttaattee ddee aarrttrraallggiiii ssaauu aarrttrriittee nneeeerroozziivvee,, llooccaalliizzaattee llaa nniivveelluull aarrttiiccuullaattiiiilloorr

mmaarrii ssaauu mmiiccii,, uunneeoorrii ccuu ccaarraacctteerr ssiimmeettrriicc..

DDiissffaaggiiaa ssuuppeerriiooaarraa ccuu rreegguurrggiittaarreeaa ppee nnaass aa aalliimmeenntteelloorr ssii lliicchhiiddeelloorr ssii ffrreeccvveenntt aacccceessee ddee ttuussee ddaattoorriittaa

aassppiirraattiieeii ccoonnttiinnuuttuulluuii bbuuccaall ssuunntt ddaattee ddee aaffeeccttaarreeaa mmuussccuullaattuurriiii ffaarriinnggiieennee ssii aa eessooffaagguulluuii ssuuppeerriioorr..

PPaarraacclliinniicc:: tteessttee ddee iinnffllaammaattiiee nneessppeecciiffiiccaa ccrreessccuuttee,, eennzziimmee mmuussccuullaarree ccrreessccuuttee ((CCPPKK--MMMM ssii mmiioogglloobbiinnaa)),, aattcc

ssppeecciiffiiccii ((aannttii JJoo 11,, aannttii PPLL 77,, aannttii PPLL 1122)),, EEMMGG ((mmiiooppaattiiee iinnffllaammaattoorriiee)),, ssppeecciiffiicc bbiiooppssiiaa mmuussccuullaarraa ccuu eexxaammeenn

aannaattoommooppaattoollooggiicc ccaarree aarraattaa lleezziiuunniillee mmuussccuullaarree..

46. Sindromul CREST

SSiinnddrroommuull CCRREESSTT rreepprreezziinnttaa aassoocciieerreeaa ccaallcciiffiiccaarrii ccuuttaannaattee ccuu ssiinnddrroomm RRaayynnaauudd,, aaffeeccttaarree eessooffaaggiiaannaa,,

sscclleerrooddeerrmmiiee ssii tteellaannggiieeccttaazziiii..

-- CC == ccaallcciiffiiccaarrii ccuuttaannaattee ((ddeeggeettee))

-- RR == ssiinnddrroomm RRaayynnaauudd

-- EE == eessooffaaggiittaa

-- SS == sscclleerrooddaaccttiilliiee

-- TT == tteellaannggiieeccttaazziiii ppee mmuuccooaassee ssii tteegguummeennttee

AAffeeccttaarriillee vviisscceerraallee ssuunntt lleenntt pprrooggrreessiivvee,, cceeaa mmaaii mmaarrccaattaa ffiiiinndd hhiippeerrtteennssiiuunneeaa aarrtteerriiaallaa ppuullmmoonnaarraa..

47. Selerodermia

Sclerodermia = piele dura

Sclerodermia este o boala cronica a tesutului conjunctiv caracterizata prin obliterarea arterelor mici si

capilarelor, fibroza si leziuni degenerative care intereseaza pielea si posibil unele viscere. Este frecventa la femei

intre 25-50 de ani

Etiopatogenie necunoscuta - implica factori nervosi, imunologici, toxici, genetici.

TTaabblloouull aannaattoommoocclliinniicc:: mmaanniiffeessttaarrii llaa nniivveelluull ppiieelliiii,, ssiinnddrroommuull CCRREESSTT,, aaffeeccttaarreeaa ttuubbuulluuii ddiiggeessttiivv,, aaffeeccttaarreeaa

ppuullmmoonnaarraa:: 5500%% ((ffiibbrroozzaa ppuullmmoonnaarraa,, HHTTPP)),, aaffeeccttaarree rreennaallaa ((2255--3355%% pprriinn vvaassccuulliittaa dduuccee llaa HHTTAA ssii IIRRCC)),, aaffeeccttaarree

ccaarrddiiaaccaa ((ffiibbrroozzaa mmiiooccaarrdduulluuii ssii aa ppeerriiccaarrdduulluuii)),, aaffeeccttaarreeaa aarrttiiccuullaattiiiilloorr ssii mmuusscchhiilloorr ((aarrttrraallggiiii,, aarrttrriittee)) pprreeddoommiinnaanntt

llaa aarrttiiccuullaattiiiillee mmiiccii aallee mmaaiinniilloorr..

MMaanniiffeessttaarriillee llaa nniivveelluull ppiieelliiii ((ddeerrmmaattoollooggiiccee))

-- IInniittiiaall lleezziiuunnii ddee ttiipp iinnffllaammaattoorr ssii iinn ffiinnaall ddee ffiibbrroozzaa ssii aattrrooffiiee ccuuttaannaattaa

-- DDeeggeetteellee mmaaiinniiii ssee ssuubbttiiaazzaa ssii iissii ppiieerrdd mmoobbiilliittaatteeaa ssii iinn ffoorrmmeellee aavvaannssaattee ppee ppuullppaa ddeeggeetteelloorr ssee oobbsseerrvvaa zzoonnee ddee

nneeccrroozzaa,, uullcceerraattiiii ssaauu cciiccaattrriiccii sstteellaattee ssii cchhiiaarr ssccuurrttaarreeaa ffaallaannggeeii ddiissttaallee ((iinn mmuussccaattuurraa ddee ssooaarreeccee))

-- FFaattaa ccuu aassppeecctt ddee iiccooaannaa bbiizzaannttiinnaa:: iimmoobbiillaa,, sstteerrggeerreeaa pplliiuurriilloorr tteegguummeennttaarree ddee ppee ffrruunnttee,, nnaass ssuubbttiiaatt,, ffiinn,, bbuuzzee

ssttrraannssee ccuu pplliiuurrii rraaddiiaallee ccee iimmppiieeddiiccaa ddeesscchhiiddeerreeaa llaarrggaa aa gguurriiii ((aassppeecctt ddee ppuunnggaa ccuu pplliiuurrii rraaddiiaallee -- mmiiccrroossttoommaa))

IInn ffoorrmmeellee aavvaannssaattee pprroocceessuull aattiinnggee ttrruunncchhiiuull ssii aabbddoommeennuull.. TTeegguummeenntteellee mmeemmbbrreelloorr iinnffeerriiooaarree ssuunntt mmaaii rraarr

aaffeeccttaattee..

48. Boala mixta a tesutului conjunctiv

Boala mixta a tesutului conjunctiv este o entitate clinica controversata care contine elemente clinice

specifice pentru LES, SD, PM si PR. Specific este prezenta anticorpilor circulanti antiribonucleoproteina

nucleara nRNP, prezenti in ser la tritru inalt – Test specific de diagnostic (si teste specifice bolilor inrudite).

Etiologie necunoscuta, mecanism autoimun fecventa crescuta la femei tinere.

Tablou clinic polimorf cu elemente din aceste boli: sindrom Raynaud, leziuni cutanate ca in SD sau LES,

poliartralgii sau artrite ca in PR dar nu lasa sechele, polimiozita ca in PM cu crsterea enzimelor musculare,

specific afectarea pulmonara cu dispnee de efort si durere de tip pleural se confunda cu astmul bronsic, rar afectare

cardiaca, renala si nervoasa.

49. Artritele infectioase si reactive

Artritele infectioase propriu-zise sunt determinate de un germen microbian care se izoleaza din lichidul

articular.

Artritele bacteriene apar numai la imunosupresati (cirotici, DZ) sau dupa traumatisme articulare si duc la

distrugerea articulatiilor.

Clinic semne de inflamatie generala si locala.

Paraclinic culturi pozitive din lichid + PMN > 50 000/ml si hemoculturi pozitive

Tipuri: artrita gonococica, artrite cu stafilococ, E coli si artrita TBC

Artritele tuberculoase dau abces rece la nivelul articulatiilor mari ale membrelor sau coloanei vertebrale

(cifoza angulara)

Artritele reactive si cele virale se manifesta ca artralgii ce apar in contextul unor boli sistemice (HVA, RUH)

50. Sindromul Sjogren

Sindromul Sjogren se caracterizeaza prin inflamatia cronica a glandelor salivare si lacrimale ce duce la o

scadere a secretiei lor exocrine cu producerea de cheratoconjunctivita si xerostomie. Afecteaza femeile in jur de 50

de ani.

Clinic apare:

- scaderea secretiei lacrimale determina senzatia de uscaciune a ochilor, de arsura, cu fotosensibilitate si dificultati

la deschiderea lor.

- scaderea secretiei salivare se exprima prin senzatia de gura uscata, cu dificultati de masticatie si deglutitie si

necesitatea de a bea lichide in timpul mesei.

- afectarea altor secretii apare la aproape jumatate din cazuri, exprimata la nivelul mucoasei nazale (scaderea

mirosului), uscaciunea gatului, modificarea vocii si tuse cronica prin uscaciunea traheei.

- afectare renala, gastrita atrofica, hepatosplenomegalie (CBP si HCA)

TTaabblloouu bbiioollooggiicc:: tteessttee ddee iinnffllaammaattiiee nneessppeecciiffiiccaa ccrreessccuuttee,, ccrriioogglloobbuulliinneemmiiee mmiixxttaa,, ssppeecciiffiicc ((aattcc aannttii SSSS--AA,, aattcc

aannttii SSSS--BB,, aattcc aannttii SSSS--CC ssppeecciiffiiccii ppeennttrruu ffoorrmmeellee sseeccuunnddaarree ssaauu PPRR))

51. Guta

Guta este o suferinta cu determinism genetic sau castigata a metabolismului acidului uric.

Clinic bolnavii pot prezenta: episoade recurente de artrita acuta, nefropatie interstitiala cronica, litiaza renala,

depuneri tisulare periferice (tofi gutosi)

In evolutie prezinta 4 stadii: faza de hiperuricemie asimptomatica, artrita acuta gutoasa, perioada intercritica 1-

5-10 ani, guta cronica tofacee

AArrttrriittaa aaccuuttaa gguuttooaassaa

-- AAppaarree nnuummaaii llaa 55%% ddiinn bboollnnaavviiii ccuu hhiippeerruurriicceemmiiee aassiimmppttoommaattiiccaa

-- DDeeccllaannssaatt ddee iinnggeessttiiaa ddee aallccooooll,, eexxcceess aalliimmeennttaarr,, ttrraauummaattiissmmee..

-- 8855--9900%% ddeebbuutt mmoonnooaarrttiiccuullaarr,, aarrttiiccuullaattiiaa cceell mmaaii ffrreeccvveenntt aaffeeccttaattaa ffiiiinndd aarrttiiccuullaattiiaa MMTTFF aa hhaalluucceelluuii.. IInn oorrddiinnee

ddeessccrreessccaattooaarree mmaaii ppoott ffii aaffeeccttaattee gglleezznnaa,, ccaallccaaiiuull,, ggeennuunncchhiiuull,, ppuummnnuull,, ddeeggeetteellee mmaaiinniiii,, ccoott

-- DDeebbuutt eexxpplloozziivv iinn pplliinnaa ssaannaattaattee ddee oobbiicceeii nnooaapptteeaa ccuu dduurreerree ffooaarrttee mmaarree ccee ttrreezzeessttee bboollnnaavvuull ddiinn ssoommnn..

-- AArrttiiccuullaattiiee ccaallddaa,, rroossiiee,, ttuummeeffiiaattaa ccuu aassppeecctt ppsseeuuddoofflleeggmmoonnooss..

-- RReeggrreesseeaazzaa iinntteeggrraall ppaacciieennttuull ffiiiinndd rreeccuuppeerraatt ccoommpplleett..

GGuuttaa ccrroonniiccaa ttooffaacceeee

-- SSee ccoonnssttiittuuiiee llaa 1100--1111 aannii dduuppaa pprriimmuull aattaacc ddee gguuttaa..

-- LLooccaalliizzaarreeaa ccllaassiiccaa aa ttooffiilloorr gguuttoossii eessttee llaa nniivveelluull ppaavviilliioonnuulluuii uurreecchhiiii,, eeppiigglloottaa,, ccoorrzzii vvooccaallee,, ccaarrttiillaajj aarriitteennooiidd,,

aaoorrttaa,, SSNNCC..

-- NNeeffrrooppaattiiaa uurriiccaa ssee pprreezziinnttaa ssuubb 22 aassppeeccttee:: NNeeffrrooppaattiiaa ccuu uurraattii ddee ttiipp iinntteerrssttiittiiaall pprriinn ddeeppuunneerree ddee aacciidd uurriicc iinn

iinntteerrssttiittiiuull rreennaall,, ccaarree iinn ttiimmpp dduuccee llaa IIRRCC ssii LLiittiiaazzaa uurriiccaa ccaarraacctteerriizzaattaa pprriinn ffoorrmmaarreeaa ddee ccaallccuullii uurriiccii iinn aarrbboorreellee

ppiieelloocclliicceeaall..

PPaarraacclliinniicc

-- DDeeffiinniittoorriiuu aacciidduull uurriicc ccrreessccuutt iinn ssaannggee ssii uurriinnaa

-- TTeessttee ddee iinnffllaammaattiiee nneessppeecciiffiiccaa ccrreessccuuttee iinn ffoorrmmeellee aaccuuttee

-- RRaaddiiooggrraaffiiaa aarrttiiccuullaarraa nnuu aarraattaa mmooddiiffiiccaarrii iinn ffaazzeellee iinniittiiaallee,, ddaarr aarraattaa mmooddiiffiiccaarrii iinn ffaazzeellee aavvaannssaattee ddee gguuttaa ccrroonniiccaa

ttooffaacceeee..

-- EExxpplloorraarreeaa rreennaallaa eessttee oobblliiggaattoorriiee iinn ffaazzaa ccrroonniiccaa

52. Caracterele generale ale bolii artrozice

Bolile artrozice se caracterizeaza prin deteriorarea cartilajului articular insotita de cresterea activitatii osului

subcondral cu aparitia de productiuni osoase (osteofite = ciocuri). Cea mai frecventa suferinta reumatica a

varstnicului 55-75 ani. Mai frecventa la femei F/B = 2/1

Etiologie necunoscuta (varsta, solicitarea mecanica)

Anatomopatologic are loc distrugerea cartilajului articular, deteriorarea osului subcondral cu microfracturi si

formarea de osteofite (proliferari marginale de os).

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- SSeemmnnee ssii ssiimmppttoommee ddee oobbiicceeii llooccaalliizzaattee llaa uunnaa ssaauu ddoouuaa aarrttiiccuullaattiiii..

-- DDuurreerreeaa aarrttiiccuullaarraa eessttee ddee ttiipp mmeeccaanniicc,, aappaarree dduuppaa eeffoorrttuull ffiizziicc,, ssee aatteennuueeaazzaa pprriinn rreeppaauussuull aarrttiiccuullaattiieeii ssii eessttee

aaggrraavvaattaa ddee ffrriigg ssii uummeezzeeaallaa..

-- RReeddooaarreeaa aarrttiiccuullaarraa eessttee pprreezzeennttaa dduuppaa rreeppaauuss pprreelluunnggiitt ssii ddee oobbiicceeii ddiissppaarree dduuppaa 1100--1155 mmiinnuuttee ddee mmoobbiilliizzaarree aa

aarrttiiccuullaattiieeii..

-- IImmppootteennttaa ffuunnccttiioonnaallaa eessttee aacccceennttuuaattaa iinn ppeerriiooaaddeellee ddee aaccuuttiizzaarree..

TTaabblloouu ppaarraacclliinniicc::

-- SSeemmnnee ddee iinnffllaammaattiiee nneessppeecciiffiiccaa ddee oobbiicceeii aabbsseennttee.. VVSSHH uussoorr ccrreessccuutt nnuummaaii iinn ppeerriiooaaddeellee ddee aaccuuttiizzaarree..

-- EExxaammeennuull rraaddiioollooggiicc aarrttiiccuullaarr aadduuccee cceellee mmaaii mmuullttee iinnffoorrmmaattiiii ddiiaaggnnoossttiiccee:: iinngguussttaarreeaa ssppaattiiuulluuii aarrttiiccuullaarr pprriinn

ddeetteerriioorraarreeaa ccaarrttiillaajjuulluuii aarrttiiccuullaarr,, oosstteeoosscclleerroozzaa ssuubbccoonnddrraallaa,, oosstteeooffiittoozzaa mmaarrggiinnaallaa,, oosstteeooppoorroozzaa eeppiiffiizzaarraa

iinnccoonnssttaannttaa ssii nneeccaarraacctteerriissttiiccaa..

53. Artroza coloanei vertebrale

Artroza coloanei vertebrale - localizare la nivelul zonelor de maxima mobilitate a coloanei vertebrale (C5,

T8, L3). Poate determina artroza disco-vertebrala cu producerea herniei de disc sau artroza articulatiilor

intrapofizare uneori cu eroziuni cartilaginoase si alunecari anterioare a corpilor vertebrali – spondilolisteza.

SSppoonnddiilloozzaa ((SSppoonnddiillaarrttrroozzaa)) cceerrvviiccaallaa

-- IInntteerreesseeaazzaa vveerrtteebbrreellee CC55--CC66 ssii mmaaii rraarr CC22--CC33 ssii CC33--CC44..

-- CClliinniicc aappaarree:: ssiinnddrroommuull ddee iinnssuuffiicciieennttaa cciirrccuullaattoorriiee vveerrtteebbrroo bbaazziillaarraa –– SSiinnddrroommuull BBaarrrree--LLiieeoouu,, dduurreerree cceeffaalleeee

oocccciippiittaallaa,, aammeetteellii ssii cchhiiaarr vveerrttiijj,, ttuullbbuurraarrii vviizzuuaallee -- rraarree

SSppoonnddiilloozzaa ((SSppoonnddiillaarrttrroozzaa)) ddoorrssaallaa

-- LLaa ccooppiiii ssii aaddoolleesscceennttii aarree aassppeeccttuull BBoolliiii SScchheeuueerrmmaannnn ((iinndduussaa ddee mmiiccii nneeccrroozzee aallee ccoorrppiilloorr vveerrtteebbrraallii ccuu

mmooddiiffiiccaarrii ddee iinnaallttiimmee aa ccoorrppiilloorr vveerrtteebbrraallii ssaauu hheerrnniiii ddiissccaallee iinnttrraassppoonnggiiooaassee -- nnoodduullii SScchhmmoorrll))

-- LLaa bbaattrraannii -- SSppoonnddiilloozzaa hhiippeerroossttoozzaannttaa -- ffoorrmmaarreeaa ddee ppuunnttii oossooaassee ccuu aappaarriittiiaa cciiffoozzeeii

SSppoonnddiilloozzaa ((SSppoonnddiillaarrttrroozzaa)) lloommbbaarraa

-- DDuurreerree lloommbbaarraa ddee ttiipp rraaddiiccuullaarr ddee ttiipp lloommbboosscciiaattiiccaa ((dduurreerree aaccuuttaa iirraaddiiaattaa ppee ttrraaiieeccttuull nneerrvvuulluuii sscciiaattiicc iinn ffuunnccttiiee

ddee rraaddaacciinnaa aaffeeccttaattaa))..

-- SSppeecciiffiicc MMaanneevvrraa LLaasseegguuee ssaauu sseemmnnuull ddee eelloonnggaattiiee aall sscciiaattiiccuulluuii ppoozziittiivvaa..

-- MMaanneevvrree ssppeecciiffiiccee ppeennttrruu ssttaabbiilliirreeaa llooccaalliizzaarriiii ccoommpprreessiieeii:: rreefflleexx rroottuulliiaann mmooddiiffiiccaatt –– iinntteerreessaarreeaa LL33--LL44,, rreefflleexx

aacchhiilliiaann mmooddiiffiiccaatt –– iinntteerreessaarreeaa SS11,, mmeerrss ppee vvaarrffuurrii iimmppoossiibbiill ++ dduurreerree iinn ccaallccaaii ssii ddeeggeett 55 –– iinntteerreessaarreeaa LL55--SS11,,

mmeerrss ppee ccaallccaaii iimmppoossiibbiill ++ dduurreerree iinn hhaalluuccee –– iinntteerreessaarreeaa LL44--LL55..

PPaarraacclliinniicc ddiiaaggnnoossttiiccuull ssee ppuunnee rraaddiioollooggiicc ssaauu pprriinn eexxaammeenn RRMMNN –– ppeennttrruu iinntteerrvveennttiiee cchhiirruurrggiiccaallaa..

54. Artroza mainii

AArrttrroozzaa mmaaiinniiii

-- AArrttrroozzeellee iinntteerrffaallaannggiieennee ddiissttaallee –– nnoodduulliiii HHeebbeerrddeeeenn

-- AArrttrroozzeellee iinntteerrffaallaannggiieennee pprrooxxiimmaallee –– nnoodduulliiii BBoouucchhaarrdd

-- AArrttrroozzeellee llaa nniivveelluull pprriimmeeii aarrttiiccuullaattiiii ccaarrppoo--mmeettaaccaarrppooccaarrppiieennee ((rriizzaarrttrroozzaa))

-- CCoottuull ssii uummaarruull rraarr aaffeeccttaattee ddeeooaarreeccee nnuu eexxiissttaa pprreessiiuunnii aassuupprraa ccaarrttiillaajjuulluuii

55. Artrozele membrului inferior

Artroza primei articulatii metatarsofalangiene a halucelui la femei – halux valgus cu deviere externa

Gonartroza (artroza genunchilor): frecventa la femei, hidartroza + deformari (genu varum, genu valgum),

semnul socului si semnul rindelei, dureri la flexia si extensia piciorului, mers dificil si dureros pe teren plat,

instabil.

Coxartroza (artroza soldului): frecventa la barbati, durere la urcatul si coboratul scarilor, uneori scurtarea

membrului inferior, semnul cheiei pozitiv.

56. Examinarea articulatiilor sacroiliace

Examinarea articulatiilor sacroiliace: palpare pe linia articulara sau manevre indirecte: semnul trepiedului si

manevra Eriksen (apasare puternica pe spinele iliace anterosuperioare cu bolnavul in decubit dorsal).

57.Trombocitopenii: cauze, manifestari clinice, diagnostic

TTrroommbboocciittooppeenniiiillee

11.. TTrroommbboocciittooppeenniiii cceennttrraallee ((iinnssuuffiicciieennttaa mmeedduullaarraa ccaannttiittaattiivvaa ssaauu ccaalliittaattiivvaa))

22.. TTrroommbboocciittooppeenniiii ppeerriiffeerriiccee -- TTrroommbboocciittooppeenniiii aauuttooiimmuunnee ((TTAAII))

aa.. PPuurrppuurraa ttrroommbboocciittooppeenniiccaa iiddiiooppaattiiccaa ((PPTTII)) ((BBooaallaa WWeerrllhhooff))

bb.. TTAAII sseeccuunnddaarraa ((bboollii aauuttooiimmuunnee,, bboollii nneeooppllaazziiccee))

cc.. TTAAII aaccuuttaa ppoossttvviirraallaa

PPuurrppuurraa ttrroommbboocciittooppeenniiccaa iiddiiooppaattiiccaa ((PPTTII)) –– BBooaallaa WWeerrllhhooff

-- LLaa ccooppiiii ssee pprreezziinnttaa ccaa oo ffoorrmmaa aaccuuttaa ccaarree ssee rreezzoollvvaa ssppoonnttaann iinn ssaassee lluunnii,, iinn ttiimmpp ccee llaa aadduulltt ddeebbuuttuull eessttee

iinnssiiddiiooss,, vviinnddeeccaarreeaa ssuurrvveenniinndd nnuummaaii ssuubb ttrraattaammeenntt..

PPaattooggeenniiee aauuttooiimmuunnaa pprriinn pprroodduucceerreeaa ddee aannttiiccoorrppii aannttiippllaacchheettaarrii ddaattoorriittaa eexxiisstteenntteeii uunnoorr lliimmffoocciittee BB

aauuttoorreeaaccttiivvee.. SSee aassoocciiaazzaa ccuu AAHHAAII rreeaalliizzaanndd ssiinnddrroommuull EEvvaannss ssaauu ccuu aallttee bboollii aauuttooiimmuunnee ((ttiirrooiiddiittee,, ccoollaaggeennoozzee,,

CCBBPP,, bbooaallaa CCrroohhnn))..

TTaabblloouu cclliinniicc:: ppuurrppuurraa ppeetteessiiaallaa nneerreelliieeffaattaa,, nneeppaallppaabbiillaa,, eexxttiinnssaa ppee oorriiccee zzoonnaa iinn aaffaarraa ddee ppaallmmee ssii ppllaannttee,,

ssaannggeerraarrii ddiivveerrssee ((eeppiissttaaxxiiss,, ggiinnggiivvoorraaggiiii,, hheemmoorraaggiiii ddiiggeessttiivvee,, hheemmooppttiizziiii,, hheemmaattuurriiii)),, sspplleennoommeeggaalliiee ddee

ddiimmeennssiiuunnii mmiiccii..

PPaarraacclliinniicc::

-- ttrroommbboocciittooppeenniiee ccuu aanniizzoottrroommbboocciittoozzaa ccuu pprreeddoommiinneennttaa ttrroommbboocciitteelloorr ddee ttaalliiee mmaarree

-- mmeedduullooggrraammaa:: nnuummaarr nnoorrmmaall ssaauu ccrreessccuutt ddee mmeeggaaccaarriioocciittee ccuu pprreeddoommiinnaannttaa ffoorrmmeelloorr ttrroommbboocciittooggeennee..

-- iimmuunnoollooggiicc ssee eevviiddeennttiiaazzaa aannttiiccoorrppiiii aannttiittrroommbboocciittaarrii pprriinn tteesstt ddiirreecctt ssaauu iinnddiirreecctt ccuu aannttiiccoorrppii mmaarrccaattii fflluuoorreesscceenntt

ssaauu rraaddiiooaaccttiivv ((ttiipp IIggGG mmaaii rraarr IIggMM ssaauu IIggAA))..

58. Informatii aduse de anamneza si examenul obiectiv in leucemiile acute

Leucemiile acute sunt boli neoplazice caracterizate prin proliferarea necontrolata a unor celule hematopoietice

imature.

Tabloul clinic este asemanator in toate leucemiile acute, majoritatea cazurilor avand un debut recent. Primele

manifestari care atrag atentia sunt legate de anemie, bolnavii fiind palizi, obositi, cu dispnee la efort si tahicardie.

Sangerarile reprezinta o problema majora in leucemiile acute. Leziunile petesiale si echimotice apar atat pe piele

cat si pe mucoase, in special in gura, la nivelul tubului digestiv si pe conjunctiva oculara. Epistaxisul, hemoragiile

genitourinare sau bronhopulmonare apar in formele constituite de boala, dar cele mai grave sunt la nivelul

sistemului nervos. Infectiile reprezinta complicatiile universale in leucemiile acute, cele mai frecvente fiind cele

cutanate, bucale, pulmonare, urinare si perirectale.

Hemograma evidentiaza constant anemia cu reticulocitoza foarte scazuta, semn ca maduva este hipo- sau

aregenerativa.

Medulograma evidentiaza prezenta blastilor leucemici.

59. Informatii aduse de anamneza si examenul obiectiv in anemiile hemolitice

DDiiaaggnnoossttiiccuull ttiippuulluuii ssii ffoorrmmeeii aanneemmiieeii hheemmoolliittiiccee

-- AAggrreeggaattee ddee hheemmaattiiii,, aagglluuttiinnaarree ppee llaammee,, tteesstt CCoooommbbss ppoozziittiivv -- AAHHAAII ccuu aannttiiccoorrppii llaa rreeccee

-- HHeemmaattiiii iinn sseecceerraa,, tteesstt ddee ssiicclliizzaarree ppoozziittiivv –– SSiicclleemmiiee

-- PPooiicchhiilloocciittoozzaa ccuu ppoolliiccrroommaattooffiilliiee,, eelleeccttrrooffoorreezzaa hheemmoogglloobbiinneeii aannoorrmmaallaa -- ttaallaasseemmiiee

60. Informatii aduse de anamneza si examenul obiectiv in sindromul anemic

DDiiaaggnnoossttiiccuull SSiinnddrroommuulluuii hheemmoolliittiicc

-- SSiimmppttoommee ssii sseemmnnee ddee aanneemmiiee iinnssttaallaattee aaccuutt ssaauu ccrroonniicc

-- SSpplleennoommeeggaalliiee ssppeecciiffiiccaa ppeennttrruu ffoorrmmeellee ccrroonniiccee iinn ssppeecciiaall iinnttrraaccoorrppuussccuullaarree

-- RReettiiccuulloocciittoozzaa iinn ssaannggeellee ppeerriiffeerriicc

-- MMoorrffoollooggiiaa ssaannggeelluuii –– mmooddiiffiiccaarrii ddee ffoorrmmaa aallee hheemmaattiiiilloorr ppee ffrroottiiuull ppeerriiffeerriicc ((ppooiicchhiilloocciittoozzaa,, ppoolliiccrroommaattooffiilliiee))

ssppeecciiffiiccee ddiivveerrsseelloorr eennttiittaattii..

-- BBII ccrreessccuutt –– hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa

-- UUrriinnaa nnoorrmmaall ccoolloorraattaa iinn hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa ssii iinncchhiissaa llaa ccuullooaarree iinn hheemmoolliizzaa aaccuuttaa ((hheemmoogglloobbiinnuurriiee ++

hheemmoossiiddeerriinnuurriiee))

-- UUrroobbiilliinnooggeenn ffeeccaall ccrreessccuutt,, LLDDHH ccrreessccuutt,, hhaappttoogglloobbiinnaa ssccaazzuuttaa

-- DDuurraattaa ddee vviiaattaa aa hheemmaattiiiilloorr ccuu ccrroomm 5511 ssccaazzuuttaa

61. Granulomatoza Wegener

VVaassccuulliittaa ggrraannuulloommaattooaassaa aa ttrraaccttuulluuii rreessppiirraattoorr ssuuppeerriioorr ssii iinnffeerriioorr,, ffiiiinndd aaffeeccttaattee aattaatt aarrtteerriioolleellee ccaatt ssii

vveennuulleellee..

TTaabblloouull cclliinniicc ffooaarrttee ccoommpplleexx ddeetteerrmmiinnaatt ddee llooccaalliizzaarreeaa lleezziiuunniilloorr ggrraannuulloommaattooaassee llaa ddiivveerrssee nniivveelluurrii::

mmaanniiffeessttaarrii ppuullmmoonnaarree ((ttuussee,, ddiissppnneeee,, hheemmooppttiizziiii)),, aaffeeccttaarreeaa ssiinnuussuurriilloorr ppaarraannaazzaallee ((ppeerrffoorraarreeaa sseeppttuulluuii nnaazzaall,,

uullcceerraattiiii nnaazzaallee)),, oottiittee,, aaffeeccttaarree ooccuullaarraa ((ccoonnjjuunnccttiivviittee,, uuvveeiittee)),, lleezziiuunnii ddeerrmmaattoollooggiiccee ((ppaappuullee,, vveezziiccuullee)),, aaffeeccttaarree

ccaarrddiiaaccaa,, nneeuurroollooggiiccaa ssii rreennaallaa ppaannaa llaa IIRRCC..

PPaarraacclliinniicc:: eexxaammeenn aannaattoommooppaattoollooggiicc llaa nniivveelluull lleezziiuunniilloorr ggrraannuulloommaattooaassee,, AAttcc AANNCCAA pprreezzeennttii,, CCIICC ccrreessccuutt..

62. Informatii aduse de anamneza si examenul obiectiv in tulburarile de coagulare

AA.. DDeeffiicciitteellee ccoonnggeenniittaallee iinn ffaaccttoorrii ddee ccooaagguullaarree

11.. HHeemmooffiilliiaa AA ssii BB

BBoollii eerreeddiittaarree ccaarraacctteerriizzaattee bbiioollooggiicc pprriinn ddeeffiicciittuull ccaannttiittaattiivv ssaauu ccaalliittaattiivv ffiiee aall FFVVIIIIII:: CC ((hheemmooffiilliiaa AA)) ffiiee aall

FFIIXX ((hheemmooffiilliiaa BB)).. HHeemmooffiilliiaa AA rreepprreezziinnttaa 8800--8855%% ddiinn ccaazzuurrii,, iiaarr hheemmooffiilliiaa BB 1155--2200%%.. BBoollii ggeenneettiiccee ccuu

ttrraannssmmiitteerree rreecceessiivvaa lleeggaattaa ddee sseexx,, bbaaiieettiiii pprreezziinnttaa bbooaallaa cclliinniiccaa,, ffeemmeeiillee ffiiiinndd ddooaarr ppuurrttaattooaarree.. BBaaiieettiiii hheemmooffiilliicciilloorr

ssuunntt ssaannaattoossii,, iiaarr ffeetteellee oobblliiggaattoorr ppuurrttaattooaarree.. BBooaallaa ddeevviinnee mmaanniiffeessttaa ccaanndd ccoonncceennttrraattiiaa ppllaassmmaattiiccaa aa FFVVIIIIII ssaauu FFIIXX

ssccaaddee ssuubb 55%%..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- HHeemmaarrttrroozzeellee –– rreepprreezziinnttaa pprreezzeennttaa ssaannggeelluuii iinn aarrttiiccuullaattiiee ccaarree dduuccee llaa iinnffllaammaattiiaa ssiinnoovviiaalleeii ssii iinn ttiimmpp llaa eerrooddaarreeaa

ccaarrttiillaajjuulluuii aarrttiiccuullaarr,, ffiibbrroozzaa,, aanncchhiilloozzaa ssii aattrrooffiiii mmuussccuullaarree.. FFrreeccvveenntt iinntteerreesseeaazzaa ggeennuunncchhiiii,, ccooaatteellee,, aarrttiiccuullaattiiiillee

ssccaappuulloohhuummeerraallee ssii ddeetteerrmmiinnaa aarrttrrooppaattiiaa hheemmooffiilliiccaa..

-- HHeemmaattooaammeellee mmuussccuullaarree –– pprrooffuunnddee ssuunntt ppeerriiccuullooaassee iinn ffuunnccttiiee ddee llooccaalliizzaarreeaa lloorr..

-- HHeemmoorraaggiiii ddiiggeessttiivvee ssii hheemmaattuurriiii

-- HHeemmoorraaggiiii ggrraavvee ppoott aappaarree dduuppaa eexxttrraaccttiiii ddeennttaarree,, iinntteerrvveennttiiii cchhiirruurrggiiccaallee,, hheemmoorraaggiiii iinnttrraaccrraanniieennee..

PPaarraacclliinniicc:: tteesstteellee ppeennttrruu hheemmoossttaazzaa pprriimmaarraa ssuunntt nnoorrmmaallee,, TTHH ssii TTTTPP pprreelluunnggiittii ssii TTQQ,, TTTT nnoorrmmaallee

((ccooaagguullaarreeaa eexxttrriinnsseeccaa)),, tteessttuull ddee ggeenneerraarree aa ttrroommbbooppllaassttiinneeii ((TTGGTT)) eessttee aannoorrmmaall iinn hheemmooffiilliiaa AA ssii BB,, pprriinn ddoozzaarreeaa

ssppeecciiffiiccaa aa FFVVIIIIII CC ssii FFIIXX ssee pprreecciizzeeaazzaa aattaatt ttiippuull ccaatt ssii ggrraadduull ddee sseevveerriittaattee aall bboolliiii..

22.. BBooaallaa vvoonn WWiilllleebbrraanndd

AAffeeccttiiuunnee eerreeddiittaarraa ccuu ttrraannssmmiitteerree aauuttoossoommaall ddoommiinnaannttaa..

FFaaccttoorruull vvoonn WWiilllleebbrraanndd lleeaaggaa ssii ssttaabbiilliizzeeaazzaa FFVVIIIIII ssii mmeeddiiaazzaa aaddeerreennttaa ttrroommbboocciitteelloorr llaa nniivveelluull lleezziiuunniilloorr

vvaassccuullaarree,, ddeeffiicciieennttaa ssaa mmaanniiffeessttaanndduu--ssee pprriinn sseemmnnee ddee hheemmooffiilliiee ssii ddee aannoommaalliiee ccaalliittaattiivvaa ttrroommbboocciittaarraa..

CClliinniicc:: ssaannggeerraarrii ssuuppeerrffiicciiaallee ((ttrraauummaattiissmmee,, eexxttrraaccttiiii ddeennttaarree)) mmaaii rraarr ccuu llooccaalliizzaarree ggaassttrrooiinntteessttiinnaallaa,, rreennaallaa ssaauu

ppuullmmoonnaarraa..

PPaarraacclliinniicc:: TTSS ccrreessccuutt,, ttiimmppuull ppaarrttiiaall ddee ttrroommbbooppllaassttiinnaa aaccttiivvaattaa ccrreessccuutt,, FFVVIIIIII ssccaazzuutt

BB.. AAnnoommaalliiii ccaassttiiggaattee aallee hheemmoossttaazzeeii ssaanngguuiinnee

11.. BBoolliillee hheeppaattiiccee:: ssccaaddeerreeaa ccoommpplleexxuulluuii pprroottrroommbbiinniicc ((IIPP,, ttiimmppuull QQuuiicckk)),, ttrroommbboocciittooppeenniiee pprriinn hhiippeerrsspplleenniissmm ssaauu

mmeeccaanniissmm iimmuunnoollooggiicc,, ppuurrppuurree vvaassccuullaarree hhiippeerriimmuunnoogglloobbuulliinneemmiiccee,, CCIIDD ssii ffiibbrriinnoolliizzaa ssiisstteemmiiccaa iinn IIHH aaccuuttee..

22.. BBoolliillee rreennaallee iinn ssttaaddiiuull uurreemmiicc pprreezziinnttaa:: ppuurrppuurraa pprriinn ttrroommbboocciittooppeenniiee ssaauu aannoommaalliiii ttrroommbboocciittaarree,, ssaannggeerraarrii

mmuuccooaassee ssii ggaassttrrooiinntteessttiinnaallee pprriinn mmaallaabbssoorrbbttiiaa vviittaammiinneeii KK ssii ffrraaggiilliittaattee vvaassccuullaarraa..

33.. AAnnttiiccooaagguullaannttiiii cciirrccuullaannttii ssaauu iinnhhiibbiittoorriiii ccooaagguullaarriiii ssaanngguuiinnee ssuunntt aannttiiccoorrppii aannttii FFVVIIIIII ((hheemmooffiilliiee)) ssaauu

aannttiiffoossffoolliippiiddiiccii ((LLEESS))..

CC.. CCooaagguullaarreeaa iinnttrraavvaassccuullaarraa ddiisseemmiinnaattaa ((CCIIDD))

SSiinnddrroomm aannaattoommoocclliinniicc ccaarraacctteerriizzaatt pprriinnttrr--oo ddiisseemmiinnaarree aannoorrmmaallaa aa ccooaagguullaarriiii,, pprroocceess ccaarree iinn mmoodd nnoorrmmaall

rraammaannee llooccaalliizzaatt..

EEttiioollooggiiee:: ccaauuzzee oobbsstteettrriiccaallee,, ppoolliittrraauummaattiissmmee,, ccaanncceerree mmeettaassttaazzaattee..

PPaattooggeenniiee:: iinniittiiaall ttrroommbboozzee ddiiffuuzzee pprriinn aaccttiivvaarreeaa ttrroommbbooppllaassttiinneeii ttiissuullaarree ssii aappooii hheemmoorraaggiiii pprriinn ffiibbrriinnoolliizzaa

ppaattoollooggiiccaa ddaattoorriittaa ccoonnssuummuulluuii ddee ffaaccttoorrii aaii ccooaagguullaarriiii iinn ffaazzaa iinniittiiaallaa ddee ttrroommbboozzaa..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- FFaazzaa iinniittiiaallaa ccuu mmaanniiffeessttaarrii ttrroommbboottiiccee llaa nniivveell ccuuttaannaatt,, rreennaall,, nneeuurroollooggiicc

-- MMaanniiffeessttaarrii hheemmoorraaggiiccee iinn ffaazzaa aa ddoouuaa ddee ffiibbrriinnoolliizzaa ppaattoollooggiiccaa lleeggaattee ddee ttrroommbbooppeenniiaa ssii ffiibbrriinnooggeennooppeenniiaa ddee

ccoonnssuumm ((hheemmoorraaggiiii ccuuttaanneeoommuuccooaassee ssii vviisscceerraallee ggrraavvee))

PPaarraacclliinniicc::

--SSeemmnnee ddee ccoonnssuumm eexxaaggeerraatt aa ffaaccttoorriilloorr iimmpplliiccaattii iinn hheemmoossttaazzaa ((ttrroommbboocciittee ssii ffiibbrriinnooggeenn ssccaazzuutt,, TTQQ ccrreessccuutt,,

aanneemmiiee ccuu ffrraaggmmeennttaarree eerriittrroocciittaarraa -- sscchhiizzoocciittee))

--PPrreezzeennttaa iinn eexxcceess aa mmoonnoommeerriilloorr ddee ffiibbrriinnaa ssii aaii pprroodduussiilloorr ddee ddeeggrraaddaarree aaii ffiibbrriinneeii

--AAccttiivvaarreeaa ffiibbrriinnoolliizzeeii ppaattoollooggiiccee ssee eevviiddeennttiiaazzaa pprriinn PPDDFF ccrreessccuutt ssii ssccaaddeerreeaa mmooddeerraattaa aa ttiimmppuulluuii ddee lliizzaa aa

eeuugglloobbuulliinneelloorr..

63. Hemofiliile

HHeemmooffiilliiaa AA ssii BB

BBoollii eerreeddiittaarree ccaarraacctteerriizzaattee bbiioollooggiicc pprriinn ddeeffiicciittuull ccaannttiittaattiivv ssaauu ccaalliittaattiivv ffiiee aall FFVVIIIIII:: CC ((hheemmooffiilliiaa AA)) ffiiee aall

FFIIXX ((hheemmooffiilliiaa BB)).. HHeemmooffiilliiaa AA rreepprreezziinnttaa 8800--8855%% ddiinn ccaazzuurrii,, iiaarr hheemmooffiilliiaa BB 1155--2200%%.. BBoollii ggeenneettiiccee ccuu

ttrraannssmmiitteerree rreecceessiivvaa lleeggaattaa ddee sseexx,, bbaaiieettiiii pprreezziinnttaa bbooaallaa cclliinniiccaa,, ffeemmeeiillee ffiiiinndd ddooaarr ppuurrttaattooaarree.. BBaaiieettiiii hheemmooffiilliicciilloorr

ssuunntt ssaannaattoossii,, iiaarr ffeetteellee oobblliiggaattoorr ppuurrttaattooaarree.. BBooaallaa ddeevviinnee mmaanniiffeessttaa ccaanndd ccoonncceennttrraattiiaa ppllaassmmaattiiccaa aa FFVVIIIIII ssaauu FFIIXX

ssccaaddee ssuubb 55%%..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- HHeemmaarrttrroozzeellee –– rreepprreezziinnttaa pprreezzeennttaa ssaannggeelluuii iinn aarrttiiccuullaattiiee ccaarree dduuccee llaa iinnffllaammaattiiaa ssiinnoovviiaalleeii ssii iinn ttiimmpp llaa eerrooddaarreeaa

ccaarrttiillaajjuulluuii aarrttiiccuullaarr,, ffiibbrroozzaa,, aanncchhiilloozzaa ssii aattrrooffiiii mmuussccuullaarree.. FFrreeccvveenntt iinntteerreesseeaazzaa ggeennuunncchhiiii,, ccooaatteellee,, aarrttiiccuullaattiiiillee

ssccaappuulloohhuummeerraallee ssii ddeetteerrmmiinnaa aarrttrrooppaattiiaa hheemmooffiilliiccaa..

-- HHeemmaattooaammeellee mmuussccuullaarree –– pprrooffuunnddee ssuunntt ppeerriiccuullooaassee iinn ffuunnccttiiee ddee llooccaalliizzaarreeaa lloorr..

-- HHeemmoorraaggiiii ddiiggeessttiivvee ssii hheemmaattuurriiii

-- HHeemmoorraaggiiii ggrraavvee ppoott aappaarree dduuppaa eexxttrraaccttiiii ddeennttaarree,, iinntteerrvveennttiiii cchhiirruurrggiiccaallee,, hheemmoorraaggiiii iinnttrraaccrraanniieennee..

PPaarraacclliinniicc:: tteesstteellee ppeennttrruu hheemmoossttaazzaa pprriimmaarraa ssuunntt nnoorrmmaallee,, TTHH ssii TTTTPP pprreelluunnggiittii ssii TTQQ,, TTTT nnoorrmmaallee

((ccooaagguullaarreeaa eexxttrriinnsseeccaa)),, tteessttuull ddee ggeenneerraarree aa ttrroommbbooppllaassttiinneeii ((TTGGTT)) eessttee aannoorrmmaall iinn hheemmooffiilliiaa AA ssii BB,, pprriinn ddoozzaarreeaa

ssppeecciiffiiccaa aa FFVVIIIIII CC ssii FFIIXX ssee pprreecciizzeeaazzaa aattaatt ttiippuull ccaatt ssii ggrraadduull ddee sseevveerriittaattee aall bboolliiii..

64. Semiologia vaselor limfatice

EExxaammeennuull vvaasseelloorr lliimmffaattiiccee

-- LLiimmffaannggiittaa:: iinnffllaammaattiiaa vvaasseelloorr lliimmffaattiiccee pprroodduussaa ddee ssttaaffiillooccooccii ssaauu ssttrreeppttooccooccii ppiiooggeennii.. CCuupprriinnddee oo ppooaarrttaa ddee

iinnttrraarree uunn ttrraasseeuu ssuubbccuuttaannaatt ccaalldd,, rroossuu ssii dduurreerrooss ssii ssttaattiiaa ggaanngglliioonnaarraa ddee ddrreennaajj ccuu aassppeecctt ddee aaddeenniittaa aaccuuttaa..

-- CCeelluulliittaa aaccuuttaa ddiiffuuzzaa rreepprreezziinnttaa iinnffllaammaattiiaa vvaasseelloorr lliimmffaattiiccee ssii aa tteessuuttuurriilloorr ddiinn jjuurr ccuu eerriitteemm,, eeddeemm ccuu aassppeecctt

iinnffllaammaattoorr ((eerriizziippeell))

-- DDiillaattaattiiaa vvaasseelloorr lliimmffaattiiccee ((lliimmffaannggiieeccttaazziiii,, lliimmffaannggiiooaammee)) ccoonnggeenniittaallee..

-- OObbssttrruuccttiiaa vvaasseelloorr lliimmffaattiiccee ddeetteerrmmiinnaa eeddeemmuull lliimmffaattiicc ddee ccaauuzzaa cchhiirruurrggiiccaallaa,, nneeooppllaazziiccaa,, rraaddiiootteerraappiiee llooccaallaa..

65. Teleangiectazia hemoragica familiala

Teleangiectazia hemoragica familiala eessttee oo bbooaallaa ggeenneettiiccaa ccuu ttrraannssmmiitteerree aauuttoossoommaall ddoommiinnaannttaa..

AAnnaattoommooppaattoollooggiicc ppeerreetteellee ccaappiillaarreelloorr ssii aall vveennuulleelloorr eessttee rreedduuss llaa uunn ssiinngguurr ssttrraatt ddee cceelluullee eennddootteelliiaallee ccaarree

aaccooppeerraa mmeemmbbrraannaa bbaazzaallaa ssii aacceessttee vvaassee ssee ddiillaattaa pprrooggrreessiivv ssii ssee ppoott rruuppee..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- tteellaannggiieeccttaazziiii ddee 11--33 mmmm ddiiaammeettrruu,, ddee ccuullooaarree rroossiiee,, ccaarree ccrreesscc pprrooggrreessiivv iinn ddiimmeennssiiuunnii aattiinnggaanndd mmaaxxiimmuull llaa 4400--

5500 aannii ((mmuuccooaassee,, oobbrraajjii,, bbuuzzee,, lliimmbbaa,, mmuuccooaassaa ddiiggeessttiivvaa,, ffiiccaatt,, ccrreeiieerr))..

-- mmaanniiffeessttaarrii hheemmoorraaggiiccee ((eeppiissttaaxxiiss,, hheemmooppttiizziiii,, hheemmoorraaggiiii ddiiggeessttiivvee))..

TTeellaannggiieeccttaazziiii mmaaii ppoott aappaarree iinn ccoollaaggeennoozzee ((LLEESS,, SSiinnddrroomm CCRREESSTT))

66. Purpura trombocitopenica idiopatica

LLaa ccooppiiii ssee pprreezziinnttaa ccaa oo ffoorrmmaa aaccuuttaa ccaarree ssee rreezzoollvvaa ssppoonnttaann iinn ssaassee lluunnii,, iinn ttiimmpp ccee llaa aadduulltt ddeebbuuttuull eessttee

iinnssiiddiiooss,, vviinnddeeccaarreeaa ssuurrvveenniinndd nnuummaaii ssuubb ttrraattaammeenntt..

PPaattooggeenniiee aauuttooiimmuunnaa pprriinn pprroodduucceerreeaa ddee aannttiiccoorrppii aannttiippllaacchheettaarrii ddaattoorriittaa eexxiisstteenntteeii uunnoorr lliimmffoocciittee BB

aauuttoorreeaaccttiivvee.. SSee aassoocciiaazzaa ccuu AAHHAAII rreeaalliizzaanndd ssiinnddrroommuull EEvvaannss ssaauu ccuu aallttee bboollii aauuttooiimmuunnee ((ttiirrooiiddiittee,, ccoollaaggeennoozzee,,

CCBBPP,, bbooaallaa CCrroohhnn))..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- ppuurrppuurraa ppeetteessiiaallaa nneerreelliieeffaattaa,, eexxttiinnssaa ppee oorriiccee zzoonnaa iinn aaffaarraa ddee ppaallmmee ssii ppllaannttee..

-- ssaannggeerraarrii ddiivveerrssee ((eeppiissttaaxxiiss,, ggiinnggiivvoorraaggiiii,, hheemmoorraaggiiii ddiiggeessttiivvee,, hheemmooppttiizziiii))

- splenomegalie de dimensiuni mici.

PPaarraacclliinniicc:: -- ttrroommbboocciittooppeenniiee ccuu aanniizzoottrroommbboocciittoozzaa ccuu pprreeddoommiinneennttaa ttrroommbboocciitteelloorr ddee ttaalliiee mmaarree ((ffaarraa

aaffeeccttaarreeaa lleeuuccoocciitteelloorr ssii hheemmaattiiiilloorr)),, mmeedduullooggrraammaa ((nnuummaarr nnoorrmmaall ssaauu ccrreessccuutt ddee mmeeggaaccaarriioocciittee ccuu pprreeddoommiinnaannttaa

ffoorrmmeelloorr ttrroommbboocciittooggeennee)),, iimmuunnoollooggiicc ssee eevviiddeennttiiaazzaa aannttiiccoorrppiiii aannttiittrroommbboocciittaarrii pprriinn tteesstt ddiirreecctt ssaauu iinnddiirreecctt ccuu

aannttiiccoorrppii mmaarrccaattii fflluuoorreesscceenntt ssaauu rraaddiiooaaccttiivv ((ttiipp IIggGG,, IIggMM ssaauu IIggAA))..

67. Poliarterita nodoasa

PPoolliiaarrtteerriittaa nnooddooaassaa -- PPAANN ((bbooaallaa KKüüssssmmaauull--MMaaiieerr)) aaffeecctteeaazzaa aarrtteerreellee mmuussccuullaarree mmiiccii ssaauu mmeeddiiii iinncclluussiivv

cceellee rreennaallee ssii ddee llaa nniivveelluull aallttoorr vviisscceerree,, iinn aaffaarraa cceelloorr ppuullmmoonnaarree ccuu ccaarraacctteerr nneeccrroozzaanntt.. AAffeeccttaarreeaa ccoonnccoommiitteennttaa aa

vveenneelloorr ddeetteerrmmiinnaa OOvveerrllaapp ssyynnddrroomm ppoolliiaannggeeiittiicc..

TTaabblloouu cclliinniicc ccoommpplleexx ssii ddiiffiicciill ddee ssiisstteemmaattiizzaatt:: ssiimmppttoommee ggeenneerraallee ((ffeebbrraa,, ppiieerrddeerree ppoonnddeerraallaa)),, ppuurrppuurraa

vvaassccuullaarraa rreelliieeffaattaa -- SSdd.. RRaayynnaauudd,, aarrttrraallggiiii ssii aarrttrriittee,, dduurreerrii aabbddoommiinnaallee –– aabbddoommeenn aaccuutt mmeeddiiccaall,, aaffeeccttaarreeaa rreennaallaa

((GGNN,, HHTTAA,, IIRR)),, aaffeeccttaarreeaa ccaarrddiiaaccaa ddiivveerrssaa ssii ggrraavvaa ((iinnffaarrcctt mmiiooccaarrddiicc,, ppeerriiccaarrddiittaa,, iinnssuuffiicciieennttaa ccaarrddiiaaccaa)),,

mmaanniiffeessttaarrii ddiiggeessttiivvee ((ssaannggeerraarrii ddiiggeessttiivvee,, iinnffaarrccttee eenntteerroommeezzeenntteerriiccee,, AAVVCC,, aaffeeccttaarree hheeppaattiiccaa ssaauu ppaannccrreeaattiiccaa))..

DDiiaaggnnoossttiiccuull ppaarraacclliinniicc aall PPAANN

-- BBiiooppssiiaa ccuuttaannaattaa ssaauu mmuussccuullaarraa –– cceell mmaaii iimmppoorrttaanntt eelleemmeenntt ppeennttrruu ddiiaaggnnoossttiicc,, ccaarree eevviiddeennttiiaazzaa iinnffiillttrraattuull

iinnffllaammaattoorr llaa nniivveelluull ppeerreetteelluuii vvaassccuullaarr..

-- AArrtteerriiooggrraaffiiaa eevviiddeennttiiaazzaa sstteennoozzeellee vvaassccuullaarree ssii ddiillaattaattiiiillee aanneevvrriissmmaallee..

-- EExxpplloorraarriillee bbiioollooggiiccee:: aanneemmiiee ccuu hhiippeerrlleeuuccoocciittoozzaa mmooddeerraattaa ssii eeoozziinnooffiilliiee,, VVSSHH ssii ggaammaagglloobbuulliinnee ccrreessccuuttee,,

aannttiiggeenn HHBBss pprreezzeenntt..

68. Sindroamele vasculitice

VVaassccuulliitteellee ssuunntt pprroocceessee aannaattoommooppaattoollooggiiccee ccaarraacctteerriizzaattee pprriinn iinnffllaammaattiiaa ssii lleezzaarreeaa ppeerreetteelluuii vvaassccuullaarr ccaarree

ddeetteerrmmiinnaa aaffeeccttaarreeaa lluummeennuulluuii ssii iisscchheemmiiaa tteerriittoorriiuulluuii aaffeerreenntt..

EEttiioollooggiiee:: vvaarriiaannttaa ffrreeccvveenntt iimmuunnaa pprriinn rreeaaccttiiee iimmuunnoollooggiiccaa ddee ttiipp IIIIII ((AAttgg ++ AAttcc ++ CC33)) ssaauu pprriinn mmeeccaanniissmmee

iinnffeeccttiiooaassee ssaauu nneeccuunnoossccuuttee..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- ppuurrppuurraa vvaassccuullaarraa ppeetteessiiaallaa mmaaii rraarr eecchhiimmoottiiccaa,, rreelliieeffaattaa ccaarree ssee ppooaattee ssii ppaallppaa,, llooccaalliizzaattaa llaa nniivveelluull mmeemmbbrreelloorr,,

aabbddoommeennuulluuii,, ttrruunncchhiiuulluuii,, ffeetteeii ssii mmuuccooaasseelloorr..

-- mmaanniiffeessttaarrii ssiisstteemmiiccee aarrttiiccuullaarree,, ggaassttrrooiinntteessttiinnaallee,, rreennaallee ddaattee ffiiee ddee vvaassccuulliittaa,, ffiiee ddee lleezziiuunniillee aauuttooiimmuunnee

ccoonnccoommiitteennttee..

CCllaassiiffiiccaarreeaa vvaassccuulliitteelloorr ((dduuppaa AAnntthhoonnyy.. SS.. FFaauuccii))

AA.. VVaassccuulliittee nneeccrroozzaannttee ssiisstteemmiiccee:: PPAANN ((bbooaallaa KKüüssssmmaauull--MMaaiieerr)),, aannggeeiittee aalleerrggiiccee ssii ggrraannuulloommaattooaassee ((CChhuurrgg --

SSttrraauussss)),, oovveerrllaapp ssyynnddrroomm ppoolliiaannggeeiittiicc

BB.. VVaassccuulliittee pprriinn hhiippeerrsseennssiibbiilliizzaarree::

-- SSttiimmuullii eexxooggeennii:: PPuurrppuurraa HHeennoocchh –– SScchhöönnlleeiinn,, bbooaallaa sseerruulluuii,, vvaassccuulliittee iinndduussee mmeeddiiccaammeennttooss,, vvaassccuulliittee aassoocciiaattee

bboolliilloorr iinnffeeccttiiooaassee

-- SSttiimmuullii eennddooggeennii:: vvaassccuulliittee aassoocciiaattee ccuu nneeooppllaassmmee,, vvaassccuulliittee aassoocciiaattee ccoollaaggeennoozzeelloorr,, vvaassccuulliittee aassoocciiaattee ccuu aallttee

bboollii ggeenneerraallee,, vvaassccuulliittee aassoocciiaattee ccuu ddeeffiicciieennttee ccoonnggeenniittaallee aallee ssiisstteemmuulluuii ccoommpplleemmeenntt

CC.. GGrraannuulloommaattoozzaa WWeeggeenneerr

DD.. AArrtteerriittee ccuu cceelluullee ggiiggaannttee:: aarrtteerriittaa tteemmppoorraallaa,, aarrtteerriittaa TTaakkaayyaassuu

EE.. AAllttee ssiinnddrrooaammee vvaassccuulliittiiccee:: ttrroommbbaannggeeiittaa oobblliitteerraannttaa ((BBüüeerrggeerr)),, bbooaallaa KKaawwaassaakkii..

69. Adenopatii de cauza infectioasa

-- AAddeenniittee aaccuuttee ccuu ggeerrmmeennii ppiiooggeennii ((ssttaaffiillooccoocc,, ssttrreeppttooccoocc)):: ggaanngglliioonnii dduurreerroossii,, ffeerrmmii,, rroossiiii,, ccaallzzii

-- TTBBCC ggaanngglliioonnaarraa:: ggaanngglliioonnii nneetteezzii,, ffeerrmmii,, ddiimmeennssiiuunnii vvaarriiaabbiillee,, iinn eevvoolluuttiiee ddeevviinn fflluuccttuueennttii ssii ffiissttuulliizzeeaazzaa..

FFrreeccvveenntt llaatteerroocceerrvviiccaallii ssii ssuubbmmaannddiibbuullaarrii

-- AAddeennooppaattiiii ssiiffiilliittiiccee ccaarree aappaarr iinn ssttaaddiiiillee pprriimmaarr ssii sseeccuunnddaarr aall bboolliiii:: ggggll ffeerrmmii,, mmoobbiillii,, nneedduurreerroossii llooccaalliizzaattii

iinniittiiaall iinngghhiinnaall,, uunnuull mmaaii mmaarree ((cclloossccaa ccuu ppuuii))

-- MMoonnoonnuucclleeoozzaa iinnffeeccttiiooaassaa:: aaddeennooppaattiiii llaatteerroocceerrvviiccaallee ssii oocccciippiittaallee,, eellaassttiiccii,, nneedduurreerroossii.. SSee aassoocciiaazzaa ccuu aannggiinnaa

pprroodduussaa ddee vviirruussuull EEppsstteeiinn--BBaarrrr ((bbooaallaa ssttuuddeennttiilloorr,, bbooaallaa ssaarruuttuulluuii))

70. Informatii aduse de examenul ganglionilor limfatici

Ganglionii limfatici ssuunntt ggrruuppee ggaanngglliioonnaarree ssuuppeerrffiicciiaallee aacccceessiibbiillee ppaallppaarriiii ssii aaddeennooppaattiiii pprrooffuunnddee ccaarree ppoott ffii

vviizzuuaalliizzaattee iimmaaggiissttiicc ((eeccooggrraaffiiee,, ttoommooggrraaffiiee ccoommppuutteerriizzaattaa))..

TTeehhnniiccaa eexxaammiinnaarriiii ssiisstteemmuulluuii ggaanngglliioonnaarr lliimmffaattiicc ssee ffaaccee ssiimmeettrriicc pprriinn ppaallppaarree iinn oorrddiinneeaa:: ggaanngglliioonniiii

ssuubbmmeennttoonniieerrii,, pprree ssii rreettrrooaauurriiccuullaarrii,, oocccciippiittaallii,, llaatteerroocceerrvviiccaallii,, ssuupprraaccllaavviiccuullaarrii,, ssuubbccllaavviiccuullaarrii,, aaxxiillaarrii,,

eeppiittrroohhlleeeennii,, iinngghhiinnaallii,, ppoopplliitteeii..

71. Hiperspleismul

Hiperspleismul ddeeffiinneessttee oo ccrreesstteerree aa ffuunnccttiiiilloorr sspplliinneeii iinn ccee pprriivveessttee ddiissttrruuggeerreeaa eelleemmeenntteelloorr ffiigguurraattee.. AAcceessttaa

iimmbbrraaccaa ttrreeii ffoorrmmee:: ttrroommbboocciittooppeenniiaa,, lleeuuccooppeenniiaa ssii ppaanncciittooppeenniiaa ddee oorriiggiinnee sspplleenniiccaa.. HHiippeerrsspplleenniissmmuull ppooaattee iinnssoottii

oorriiccee sspplleennoommeeggaalliiee ddaarr aappaarree mmaaii ffrreeccvveenntt iinn cceellee ccoonnggeessttiivvee..

72. Porfiriile

-- TTuullbbuurraarrii mmeettaabboolliiccee pprreeddoommiinnaanntt eerreeddiittaarree aallee bbiioossiinntteezzeeii hheemmuulluuii..

PPoorrffiirriiiillee eerriittrrooppooeettiiccee

11.. PPoorrffiirriiaa eerriittrrooppooeettiiccaa ccoonnggeenniittaallaa –– bbooaallaa GGuunntteerr

-- DDeeffiicciitt ddee uurrooppoorrffiirriinnooggeenn 33 ssiinntteettaazzaa ccuu rrooll iinn ffoorrmmaarreeaa hheemmuulluuii ccuu ttrraannssmmiitteerree aauuttoossoommaall rreecceessiivvaa,, pprreeddoommiinnaanntt

llaa bbaarrbbaattii..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- FFoottoosseennssiibbiilliittaatteeaa ppiieelliiii ((nneeccrroozzee vviinnddeeccaattee ccuu cciiccaattrriiccii ssii ppiiggmmeennttaarrii ccuuttaannaattee))..

-- AAffeeccttaarree ooccuullaarraa ppaannaa llaa cceecciittaattee..

-- DDiinnttii ggaallbbeennii,, bbrruunnii ccaarree ddaauu llaa lluummiinnaa UUVV oo fflluuoorreesscceennttaa rroossiiee ppuurrppuurriiee ((eerriittrrooddoonnttiiee))..

-- SSpplleennoommeeggaalliiee ssii uurriinnii rroossiiii mmaarroonniiii uunneeoorrii nneeggrree ccaarree ppaatteeaazzaa lleennjjeerriiaa ddaattoorriittaa eelliimmiinnaarriilloorr ddee ppoorrffiirriinnee..

PPaarraacclliinniicc:: AAnneemmiiee hheemmoolliittiiccaa ++ eerriittrroocciittee fflluuoorreesscceennttee iinn lluummiinnaa UUVV pprriinn eexxcceess ddee ppoorrffiirriinnaa..

22.. PPrroottooppoorrffiirriiaa eerriittrrooppooeettiiccaa eerreeddiittaarraa

-- DDeetteerrmmiinnaattaa ddee ddeeffiicciittuull ddee ffeerroocchheellaattaazzaa uullttiimmaa eennzziimmaa aa cciicclluulluuii ppooffiirriinniicc..

TTaabblloouu cclliinniicc iiddeennttiicc ccuu bbooaallaa GGuunntteerr ddaarr ccuu aaffeeccttaarree hheeppaattiiccaa ssii ccrreesstteerreeaa pprroottooppoorrffiirriinneeii eerriittrroocciittaarree ddee ppeessttee

110000 ddee oorrii..

PPoorrffiirriiiillee hheeppaattiiccee

11.. PPoorrffiirriiaa aaccuuttaa iinntteerrmmiitteennttaa

-- DDeeffeecctt eennzziimmaattiicc ddeetteerrmmiinnaatt ddee ssccaaddeerreeaa uurrooppoorrffiirriinnooggeenn 11 ssiinntteettaazzeeii ssaauu ppoorrffoobbiilliinnooggeenn ddeezzaammiinnaazzeeii..

TTaabblloouu cclliinniicc:: aappaarree llaa ffeemmeeii aadduullttee ttiinneerree,, ssiinnddrroomm aabbddoommiinnaall ((aabbddoommeenn aaccuutt mmeeddiiccaall)),, ttuullbbuurraarrii nneeuurroollooggiiccee

((ppaarraalliizziiee,, aarreefflleexxiiee oosstteeootteennddiinnooaassaa,, aattrrooffiiii mmuussccuullaarree)),, ttuullbbuurraarrii ppssiihhiiccee,, ttuullbbuurraarrii uurriinnaarree ((uurriinnii iinncchhiissee llaa ccuullooaarree

ccaa vviinnuull rroossuu ddee llaa eemmiissiiee ssaauu dduuppaa ccee ssttaauu ppuuttiinn llaa lluummiinnaa zziilleeii))..

PPaarraacclliinniicc:: ccrreesstteerreeaa pprreeccuurrssoorriilloorr ppoorrffiirriinniiccii ssii aa uurrooppoorrffiirriinneeii iinn ttiimmppuull ccrriizzeeii ccuu rreevveenniirree llaa nnoorrmmaall iinn

rreemmiissiiuunnee..

2. PPoorrffiirriiaa ccuuttaannaattaa ttaarrddiivvaa

-- FFoorrmmaa ccrroonniiccaa ddee ppoorrffiirriiee hheeppaattiiccaa iinn ccaarree eexxiissttaa nnuummaaii uunn ddeeffiicciitt ddee uurrooppoorrffiirriinnooggeenn ddeeccaarrbbooxxiillaazzaa llooccaalliizzaatt

nnuummaaii llaa nniivveelluull ffiiccaattuulluuii..

TTaabblloouu cclliinniicc:: sseemmnnee ccuuttaannaattee ccuu hhiippeerrsseennssiibbiilliittaattee llaa ttrraauummee mmiinnoorree,, ffoottoosseennssiibbiilliittaattee,, iinnggrroossaarreeaa ppiieelliiii,,

aaffeeccttaarree hheeppaattiiccaa..

33.. PPoorrffiirriiaa sseeccuunnddaarraa iinnttooxxiiccaattiieeii ccuu PPbb

-- FFoorrmmaa cceell mmaaii ffrreeccvveenntt nneepprrooffeessiioonnaallaa pprriinn ccoonnssuummuull ddee ttuuiiccaa ddee ccaazzaann

TTaabblloouu cclliinniicc:: ccoolliiccaa ssaattuurrnniinnaa,, aanneemmiiee ssiiddeerroobbllaassttiiccaa,, ttuullbbuurraarrii nneeuurrooppssiihhiiccee

73. Anemii hemolitice autoimune

Anemiile hemolitice autoimune ddeetteerrmmiinnaa ssccaaddeerreeaa dduurraatteeii ddee vviiaattaa aa eerriittrroocciitteelloorr mmeeddiiaattaa iimmuunn pprriinn

aauuttooaannttiiccoorrppii ddee ttiipp IIggGG,, IIggMM,, rraarr IIggAA ddiirreeccttiioonnaattii iimmppoottrriivvaa uunnoorr aannttiiggeennee ddee ssuupprraaffaattaa..

AAHHAAII ccuu aattcc llaa ccaalldd ((7700%%)) iinn ccaarree tteemmppeerraattuurraa ooppttiimmaa llaa ccaarree aarree lloocc hheemmoolliizzaa eessttee ddee 3377 ggrraaddee CC..

EEttiioollooggiiee:: iiddiiooppaattiiccee 5555--6600%% ssii sseeccuunnddaarree 4400--4455%% ((bboollii aauuttooiimmuunnee:: ccoollaaggeennoozzee,, hheeppaattiittee aauuttooiimmuunnee,, mmaalliiggnnee::

ssiinnddrrooaammee lliimmffoo ssii mmiieelloopprroolliiffeerraattiivvee,, ppoossttmmeeddiiccaammeennttooaassee))..

-- AAttcc IIggGG,, IIggAA rraarr IIggMM ccaarree ddee oobbiicceeii nnuu ffiixxeeaazzaa ccoommpplleemmeennttuull..

TTaabblloouu cclliinniicc:: hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa eexxttrraavvaassccuullaarraa ++ sseemmnneellee bboolliiii ddee bbaazzaa..

AAHHAAII ++ ttrroommbboocciittooppeenniiee iimmuunnaa == SSdd EEvvaannss

PPaarraacclliinniicc:: AAnn.. nnoorrmmooccrroommaa,, nnoorrmmoocciittaarraa ++ rreettiiccuulloocciittee ccrreessccuuttee ++ SSppeecciiffiicc TTeesstt CCoooommbbss ppoozziittiivv ddiirreecctt ssii

iinnddiirreecctt..

AAHHAAII ccuu aannttiiccoorrppii llaa rreeccee ((2200--3300%%))

-- HHeemmoolliizzaa eessttee pprreecciippiittaattaa ddee eexxppuunneerreeaa llaa ffrriigg..

EEttiioollooggiiee:: iiddiiooppaattiiccee ssaauu sseeccuunnddaarree ((iinnffeeccttiiii ccuu mmiiccooppllaassmmee ssaauu mmoonnoonnuucclleeoozzaa iinnffeeccttiiooaassaa,, bboollii

lliimmffoopprroolliiffeerraattiivvee)),, ttiippuurrii ddee aauuttooaannttiiccoorrppii ((IIggMM,, rraarr IIggGG)) ccaarree ffiixxeeaazzaa ccoommpplleemmeennttuull..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- HHeemmoogglloobbiinnuurriiaa ppaarrooxxiissttiiccaa llaa ffrriigg ((iiddiiooppaattiiccaa ssaauu sseeccuunnddaarraa ssiiffiilliissuulluuii tteerrttiiaarr)) pprreezziinnttaa aattcc IIggGG bbiiffaazziicc DDoonnaatthh--

LLaannddsstteeiinneerr ccaarree ssee ffiixxeeaazzaa llaa ffrriigg ppee aattgg eerriittrroocciittaarree ssii ffiixxeeaazzaa ccoommpplleemmeennttuull ssii ddaauu hheemmoolliizzaa llaa tteemmppeerraattuurrii

ccrreessccuuttee..

-- FFoorrmmeellee sseeccuunnddaarree vviirraallee ssiinnddrroommuull hheemmoolliittiicc ccrroonniicc ++ sseemmnneellee bboolliiii ddee bbaazzaa

PPaarraacclliinniicc:: TTeesstt CCoooommbbss ddiirreecctt ccuu sseerr aannttiiccoommpplleemmeenntt ppoozziittiivv llaa tteemmppeerraattuurrii rriiddiiccaattee,, iiaarr ccuu sseerr aannttii IIggGG

nneeggaattiivv llaa tteemmppeerraattuurrii rriiddiiccaattee ssii ppoozziittiivv llaa tteemmppeerraattuurrii ssccaazzuuttee..

74. Siclemia (drepananeciteza)

SSiicclleemmiiaa ((DDrreeppaannoocciittoozzaa))

EEttiiooppaattooggeenniiee aappaarriittiiaa hheemmoogglloobbiinneeii SS ((aallffaa 22 bbeettaa 22 SS)) pprriinn iinnllooccuuiirreeaa aacciidduulluuii gglluuttaammiicc ccuu vvaalliinnaa iinn ppoozziittiiaa 66

aall mmoolleeccuulleeii ddee gglloobbiinnaa ccaarree iinn ffoorrmmaa rreedduussaa dduuccee llaa ddeeffoorrmmaarreeaa hheemmaattiiiilloorr lluuaanndd aassppeeccttuull iinn sseecceerraa ssii ccuu rriiggiiddiittaattee

ccrreessccuuttaa.. AAnnoommaalliiee ggeenneettiiccaa aauuttoossoommaallaa rreecceessiivvaa..

DDaattee cclliinniiccee::

-- HHoommoozziiggoottiiii aauu ppeessttee 9900%% HHbbSS ssii mmaanniiffeessttaarrii sseevveerree..

-- MMaanniiffeessttaarrii ddee ttrroommbboozzee –– ccrriizzee vvaassoooocclluuzziivvee ((oosstteeooaarrttiiccuullaarree,, iinnffaarrcctt ppuullmmoonnaarr,, iinnffaarrcctt eenntteerroommeezzeenntteerriicc,,

pprriiaappiissmm,, iinnffaarrcctt cceerreebbrraall)) aappaarruuttee bbrruusscc iinn ttiimmppuull ccrriizzeelloorr ddee ssiicclliizzaarree ((ccrreesstteerreeaa nnuummaarruulluuii ddee hheemmaattiiii iinn sseecceerraa))..

-- IInn ppeerriiooaaddaa ddee aaccaallmmiiee aappaarr sseemmnnee ddee HHeemmoolliizzaa eexxttrraavvaassccuullaarraa ccrroonniiccaa ssii mmaanniiffeessttaarrii ddaattoorraattee hhiippeerrvvaassccoozziittaattiiii

((lliittiiaazzaa bbiilliiaarraa,, iimmppootteennttaa,, hheemmoorraaggiiii ooccuullaarree))..

75. Talasemiile

EEttiiooppaattooggeenniiee

-- CCeellee mmaaii ffrreeccvveennttee bboollii eerreeddiittaarree ccaarraacctteerriizzaattee pprriinn mmuuttaattiiii llaa nniivveelluull ggeenneelloorr ccaarree ccooddiiffiiccaa ssiinntteezzaa gglloobbiinneeii ccuu

ssccaaddeerreeaa ssaauu aabboolliirreeaa ssiinntteezzeeii aannuummiittoorr ttiippuurrii ddee llaannttuurrii gglloobbiinniiccii..

-- NN llaa aadduulltt:: 9955,,55--9977,,55%% HHbbAA ((aallffaa 22 bbeettaa 22))

11,,55--33,,55%% HHbbAA22 ((aallffaa 22 ddeellttaa 22))

11%% HHbbFF ((aallffaa 22 ggaammaa 22))

TTaabblloouu cclliinniicc

11.. AAllffaa TTaallaasseemmiiiillee ((bbllooccaarreeaa ssiinntteezzeeii llaannttuurriilloorr aallffaa))..

-- FFoorrmmee:: AAllffaa TTaallaasseemmiiaa 22 ((ppuurrttaattoorr aassiimmppttoommaattiicc)),, AAllffaa TTaallaasseemmiiaa 11 ((aanneemmiiee mmiiccrroocciittaarraa hhiippooccrroommaa ffaarraa

hheemmoolliizzaa)),, bbooaallaa HHbbHH ((bbeettaa 44,, iinnssttaabbiillaa ccuu hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa)),, HHbb BBaarrttss ((ggaammaa 44,, ffaatt mmoorrtt iinn uutteerr))

-- PPaarraacclliinniicc:: HHeemmoolliizzaa ccrroonniiccaa ++ AAnneemmiiee mmiiccrroocciittaarraa hhiippooccrroommaa ++ EElleeccrrooffoorreezzaa HHbb..

22.. BBeettaa ttaallaasseemmiiiillee

-- FFrreeccvveennttee llaa ppooppuullaattiiiillee aassiiaattiiccee,, aaffrriiccaannee ssii ddiinn bbaazziinnuull mmeeddiitteerraanneeaann..

FFoorrmmee cclliinniiccee:: bbeettaa ttaallaasseemmiiaa mmaajjoorraa ((bbooaallaa CCoooolleeyy)),, bbeettaa ttaallaasseemmiiaa iinntteerrmmeeddiiaa ((RRiieettttii--GGrreeppii--MMiicchheellii)),, bbeettaa

ttaallaasseemmiiaa mmiinniimmaa ((SSiillvveessttrroonnii--BBiiaannccoo)),, hheetteerroozziiggoottiiii ssuunntt aassiimmppttoommaattiiccii ((ffoorrmmeellee mmiinniimmee))..

BBooaallaa CCoooolleeyy pprreezziinnttaa:: aanneemmiiee sseevveerraa ccuu ddeebbuutt iinn pprriimmuull aann ddee vviiaattaa,, mmooddiiffiiccaarrii ssttaattuurraallee ((nnaanniissmm,, ffaacciieess

mmoonnggoollooiidd,, iicctteerr)),, ssuupprraaiinnccaarrccaarree ccuu ffiieerr ((hheemmooccrroommaattoozzaa))..

PPaarraacclliinniicc:: AAnneemmiiee mmiiccrroocciittaarraa hhiippooccrroommaa ++ AAnniizzoocciittoozzaa ++ PPooiicchhiilloocciittoozzaa ((ssppeecciiffiicc hheemmaattiiii iinn sseemmnn ddee ttrraass llaa

ttiinnttaa ssaauu iinn ppaallaarriiee ddee mmeexxiiccaann)) ++ RReezziisstteennttaa gglloobbuullaarraa iinn ssoolluuttiiii hhiippoottoonnee ddee NNaaCCll ccrreessccuuttaa ((iinnvveerrss ccaa llaa

mmiiccrroossffeerroocciittoozzaa))..

SSPPEECCIIFFIICC:: EElleeccttrrooffoorreezzaa hheemmoogglloobbiinneeii ((HHbbFF ccrreessccuuttaa 2200--9900%%))..

76. Hemoglobunuria paraxistica nocturna

HHeemmoogglloobbiinnuurriiaa ppaarrooxxiissttiiccaa nnooccttuurrnnaa ((HHPPNN)) –– BBooaallaa MMaarrcchhiiaaffaavvaa--MMiicchheellii

-- BBooaallaa cclloonnaallaa,, ddoobbaannddiittaa aa cceelluulleeii sstteemm,, ccaarraacctteerriizzaattaa pprriinn ffoorrmmaarreeaa ddee eerriittrroocciittee,, lleeuuccoocciittee ssii ttrroommbboocciittee

aannoorrmmaallee ccuu oo gglliiccoopprrootteeiinnaa mmeemmbbrraannaarraa aalltteerraattaa ccaarree llee ffaaccee sseennssiibbiillee llaa aaccttiiuunneeaa ccoommpplleemmeennttuulluuii sseerriicc ppee ccaallee

aalltteerrnnaattiivvaa,, iinn lliippssaa aauuttooaannttiiccoorrppiilloorr ccuu pprroodduucceerree ddee hheemmoolliizzaa iinnttrraavvaassccuullaarraa..

CClliinniicc:: hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa ccuu aanneemmiiee ssii iicctteerr ssii ccuu ppuusseeee ddee hheemmoolliizzaa aaccuuttaa iinnttrraavvaassccuullaarraa pprreecciippiittaattee ddee eeffoorrtt

ffiizziicc ssii eemmoottiiii,, ttrroommbboozzee vveennooaassee –– vveennee ssuupprraahheeppaattiiccee ((SSdd BBuudddd--CChhiiaarrii)),, hheemmoorraaggiiii ccuuttaanneeoommuuccooaassee pprriinn

ttrroommbbooppeenniiee,, iinnffeeccttiiii rreeppeettaattee pprriinn lleeuuccooppeenniiee..

DDaattee ddee llaabboorraattoorr

-- PPaanncciittooppeenniiee:: aanneemmiiee ((mmiiccrroocciittaarraa hhiippooccrroommaa iinn ddeeffiicciittuull ddee ffiieerr)) ++ lleeuuccooppeenniiee ++ ttrroommbboocciittooppeenniiee

-- MMOO:: hhiippeerrppllaazziiee eerriittrrooiiddaa

-- HHeemmoossiiddeerriinnuurriiee ++ hheemmoogglloobbiinnuurriiee

-- TTeesstt ssppeecciiffiicc –– tteessttuull HHAAMM –– tteessttuull hheemmoolliizzeeii ccuu sseerr aacciiddiiffiiaatt –– sseerruull nnoorrmmaall aacciiddiiffiiaatt llaa ppHH:: 66,,55--77 hheemmoolliizzeeaazzaa iinn

mmoodd ccoonnssttaanntt eerriittrroocciitteellee bboollnnaavvuulluuii ccuu HHPPNN,, ddaarr nnuu ssii ppee cceellee nnoorrmmaallee ffoolloossiittee ccaa mmaarrttoorr.. PPrriinn iinnccaallzziirreeaa sseerruulluuii llaa

5566 ggrraaddee CC ssee iinnaaccttiivveeaazzaa ccoommpplleemmeennttuull ssii lliizzaa nnuu ssee mmaaii pprroodduuccee..

-- TTeessttuull hheemmoolliizzeeii llaa ssuuccrroozzaa ppoozziittiivv

-- NNoouu eevviiddeennttiieerreeaa ccuu aannttiiccoorrppii mmoonnoocclloonnaallii aa ddeeffiicciittuulluuii mmeemmbbrraanneeii eerriittrroocciittaarree..

77. Anemii hemolitice congenitale prin defect enzimatic

DDeeffiicciittuull ddee GGlluuccoozzoo 66 ffoossffaatt ddeehhiiddrrooggeennaazzaa

EEttiiooppaattooggeenniiee ddeeffiicciitt lleeggaatt ddee oo ggeennaa llooccaalliizzaattaa ppee ccrroommoozzoommuull XX aassttffeell iinnccaatt ddeeffiicciittuull mmaanniiffeesstt aappaarree aapprrooaappee

eexxcclluussiivv llaa bbaarrbbaattii.. GG 66PPDD eennzziimmaa cchheeiiee aa gglliiccoolliizzeeii eerriittrroocciittaarree.. EExxiissttaa 33 ffoorrmmee ggeenneettiiccee ((mmuuttaattiiii ccllaassaa II << 55%%,,

ccllaassaa IIII << 1100%%,, ccllaassaa IIIIII << 5500%%))..

CClliinniicc mmaanniiffeessttaarrii ccoorreessppuunnzzaattooaarree cceelloorr ttrreeii mmuuttaattiiii:: hheemmoolliizzaa aaccuuttaa pprreecciippiittaattaa ddee iinnffeeccttiiii,, mmeeddiiccaammeennttee

ooxxiiddaannttee ssaauu ddee ffaassoolleeaa ffaavvaa ((ttiipp IIII,, IIIIII)),, mmaaii rraarr hheemmoolliizzee sseevveerree ccrroonniiccee ccoorreessppuunnzzaanndd mmuuttaattiiiilloorr ddee ttiipp II..

DDaattee bbiioollooggiiccee:: SSiinnddrroomm hheemmoolliittiicc ccrroonniicc ++ ssppeecciiffiicc ddeetteerrmmiinnaarreeaa ccaannttiittaattiivvaa aa GG 66PPDD..

DDeeffiicciittuull ddee PPiirruuvvaatt--kkiinnaazzaa ((PPkk)) -- BBooaallaa eerreeddiittaarraa aauuttoossoommaall rreecceessiivvaa..

DDaattee cclliinniiccee:: hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa ((aanneemmiiee ++ iicctteerr vvaarriiaabbiill)),, sspplleennoommeeggaalliiee

PPaarraacclliinniicc:: hheemmaattiiii ddee aassppeecctt nnoorrmmaall ssaauu ccuu tteeppii,, ssiinnddrroomm hheemmoolliittiicc ccrroonniicc

SSppeecciiffiicc ddeetteerrmmiinnaarreeaa aaccttiivviittaattiiii PPkk eerriittrroocciittaarree

78. Microsferocitoza ereditara

MMiiccrroossffeerroocciittoozzaa eerreeddiittaarraa ((bbooaallaa MMiinnkkoowwsskkyy -- CChhaauuffffaarrdd ))

EEttiiooppaattooggeenniiee –– BBooaallaa eerreeddiittaarraa ccuu ttrraannssmmiitteerree aauuttoossoommaall ddoommiinnaanntt ccuu ssccaaddeerreeaa ssppeeccttrriinneeii ddiinn mmeemmbbrraannaa

eerriittrroocciittaarraa ssii aalltteerraarreeaa eellaassttiicciittaattiiii ssii ddeeffoorrmmaabbiilliittaattiiii hheemmaattiieeii,, ccaarree ddeevviinn mmiiccii ssffeerriiccee rriiggiiddee ssii ssuunntt ddiissttrruussee iinn

ccaappiillaarreellee sspplleenniiccee..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- 2255%% hheemmoolliizzaa ccoommppeennssaattaa ffaarraa aanneemmiiee

-- 7755%% ssiinnddrroomm hheemmoolliittiicc ccrroonniicc ccuu aanneemmiiee mmooddeerraattaa,, iicctteerr,, sspplleennoommeeggaalliiee,, lliittiiaazzaa bbiilliiaarraa ccuu bbiilliirruubbiinnaatt ddee ccaallcciiuu,,

uullcceerraattiiii ccrroonniiccee aallee ggaammbbeelloorr.. LLaa ccooppiiii aappaarree nnaanniissmm ssii ffaacciieess mmoonnggoollooiidd ddaattoorriittaa ddeeffoorrmmaarriilloorr oossooaassee sseeccuunnddaarree

hhiippeerrppllaazziieeii mmeedduullaarree

EEvvoolluuttiiee.. CCoommpplliiccaattiiii..

-- CCrriizzee hheemmoolliittiiccee ssaauu ddee ddeegglloobbuulliizzaarree ccuu dduurraattaa ddee 33--55 zziillee ccaarraacctteerriizzaattee ddee cceeffaalleeee,, mmiiaallggiiii,, ffrriissooaannee,,

ssuubbffeebbrriilliittaattii ssii iinntteennssiiffiiccaarreeaa iicctteerruulluuii,, ppaalloorriiii,, bbiilliirruubbiinneeii,, rreettiiccuulloocciittoozzeeii ssii mmaarriirreeaa sspplliinneeii..

-- CCrriizzeellee aappllaassttiiccee ssuunntt mmaaii rraarree ddaarr mmaaii ddrraammaattiiccee ccuu dduurraattaa ddee 77--1100 zziillee ccuu ffeebbrraa 3399--4400 ggrraaddee,, dduurreerrii aabbddoommiinnaallee,,

ggrreeaattaa,, vvaarrssaattuurrii,, ssccaaddeerreeaa hheemmoogglloobbiinneeii,, HHtt,, NNrr HH..

DDaattee ddee llaabboorraattoorr::

-- MMiiccrroossffeerroocciittee ccuu VVEEMM ssccaazzuutt

-- RReezziisstteennttaa gglloobbuullaarraa oossmmoottiiccaa ssccaazzuuttaa mmuulltt iinn ssoolluuttiiii hhiippoottoonnee ddee NNaaCCll

-- TTeessttuull ddee aauuttoohheemmoolliizzaa aa ssaannggeelluuii ddeeffiibbrriinnaatt iinnccuubbaatt llaa 3377 ggrraaddee CC ttiimmpp ddee 2244--4488 oorree eessttee ccrreessccuutt ffiiiinndd ccoorreeccttaabbiill

pprriinn aaddaaooss ddee gglluuccoozzaa..

79. Anemiile aplastice

DDiissppaarriittiiaa cceelluulleelloorr hheemmaattooppooeettiiccee ddiinn MMOO ssii iinnllooccuuiirreeaa aacceessttoorraa ccuu cceelluullee aaddiippooaassee..

EEttiioollooggiiee:: ssuubbssttaannttee ttooxxiiccee ((hhiiddrrooccaarrbbuurrii aarroommaattiiccee,, bbeennzzeenn)),, rraaddiiaattiiii iioonniizzaannttee,, iinnsseeccttiicciiddee,, mmeeddiiccaammeennttee

((cciittoossttaattiiccee)),, ffaaccttoorrii iimmuunnoollooggiiccii,, ccoonnggeenniittaallii..

CClliinniicc:: iinnssuuffiicciieennttaa mmeedduullaarraa ccaannttiittaattiivvaa,, aasstteenniiee pprrooggrreessiivvaa,, ppaallooaarree,, iinnffeeccttiiii pprriinn lleeuuccooppeenniiee,, ssaannggeerraarrii

ssppoonnttaannee pprriinn ttrroommbboocciittooppeenniiee

PPaarraacclliinniicc:: ppaanncciittooppeenniiee sseevveerraa,, EExxMMOO oobblliiggaattoorr ((ppuunnccttiiee aallbbaa,, bbiiooppssiiaa mmeedduullaarraa aarraattaa ffrroottiiuu hhiippoocceelluullaarr ccuu

cceelluullee hheemmaattooppooeettiiccee rreedduussee ssii tteessuutt ggrraass))..

80. Diagnosticul sindromului hemolitic

EEttaappaa 11 –– DDiiaaggnnoossttiiccuull SSiinnddrroommuulluuii hheemmoolliittiicc

-- SSiimmppttoommee ssii sseemmnnee ddee aanneemmiiee iinnssttaallaattee aaccuutt ((hheemmoolliizzaa aaccuuttaa)) ssaauu ccrroonniicc ((hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa))

-- SSpplleennoommeeggaalliiee ssppeecciiffiiccaa ppeennttrruu ffoorrmmeellee ccrroonniiccee iinn ssppeecciiaall iinnttrraaccoorrppuussccuullaarree

-- RReettiiccuulloocciittoozzaa iinn ssaannggeellee ppeerriiffeerriicc

-- MMoorrffoollooggiiaa ssaannggeelluuii –– mmooddiiffiiccaarrii ddee ffoorrmmaa aallee hheemmaattiiiilloorr ppee ffrroottiiuull ppeerriiffeerriicc ((ppooiicchhiilloocciittoozzaa,, ppoolliiccrroommaattooffiilliiee))

ssppeecciiffiiccee ddiivveerrsseelloorr eennttiittaattii..

-- BBII ccrreessccuutt –– hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa

-- UUrriinnaa nnoorrmmaall ccoolloorraattaa iinn hheemmoolliizzaa ccrroonniiccaa ssii iinncchhiissaa llaa ccuullooaarree iinn hheemmoolliizzaa aaccuuttaa ((hheemmoogglloobbiinnuurriiee ++

hheemmoossiiddeerriinnuurriiee))

-- UUrroobbiilliinnooggeenn ffeeccaall ccrreessccuutt,, LLDDHH ccrreessccuutt,, hhaappttoogglloobbiinnaa ssccaazzuuttaa

-- DDuurraattaa ddee vviiaattaa aa hheemmaattiiiilloorr ccuu ccrroomm 5511 ssccaazzuuttaa

EEttaappaa 22 –– DDiiaaggnnoossttiiccuull ttiippuulluuii ssii ffoorrmmeeii aanneemmiieeii hheemmoolliittiiccee

-- AAggrreeggaattee ddee hheemmaattiiii,, aagglluuttiinnaarree ppee llaammee,, tteesstt CCoooommbbss ppoozziittiivv –– AAHHAAII ccuu aannttiiccoorrppii llaa rreeccee

-- HHeemmaattiiii iinn sseecceerraa,, tteesstt ddee ssiicclliizzaarree ppoozziittiivv –– SSiicclleemmiiee

-- PPooiicchhiilloocciittoozzaa ccuu ppoolliiccrroommaattooffiilliiee,, eelleeccttrrooffoorreezzaa hheemmoogglloobbiinneeii aannoorrmmaallaa –– ttaallaasseemmiiee..

81. Anemia posthemoragica acuta

EEttiioollooggiiee:: HHeemmoorraaggiiee iinntteerrnnaa ssaauu eexxtteerrnnaa..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- IInniittiiaall ssiimmppttoommee ddeetteerrmmiinnaattee ddee hhiippoovvoolleemmiiee ((pprriimmeellee oorree)):: TTAA ssccaazzuutt,, AAVV ccrreessccuutt,, SSoocc hhiippoovvoolleemmiicc ccaanndd ssee

ppiieerrddee mmaaii mmuulltt ddee 22 ll ssaannggee ((4400%% ddiinn vvoolluummuull ttoottaall)).. PPeessttee 22550000mmll ssaannggee ppiieerrdduutt rriisscc ddee ddeecceess..

-- FFaazzaa ttaarrddiivvaa –– ffaazzaa ddee ccoonnssttiittuuiirree aa aanneemmiieeii aappaarree llaa 33--44 zziillee ccuu aasstteenniiee ffiizziiccaa ssii ppssiihhiiccaa,, ppaallooaarree tteegguummeennttaarraa,,

ssuufflluurrii ssiissttoolliiccee llaa vvaarrff,, TTAA ssttaabbiillaa..

EEssttee oobblliiggaattoorriiee ssttaabbiilliirreeaa ccaauuzzeeii ssaannggeerraarriiii ssii ccoorreeccttaarreeaa eeii..

PPaarraacclliinniicc

-- FFaazzaa iinniittiiaallaa pprriimmeellee oorree:: ttrroommbboocciittoozzaa mmooddeerraattaa iinn pprriimmaa oorraa,, lleeuuccoocciittoozzaa llaa 22--66 oorree pprriinn mmoobbiilliizzaarreeaa

eelleemmeenntteelloorr ffiigguurraattee ddiinn tteessuuttuurrii,, HHTT ssccaazzuutt ttrreeppttaatt pprriinn hheemmooddiilluuttiiee

-- FFaazzaa ttaarrddiivvaa llaa 33--44 zziillee:: aanneemmiiee nnoorrmmoocciittaarraa nnoorrmmooccrroommaa iinniittiiaall ccaarree ppooaattee ddeevveennii hhiippooccrroommaa mmiiccrroocciittaarraa ddaaccaa

nnuu ssee ccoorreecctteeaazzaa ppiieerrddeerreeaa ddee ffiieerr ssaauu aacciidd ffoolliicc,, rreettiiccuulloocciittoozzaa llaa 44--55 zziillee,, mmaaxxiimmaa llaa 66--1100 zziillee ssii ddiissppaarree llaa 1100--1144

zziillee,, EExx MMOO nnuu eessttee nneecceessaarr ((aanneemmiiee ddee ttiipp ppeerriiffeerriicc)) nnuu aarraattaa ddeeccaatt hhiippeerrppllaazziiee eerriittrroobbllaassttiiccaa..

82. Anemia megaloblastica prin defect de acid folic

-- AAppoorrtt ddeeffiicciittaarr ((aallccoooolliiccii,, ssuuggaarrii,, pprreemmaattuurrii))

-- NNeecceessiittaattii ccrreessccuuttee ((ssaarrcciinnaa,, bboollii mmaalliiggnnee,, hheemmoolliizzee))

-- MMaallaabbssoorrbbttiiee ((cceelliiaacchhiiee,, sspprruuee ttrrooppiiccaall))

-- MMeettaabboolliissmm ddeeffiicciittaarr ((aallccoooolliissmm,, MMeettoottrreexxaatt,, ddeeffiicciittee eennzziimmaattiiccee))

TTaabblloouull cclliinniicc aall aanneemmiieeii BBiieerrmmeerr ddaarr ccuu aabbsseennttaa mmaanniiffeessttaarriilloorr nneeuurroollooggiiccee....

TTaabblloouu hheemmaattoollooggiicc iiddeennttiicc ccuu aall aanneemmiieeii BBiieerrmmeerr..

AAcciidduull ffoolliicc eessttee ssccaazzuutt ssuubb 33 nngg//mmll,, iiaarr vviittaammiinnaa BB1122 eessttee iinn lliimmiittee nnoorrmmaallee ssii tteessttuull SScchhiilllliinngg nneeggaattiivv..

83. Anemia megaloblastica prin deficit de vitamina B12

-- AAppoorrtt ddeeffiicciittaarr ((mmaallnnuuttrriittiiee,, vveeggeettaarriieennii))

-- MMaallaabbssoorrbbttiiee

-- PPrroodduuccttiiee iinnaaddeeccvvaattaa ddee FFII ((AAddddiissoonn BBiieerrmmeerr,, ggaassttrreeccttoommiiee,, ddeeffeecctt ccoonnggeenniittaall))

-- BBoollii aallee iilleeoonnuulluuii tteerrmmiinnaall ((rreezzeeccttiiii,, BB CCrroohhnn))

-- CCoonnssuumm iinntteessttiinnaall ddee vviitt BB1122 ((bboottrriioocceeffaalloozzaa))

-- MMeeddiiccaammeennttee ccaarree iinntteerrffeerreeaazzaa ccuu aabbssoorrbbttiiaa vviittaammiinneeii BB1122 ((PPAASS,, ccoollcchhiicciinnaa))

-- DDeeffiicciitt ddee ttrraannssppoorrtt ssii uuttiilliizzaarree aa ccoobbaallaammiinneeii ((ddeeffiicciitt ccoonnggeenniittaall ddee ttrraannssccoobbaallaammiinnaa 11 ssii 22))

84. Anemiile megaloblastice

MMeeggaalloobbllaassttoozzaa pprreessuuppuunnee hheemmaattooppooeezzaa aannoorrmmaallaa ccuu cceelluullee ddee ttaalliiee mmaarree,, aassiinnccrroonniissmm ddee mmaattuurraattiiee

nnuucclleeoocciittooppllaassmmaattiicc ((nnuucclleeii ttiinneerrii ssii cciittooppllaassmmaa mmaattuurraa)),, ddeetteerrmmiinnaattaa ddee ddeeffiicciittuull ddee aacciidd ffoolliicc ssii//ssaauu vviittaammiinnaa BB1122..

AAcciidduull ffoolliicc iinntteerrvviinnee iinn ssiinntteezzaa AADDNN

-- SSee ggaasseessttee iinn ffiiccaatt,, ddrroojjddiiee ddee bbeerree,, vveeggeettaallee pprrooaassppeettee..

-- NNeecceessaarr zziillnniicc 110000 mmiiccrroogg

-- RReezzeerrvvee ttoottaallee 55 mmgg ((nneecceessaarr ppee 33--44 lluunnii))

-- NNiivveell sseerriicc nnoorrmmaall 55--2200 nngg//mmll

-- AAbbssoorrbbttiiee jjeejjuunn pprrooxxiimmaall ssii ssee aaccttiivveeaazzaa iinn pprreezzeennttaa vviittaammiinneeii BB1122..

85. Anemiile sideroblastice

GGrruupp ddee aaffeeccttiiuunnii ccaarraacctteerriizzaatt pprriinn ssuupprraaiinnccaarrccaarreeaa ccuu ffiieerr aa oorrggaanniissmmuulluuii,, ddaarr ccuu iinnccoorrppoorraarree ddeeffeeccttooaassaa iinn HHbb

llaa nniivveelluull pprreeccuurrssoorriilloorr eerriittrrooppooeettiiccii ((eexxiissttaa ffiieerr ddaarr nnuu ppooaattee ffii iinnccoorrppoorraatt iinn HHbb ddaattoorriittaa uunnoorr ddeeffiicciieennttee

eennzziimmaattiiccee))..

TTaabblloouull ppeerriiffeerriicc eessttee ddee aanneemmiiee hhiippooccrroommaa mmiiccrroocciittaarraa,, ddaarr ccaannttiittaatteeaa ddee ffiieerr ddiinn oorrggaanniissmm eessttee ccrreessccuuttaa aattaatt llaa

nniivveelluull mmaadduuvveeii ccaatt ssii llaa nniivveell sseerriicc..

CCllaassiiffiiccaarree::

-- AAnneemmiiaa ssiiddeerroobbllaassttiiccaa ccoonnggeenniittaallaa ccuu ttrraannssmmiitteerree lleeggaattaa ddee ccrroommoozzoommuull XX ccaarree iimmpplliiccaa oo ggeennaa ccee ccoonnttrroolleeaazzaa

ssiinntteezzaa aacciidduulluuii ddeellttaa--aammiinnoolleevvuulliinniicc ccuu ppiirriiddooxxaall--ffoossffaattuull.. SSee ccoorreecctteeaazzaa pprriinn aaddaaooss ddee vviittaammiinnaa BB66 ((ppiirriiddooxxiinnaa)) ssii

iimmppuunnee ttrraattaammeenntt ccuu cchheellaattoorrii ddee ffiieerr ppeennttrruu hheemmooccrroommaattoozzaa ((ffiieerr ddeeppuuss iinn ffiiccaatt,, ppaannccrreeaass,, ccoorrdd,, ppiieellee))..

-- AAnneemmiiii ssiiddeerroobbllaassttiiccee ddoobbaannddiittee:: dduuppaa bboollii ccrroonniiccee ((ccoollaaggeennoozzee,, nneeooppllaazziiii)),, dduuppaa ttooxxiiccee ((aallccooooll,, pplluummbb,,

iizzoonniiaazziidd)),, dduuppaa cchhiimmiiootteerraappiiee ccuu aaggeennttii aallcchhiillaannttii,, aanneemmiiaa rreeffrraaccttaarraa ccuu ssiiddeerroobbllaassttii iinneellaarrii ((AARRSSII))..

-- AAnneemmiiaa ddiinn iinnttooxxiiccaattiiaa ccuu PPbb:: lliizzeerreeuu ggiinnggiivvaall,, dduurreerrii aabbddoommiinnaallee ((aabbddoommeenn aaccuutt mmeeddiiccaall)),, sseemmnnee ddee

ppoolliinneevvrriittaa,, aanneemmiiee mmiiccrroocciittaarraa hhiippooccrroommaa ccuu ppuunnccttaattiiii bbaazzooffiillee,, pplluummbbeemmiiee ssii ccoopprrooppoorrffiirriinnee sseerriiccee ssii uurriinnaarree

ccrreessccuuttee..

-- AARRSSII -- ssiinnddrroomm mmiieellooddiissppllaazziicc -- ssttaarree pprreelleeuucceemmiiccaa:: hheeppaattoosspplleennoommeeggaalliiee,, ssiiddeerroobbllaassttii iinneellaarrii 4400--9900%% iinn MMOO,,

ssaattuurraattiiaa ttrraannssffeerriinneeii 9900--110000%%,, ffeerriittiinnaa sseerriiccaa ccrreessccuuttaa..

86. Anemia feripriva -- AAnneemmiiee hhiippooccrroommaa ccuu ssiinntteezzaa ddeeffiicciittaarraa ddee HHbb ddaattoorriittaa ssccaaddeerriiii ttoottaallee ddee ffiieerr ddiinn oorrggaanniissmm

-- MMeettaabboolliissmmuull ffiieerruulluuii ((ddiissttrriibbuuttiiaa ffiieerruulluuii iinn oorrggaanniissmm))::

HHbb:: 22 gg ++ mmiioogglloobbiinnaa:: 113300 mmgg ++ eennzziimmee ssii cciittooccrroommii 88 mmgg

FFiieerruull ddee rreezzeerrvvaa:: bbaarrbbaatt == 11 gg,, ffeemmeeiiee == 00,,55 gg

FFoorrmmee ddee rreezzeerrvvaa:: FFeerriittiinnaa ssii hheemmoossiiddeerriinnaa ((ddeerriivvaatt iinnssoolluubbiill aall ffeerriittiinneeii)) ssee ggaasseesscc iinn SSRRHH ((ffeerriittiinnaa NN:: bbaarrbbaatt

5500--225500 mmiiccrroogg//ll,, ffeemmeeiiee 2200--5500 mmiiccrroogg//ll))..

CCoommppaarrttiimmeennttuull ddee ttrraannssppoorrtt:: ffiieerruull ppllaassmmaattiicc lleeggaatt ddee ttrraannssffeerriinnaa ((ssiiddeerrooffiilliinnaa)):: ccoonncc.. ttoottaallaa==33mmgg,, ccoonncc..

ppllaassmmaattiiccaa==8800--112200mmiiccrroogg//ddll,, CCTTFFFF==330000--336600mmiiccrroogg//ddll

NNeecceessaarr zziillnniicc:: 11mmgg//zzii bbaarrbbaatt,, 22--33mmgg//zzii ffeemmeeii

PPiieerrddeerrii zziillnniiccee:: 11mmgg//zzii bbaarrbbaatt,, 22--33mmgg//zzii ffeemmeeii

RReeuuttiilliizzaarree 2200mmgg//zzii ddiinn hheemmoolliizzaa

87. Clasificarea etiopatogenica a anemiilor

11.. AAnneemmiiii pprriinn mmeeccaanniissmm ppeerriiffeerriicc::

aa)) AAnneemmiiaa ppoosstthheemmoorraaggiiccaa aaccuuttaa

bb)) AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee ((ddiissttrruuggeerree ccrreessccuuttaa aa hheemmaattiiiilloorr))

CCaauuzzee ccoorrppuussccuullaarree ((ccoonnggeenniittaallee,, ccaassttiiggaattee))::

-- ddeeffeeccttee ddee mmeemmbbrraannaa ((SSffeerroocciittoozzaa eerreeddiittaarraa,, eelliippttoocciittoozzaa eerreeddiittaarraa,, HHPPNN))

-- ddeeffeeccttee eennzziimmaattiiccee ((ppiirruuvvaattkkiinnaazzaa,, GG--66 PPDD))

-- ddeeffeeccttee aallee gglloobbiinneeii:: ccaalliittaattiivvee ((ssiicclleemmiiaa)) ssii ccaannttiittaattiivvee ((ttaallaasseemmiiiillee))

CCaauuzzee eexxttrraaccoorrppuussccuullaarree::

-- iimmuunnoollooggiiccee

-- aaggeennttii iinnffeeccttiioossii,, mmeeddiiccaammeennttee,, ffiizziiccii,, cchhiimmiiccii,, ttrraauummaattiiccii,, hhiippeerrsspplleenniissmm

22.. AAnneemmiiiillee pprriinn mmeeccaanniissmm cceennttrraall ((pprroodduuccttiiee iinnssuuffiicciieennttaa ddee hheemmaattiiii llaa nniivveell mmeedduullaarr))

aa)) PPrriinn ddeeffiicciitt nnuuttrriittiioonnaall ssaauu ppiieerrddeerrii ddee::

-- FFiieerr –– aanneemmiiee ffeerriipprriivvaa

-- VViittaammiinnaa BB1122 ssii aacciidd ffoolliicc –– aanneemmiiii mmeeggaalloobbllaassttiiccee

-- AAcciidd aassccoorrbbiicc –– aanneemmiiii ssiiddeerroobbllaassttiiccee

bb)) PPrriinn rreedduucceerreeaa pprreeccuurrssoorriilloorr eerriittrrooiizzii::

-- AAnneemmiiaa aappllaassttiiccaa

-- IInnffiillttrraattiiaa mmaadduuvveeii oossooaassee ((lleeuucceemmiiii,, lliimmffooaammee,, ccaanncceerr))

cc)) PPrriinn eerriittrrooppooeezzaa iinneeffiicciieennttaa::

-- AAnneemmiiaa ddiinn bboolliillee ccrroonniiccee,, eennddooccrriinnee,, IIRRCC,, ssiinnddrrooaammee mmiieellooddiissppllaazziiccee

OObbss.. IInn uunneellee ccaazzuurrii mmeeccaanniissmmeellee ssee iinnttrriiccaa ((IIRRCC:: iinnssuuffiicciieennttaa mmeedduullaarraa ++ ppiieerrddeerree ddee ssaannggee ++ hheemmoolliizzaa))

88. Anemii prin mecanism periferic

11.. AAnneemmiiaa ppoosstthheemmoorraaggiiccaa aaccuuttaa

EEttiioollooggiiee:: HHeemmoorraaggiiee iinntteerrnnaa ssaauu eexxtteerrnnaa..

TTaabblloouu cclliinniicc::

-- IInniittiiaall ssiimmppttoommee ddeetteerrmmiinnaattee ddee hhiippoovvoolleemmiiee ((pprriimmeellee oorree)):: TTAA ssccaazzuutt,, AAVV ccrreessccuutt,, SSoocc hhiippoovvoolleemmiicc ccaanndd ssee

ppiieerrddee mmaaii mmuulltt ddee 22 ll ssaannggee ((4400%% ddiinn vvoolluummuull ttoottaall)).. PPeessttee 22550000mmll ssaannggee ppiieerrdduutt rriisscc ddee ddeecceess..

-- FFaazzaa ttaarrddiivvaa –– ffaazzaa ddee ccoonnssttiittuuiirree aa aanneemmiieeii aappaarree llaa 33--44 zziillee ccuu aasstteenniiee ffiizziiccaa ssii ppssiihhiiccaa,, ppaallooaarree tteegguummeennttaarraa,,

ssuufflluurrii ssiissttoolliiccee llaa vvaarrff,, TTAA ssttaabbiillaa..

EEssttee oobblliiggaattoorriiee ssttaabbiilliirreeaa ccaauuzzeeii ssaannggeerraarriiii ssii ccoorreeccttaarreeaa eeii..

PPaarraacclliinniicc

-- FFaazzaa iinniittiiaallaa pprriimmeellee oorree:: ttrroommbboocciittoozzaa mmooddeerraattaa iinn pprriimmaa oorraa,, lleeuuccoocciittoozzaa llaa 22--66 oorree pprriinn mmoobbiilliizzaarreeaa

eelleemmeenntteelloorr ffiigguurraattee ddiinn tteessuuttuurrii,, HHTT ssccaazzuutt ttrreeppttaatt pprriinn hheemmooddiilluuttiiee

-- FFaazzaa ttaarrddiivvaa llaa 33--44 zziillee:: aanneemmiiee nnoorrmmoocciittaarraa nnoorrmmooccrroommaa iinniittiiaall ccaarree ppooaattee ddeevveennii hhiippooccrroommaa mmiiccrroocciittaarraa ddaaccaa

nnuu ssee ccoorreecctteeaazzaa ppiieerrddeerreeaa ddee ffiieerr ssaauu aacciidd ffoolliicc,, rreettiiccuulloocciittoozzaa llaa 44--55 zziillee,, mmaaxxiimmaa llaa 66--1100 zziillee ssii ddiissppaarree llaa 1100--1144

zziillee,, EExx MMOO nnuu eessttee nneecceessaarr ((aanneemmiiee ddee ttiipp ppeerriiffeerriicc)) nnuu aarraattaa ddeeccaatt hhiippeerrppllaazziiee eerriittrroobbllaassttiiccaa..

22.. AAnneemmiiiillee hheemmoolliittiiccee

AAppaarr iinn uurrmmaa uunneeii ddiissttrruuggeerrii eexxaaggeerraattee ddee hheemmaattiiii iinn iinntteerriioorruull oorrggaanniissmmuulluuii iinn ssppeecciiaall iinn SSRRHH.. SSee mmaanniiffeessttaa

cclliinniicc ccaa aanneemmiiee ccaanndd vviiaattaa mmeeddiiee aa hheemmaattiiiilloorr ssccaaddee ssuubb 11//88 ddiinn cceeaa nnoorrmmaallaa ((ssuubb 1155 zziillee))..

EEttiioollooggiiee::

-- AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee iinnttrraaccoorrppuussccuullaarree –– ccoonnggeenniittaallee cceell mmaaii ddeess:: ddeeffiicciitt ddee mmeemmbbrraannaa,, eennzziimmaattiiccee,,

hheemmoogglloobbiinnooppaattiiii

-- AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee eexxttrraaccoorrppuussccuullaarree –– cceell mmaaii ddeess ddoobbaannddiittee:: AAHHAAII,, aaggeennttii iinnffeeccttiioossii,, ttooxxiiccii,, ffiizziiccii..

TTiippuurrii ddee hheemmoolliizzaa

aa.. HHeemmoolliizzaa aaccuuttaa iinnttrraavvaassccuullaarraa –– EEssttee oo mmaarree uurrggeennttaa mmeeddiiccaallaa

-- LLiizzaa hheemmaattiiiilloorr ssee ffaaccee bbrruuttaall ssii iinn cciirrccuullaattiiee aappaarree oo ccaannttiittaattee mmaarree ddee hheemmoogglloobbiinnaa eelliibbeerraattaa ccee ssee eelliimmiinnaa pprriinn

uurriinnaa ccaarree aarree uunn aassppeecctt rroossuu iinncchhiiss ((nnuu ee ffiixxaattaa ddee hhaappttoogglloobbiinnaa aa ccaarreeii ssccaaddeerree iinn ppllaassmmaa aarraattaa hheemmoolliizzaa))..

-- HHeemmoogglloobbiinneemmiiee ++ hheemmoogglloobbiinnuurriiee ++ hheemmoossiiddeerriinnuurriiee ++ hhaappttoogglloobbiinnaa ssccaazzuuttaa iinn ppllaassmmaa..

-- DDuurreerrii lloommbbaarree iinntteennssee,, ffeebbrraa,, ffrriissoonn,, IIRRAA,, ssttaarree ddee ssoocc ssii rriisscc ddee ddeecceess..

bb.. HHeemmoolliizzaa ccrroonniiccaa eexxttrraavvaassccuullaarraa ::

-- DDiissttrruuggeerreeaa hheemmaattiiiilloorr lleennttaa llaa nniivveelluull SSRRHH ((sspplliinnaa,, ffiiccaatt,, MMOO))

-- SSpplleennoommeeggaalliiee

-- IInn ssaannggee BBII,, uurroobbiilliinnooggeenn iinn uurriinnaa,, hhiippeerrrreettiiccuulloocciittoozzaa,, hhiippeerrppllaazziiaa mmeedduullaarraa aa sseerriieeii rroossiiii..

89. Anemii prin mecanism central

11.. AAnneemmiiee ffeerriipprriivvaa -- aanneemmiiee hhiippooccrroommaa ccuu ssiinntteezzaa ddeeffiicciittaarraa ddee HHbb ddaattoorriittaa ssccaaddeerriiii ttoottaallee ddee ffiieerr ddiinn oorrggaanniissmm

-- MMeettaabboolliissmmuull ffiieerruulluuii ((ddiissttrriibbuuttiiaa ffiieerruulluuii iinn oorrggaanniissmm))::

HHbb:: 22 gg ++ mmiioogglloobbiinnaa:: 113300 mmgg ++ eennzziimmee ssii cciittooccrroommii 88 mmgg

FFiieerruull ddee rreezzeerrvvaa:: bbaarrbbaatt == 11 gg,, ffeemmeeiiee == 00,,55 gg

FFoorrmmee ddee rreezzeerrvvaa:: FFeerriittiinnaa ssii hheemmoossiiddeerriinnaa ((ddeerriivvaatt iinnssoolluubbiill aall ffeerriittiinneeii)) ssee ggaasseesscc iinn SSRRHH ((ffeerriittiinnaa NN:: bbaarrbbaatt

5500--225500 mmiiccrroogg//ll,, ffeemmeeiiee 2200--5500 mmiiccrroogg//ll))..

CCoommppaarrttiimmeennttuull ddee ttrraannssppoorrtt:: ffiieerruull ppllaassmmaattiicc lleeggaatt ddee ttrraannssffeerriinnaa ((ssiiddeerrooffiilliinnaa)):: ccoonncc.. ttoottaallaa==33mmgg,, ccoonncc..

ppllaassmmaattiiccaa==8800--112200mmiiccrroogg//ddll,, CCTTFFFF==330000--336600mmiiccrroogg//ddll

NNeecceessaarr zziillnniicc:: 11mmgg//zzii bbaarrbbaatt,, 22--33mmgg//zzii ffeemmeeii

PPiieerrddeerrii zziillnniiccee:: 11mmgg//zzii bbaarrbbaatt,, 22--33mmgg//zzii ffeemmeeii

RReeuuttiilliizzaarree 2200mmgg//zzii ddiinn hheemmoolliizzaa

22.. AAnneemmiiee mmeeggaalloobbllaassttiiccaa

MMeeggaalloobbllaassttoozzaa pprreessuuppuunnee hheemmaattooppooeezzaa aannoorrmmaallaa ccuu cceelluullee ddee ttaalliiee mmaarree,, aassiinnccrroonniissmm ddee mmaattuurraattiiee

nnuucclleeoocciittooppllaassmmaattiicc ((nnuucclleeii ttiinneerrii ssii cciittooppllaassmmaa mmaattuurraa)),, ddeetteerrmmiinnaattaa ddee ddeeffiicciittuull ddee aacciidd ffoolliicc ssii//ssaauu vviittaammiinnaa BB1122..

AAcciidduull ffoolliicc iinntteerrvviinnee iinn ssiinntteezzaa AADDNN

-- SSee ggaasseessttee iinn ffiiccaatt,, ddrroojjddiiee ddee bbeerree,, vveeggeettaallee pprrooaassppeettee..

-- NNeecceessaarr zziillnniicc 110000 mmiiccrroogg

-- RReezzeerrvvee ttoottaallee 55 mmgg ((nneecceessaarr ppee 33--44 lluunnii))

-- NNiivveell sseerriicc nnoorrmmaall 55--2200 nngg//mmll

-- AAbbssoorrbbttiiee jjeejjuunn pprrooxxiimmaall ssii ssee aaccttiivveeaazzaa iinn pprreezzeennttaa vviittaammiinneeii BB1122..

a) Anemia megaloblastica prin defect de acid folic

-- AAppoorrtt ddeeffiicciittaarr ((aallccoooolliiccii,, ssuuggaarrii,, pprreemmaattuurrii))

-- NNeecceessiittaattii ccrreessccuuttee ((ssaarrcciinnaa,, bboollii mmaalliiggnnee,, hheemmoolliizzee))

-- MMaallaabbssoorrbbttiiee ((cceelliiaacchhiiee,, sspprruuee ttrrooppiiccaall))

-- MMeettaabboolliissmm ddeeffiicciittaarr ((aallccoooolliissmm,, MMeettoottrreexxaatt,, ddeeffiicciittee eennzziimmaattiiccee))

TTaabblloouull cclliinniicc aall aanneemmiieeii BBiieerrmmeerr ddaarr ccuu aabbsseennttaa mmaanniiffeessttaarriilloorr nneeuurroollooggiiccee....

TTaabblloouu hheemmaattoollooggiicc iiddeennttiicc ccuu aall aanneemmiieeii BBiieerrmmeerr..

AAcciidduull ffoolliicc eessttee ssccaazzuutt ssuubb 33 nngg//mmll,, iiaarr vviittaammiinnaa BB1122 eessttee iinn lliimmiittee nnoorrmmaallee ssii tteessttuull SScchhiilllliinngg nneeggaattiivv..

b) Anemia megaloblastica prin deficit de vitamina B12

-- AAppoorrtt ddeeffiicciittaarr ((mmaallnnuuttrriittiiee,, vveeggeettaarriieennii))

-- MMaallaabbssoorrbbttiiee

-- PPrroodduuccttiiee iinnaaddeeccvvaattaa ddee FFII ((AAddddiissoonn BBiieerrmmeerr,, ggaassttrreeccttoommiiee,, ddeeffeecctt ccoonnggeenniittaall))

-- BBoollii aallee iilleeoonnuulluuii tteerrmmiinnaall ((rreezzeeccttiiii,, BB CCrroohhnn))

-- CCoonnssuumm iinntteessttiinnaall ddee vviitt BB1122 ((bboottrriioocceeffaalloozzaa))

-- MMeeddiiccaammeennttee ccaarree iinntteerrffeerreeaazzaa ccuu aabbssoorrbbttiiaa vviittaammiinneeii BB1122 ((PPAASS,, ccoollcchhiicciinnaa))

-- DDeeffiicciitt ddee ttrraannssppoorrtt ssii uuttiilliizzaarree aa ccoobbaallaammiinneeii ((ddeeffiicciitt ccoonnggeenniittaall ddee ttrraannssccoobbaallaammiinnaa 11 ssii 22))

33.. AAnneemmiiee ssiiddeerroobbllaassttiiccaa

GGrruupp ddee aaffeeccttiiuunnii ccaarraacctteerriizzaatt pprriinn ssuupprraaiinnccaarrccaarreeaa ccuu ffiieerr aa oorrggaanniissmmuulluuii,, ddaarr ccuu iinnccoorrppoorraarree ddeeffeeccttooaassaa iinn HHbb

llaa nniivveelluull pprreeccuurrssoorriilloorr eerriittrrooppooeettiiccii ((eexxiissttaa ffiieerr ddaarr nnuu ppooaattee ffii iinnccoorrppoorraatt iinn HHbb ddaattoorriittaa uunnoorr ddeeffiicciieennttee

eennzziimmaattiiccee))..

TTaabblloouull ppeerriiffeerriicc eessttee ddee aanneemmiiee hhiippooccrroommaa mmiiccrroocciittaarraa,, ddaarr ccaannttiittaatteeaa ddee ffiieerr ddiinn oorrggaanniissmm eessttee ccrreessccuuttaa aattaatt llaa

nniivveelluull mmaadduuvveeii ccaatt ssii llaa nniivveell sseerriicc..

CCllaassiiffiiccaarree::

-- AAnneemmiiaa ssiiddeerroobbllaassttiiccaa ccoonnggeenniittaallaa ccuu ttrraannssmmiitteerree lleeggaattaa ddee ccrroommoozzoommuull XX ccaarree iimmpplliiccaa oo ggeennaa ccee ccoonnttrroolleeaazzaa

ssiinntteezzaa aacciidduulluuii ddeellttaa--aammiinnoolleevvuulliinniicc ccuu ppiirriiddooxxaall--ffoossffaattuull.. SSee ccoorreecctteeaazzaa pprriinn aaddaaooss ddee vviittaammiinnaa BB66 ((ppiirriiddooxxiinnaa)) ssii

iimmppuunnee ttrraattaammeenntt ccuu cchheellaattoorrii ddee ffiieerr ppeennttrruu hheemmooccrroommaattoozzaa ((ffiieerr ddeeppuuss iinn ffiiccaatt,, ppaannccrreeaass,, ccoorrdd,, ppiieellee))..

-- AAnneemmiiii ssiiddeerroobbllaassttiiccee ddoobbaannddiittee:: dduuppaa bboollii ccrroonniiccee ((ccoollaaggeennoozzee,, nneeooppllaazziiii)),, dduuppaa ttooxxiiccee ((aallccooooll,, pplluummbb,,

iizzoonniiaazziidd)),, dduuppaa cchhiimmiiootteerraappiiee ccuu aaggeennttii aallcchhiillaannttii,, aanneemmiiaa rreeffrraaccttaarraa ccuu ssiiddeerroobbllaassttii iinneellaarrii ((AARRSSII))..

-- AAnneemmiiaa ddiinn iinnttooxxiiccaattiiaa ccuu PPbb:: lliizzeerreeuu ggiinnggiivvaall,, dduurreerrii aabbddoommiinnaallee ((aabbddoommeenn aaccuutt mmeeddiiccaall)),, sseemmnnee ddee

ppoolliinneevvrriittaa,, aanneemmiiee mmiiccrroocciittaarraa hhiippooccrroommaa ccuu ppuunnccttaattiiii bbaazzooffiillee,, pplluummbbeemmiiee ssii ccoopprrooppoorrffiirriinnee sseerriiccee ssii uurriinnaarree

ccrreessccuuttee..

-- AARRSSII -- ssiinnddrroomm mmiieellooddiissppllaazziicc -- ssttaarree pprreelleeuucceemmiiccaa:: hheeppaattoosspplleennoommeeggaalliiee,, ssiiddeerroobbllaassttii iinneellaarrii 4400--9900%% iinn MMOO,,

ssaattuurraattiiaa ttrraannssffeerriinneeii 9900--110000%%,, ffeerriittiinnaa sseerriiccaa ccrreessccuuttaa..

4. Anemiile aplastice

DDiissppaarriittiiaa cceelluulleelloorr hheemmaattooppooeettiiccee ddiinn MMOO ssii iinnllooccuuiirreeaa aacceessttoorraa ccuu cceelluullee aaddiippooaassee..

EEttiioollooggiiee:: ssuubbssttaannttee ttooxxiiccee ((hhiiddrrooccaarrbbuurrii aarroommaattiiccee,, bbeennzzeenn)),, rraaddiiaattiiii iioonniizzaannttee,, iinnsseeccttiicciiddee,, mmeeddiiccaammeennttee

((cciittoossttaattiiccee)),, ffaaccttoorrii iimmuunnoollooggiiccii,, ccoonnggeenniittaallii..

CClliinniicc:: iinnssuuffiicciieennttaa mmeedduullaarraa ccaannttiittaattiivvaa,, aasstteenniiee pprrooggrreessiivvaa,, ppaallooaarree,, iinnffeeccttiiii pprriinn lleeuuccooppeenniiee,, ssaannggeerraarrii

ssppoonnttaannee pprriinn ttrroommbboocciittooppeenniiee

PPaarraacclliinniicc:: ppaanncciittooppeenniiee sseevveerraa,, EExxMMOO oobblliiggaattoorr ((ppuunnccttiiee aallbbaa,, bbiiooppssiiaa mmeedduullaarraa aarraattaa ffrroottiiuu hhiippoocceelluullaarr ccuu

cceelluullee hheemmaattooppooeettiiccee rreedduussee ssii tteessuutt ggrraass))..

90. Diagnosticul sindromului anemic

SSiimmppttoommee ccoommuunnee:: aasstteenniiaa ffiizziiccaa ssii ppssiihhiiccaa,, ssiimmppttoommee ddeetteerrmmiinnaattee ddee ssiinnddrroommuull hhiippooxxiicc:: ccaarrddiiaaccee ((ppaallppiittaattiiii,,

dduurreerrii pprreeccoorrddiiaallee aannggiinnooaassee,, ddiissppnneeee ddee eeffoorrtt)),, nneeuurrooppssiihhiiccee ((ttuullbbuurraarrii ddee aatteennttiiee ssii mmeemmoorriiee,, aammeetteellii,, iinnssoommnniiii,,

lliippoottiimmiiii,, ddeepprreessiiuunnii ssii aaggiittaattiiee)),, ppeerriiffeerriiccee ((ppaarreesstteezziiii,, ppaarreezzee))

SSeemmnnee ccoommuunnee:: ppaallooaarreeaa ((aallbb ccaa vvaarruull,, vveerrzzuuiiee,, ggaallbbeenn ppaall,, tteerrooaassaa))

SSiimmppttoommee ssii sseemmnnee ssppeecciiffiiccee ffiieeccaarreeii aanneemmiiii:: ssiimmppttoommeellee lliippsseeii ddee ffiieerr iinn aanneemmiiaa ffeerriipprriivvaa,, sspplleennoommeeggaalliiaa iinn

aanneemmiiiillee hheemmoolliittiiccee,, ssiinnddrroommuull hheemmoolliittiicc iinn aanneemmiiiillee hheemmoolliittiiccee,, ttuummoorrii aabbddoommiinnaallee iinn aanneemmiiiillee nneeooppllaazziiccee

IInnffoorrmmaattiiii aannaammnneessttiiccee uuttiillee ppeennttrruu ddgg.. eettiioollooggiicc:: ddeebbuutt vveecchhii ssaauu rreecceenntt,, AAHHCC ppoozziittiivvee ((aanneemmiiii ccoonnggeenniittaallee,,

ppoolliippoozzaa ffaammiilliiaallaa)),, oobbiicceeiiuurrii aalliimmeennttaarree ((vveeggeettaarriieennii,, mmaallnnuuttrriittiiee)),, eexxppuunneerree llaa mmeeddiiccaammeennttee ssaauu aaggeennttii cchhiimmiiccii

ssaauu ffiizziiccii ((aaggeennttii hheemmoolliittiiccii,, aappllaazziiee mmeedduullaarraa))..

91. Diagnosticul paraclinic in sindromul anemic

••OObbiiggaattoorriiii::

-- HHbb:: NN bbaarrbbaatt 1144--1177 gg%% ((1155 gg%%))

NN ffeemmeeiiee 1122,,33--1155,,33 gg%% ((1133,,55 gg%%))

-- HHtt:: NN bbaarrbbaatt 4422--5500%% ((4466%%))

NN ffeemmeeiiee 3366--4455%% ((4400%%))

-- NNrr..HH NN bbaarrbbaatt 44,,55--66mmiill//mmmmcc ((55,,2211mmiill//mmmmcc))

NN ffeemmeeiiee 44--55mmiill//mmmmcc ((44,,66mmiill//mmmmcc))

-- DDeetteerrmmiinnaarree iinnddiiccii eerriittrroocciittaarrii

VVEEMM==7777--9933 ffeemmttoo ((HHttxx1100//NNrrHH))

HHEEMM==3300--3322 ppiiccoogg ((HHbbxx1100//NNrrHH))

CCHHEEMM== 3322--3344 gg%% ((HHbbxx1100//HHtt))

-- EExxaammeennuull ffrroottiiuulluuii ppeerriiffeerriicc:: mmiiccrroocciittaarree hhiippooccrroommee,, nnoorrmmoocciittaarree nnoorrmmooccrroommee,, mmeeggaalloocciittaarree mmeeggaalloobbllaassttiiccee

-- DDeetteerrmmiinnaarreeaa nnuummaarruulluuii aabbssoolluutt ddee rreettiiccuulloocciittee

NN:: 2255000000--7755000000//mmiiccrrooll ((11,,55++//--00,,55%%))

NNrr.. RReettiiccuulloocciittee ccrreessccuutt:: aanneemmiiee hhiippeerrrreeggeenneerraattiivvaa ddee ttiipp ppeerriiffeerriicc:: hheemmoorraaggiiee rreecceennttaa,, hheemmoolliizzaa,, ccrriizzaa

rreettiiccuulloocciittaarraa

NNrr.. RReettiiccuulloocciittee NN:: aanneemmiiee nnoorrmmoorreeggeenneerraattiivvaa

NNrr.. RReettiiccuulloocciittee ssccaazzuutt:: aanneemmiiee hhiippoo ssaauu aa--rreeggeenneerraattiivvaa ((ddee ttiipp cceennttrraall)):: hhiippoo//aappllaazziiee mmeedduullaarraa,, iinnffiillttrraattiiee

mmeedduullaarraa nneeooppllaazziiccaa

-- EExxaammeennuull MMOO aabbssoolluutt oobblliiggaattoorriiuu iinn aanneemmiiiillee ddee ttiipp cceennttrraall ((mmeedduullooggrraammaa)) –– vveezzii vvaalloorrii nnoorrmmaallee

EExxpplloorraarrii ppaarraacclliinniiccee ssppeecciiffiiccee:: ssiiddeerreemmiiaa NN:: 8800--112200 mmiiccrroogg//ddll;; ccaappaacciittaatteeaa ttoottaallaa ddee lleeggaarree aa ffiieerruulluuii NN:: 330000--

336600mmiiccrroogg//ddll;;ttrraannssffeerriinnaa ((ssiiddeerrooffiilliinnaa));; ffeerriittiinnaa sseerriiccaa;; rreezziisstteennttaa oossmmoottiiccaa gglloobbuullaarraa iinn ssoolluuttiiii hhiippoottoonnee ddee NNaaCCll NN::

RRmmaaxx == 00,,4455gg%%,, RRmmiinn == 00,,3355gg%% ((aappaarree hheemmoolliizzaa)) eessttee ssccaazzuuttaa iinn mmiiccrroossffeerroocciittoozzaa ssii ccrreessttee iinn ttaallaasseemmiiii ssii aanneemmiiii

ffeerriipprriivvee;; tteessttuull ddee aauuttoohheemmoolliizzaa aa ssaannggeelluuii ddeeffiibbrriinnaatt iinnccuubbaatt 2244 -- 4488 oorree llaa 3377 ggrraaddee CC ccrreessttee iinn ssffeerroocciittoozzaa

eerreeddiittaarraa ccoorreeccttaabbiill pprriinn aaddaaooss ddee gglluuccoozzaa;; eelleeccttrrooffoorreezzaa HHbb ((ttaallaasseemmiiii));; ddeetteerrmmiinnaarreeaa eennzziimmeelloorr eerriittrroocciittaarree;; tteessttuull

HHAAMM ((HHPPNN));; tteessttuull CCoooommbbss ((AAHHAAII))

92. Examenul dintilor

PPaattoollooggiicc::

-- AAnnoommaalliiii ddee iimmppllaannttaarree ((ssiiffiilliiss ccoonnggeenniittaall,, aaccrroommeeggaalliiee))

-- AAnnoommaalliiii ddee vvoolluumm ((mmaaccrroo,, mmiiccrrooddoonnttiiee)) ssii ddee ffoorrmmaa ((ssiiffiilliiss ccoonnggeenniittaall:: ddiinnttiiii lluuii HHuuttcchhiinnssoonn –– iinncciissiivvii ssuuppeerriioorrii

rraarriittii ccuu mmaarrggiinneeaa ssuuppeerriiooaarraa eexxccaavvaattaa ++ ssuurrddiittaattee llaabbiirriinnttiiccaa ++ aaffeeccttaarree vviizzuuaallaa))

-- MMooddiiffiiccaarrii ddee ccuullooaarree:: ggaallbbeenn ((ttrraattaammeenntt ccuu tteettrraacciicclliinnaa)),, vveerrzzuuii ((pprriimmaa ddeennttiittiiee iinn iicctteerruull nneeoonnaattaall sseevveerr))..

-- MMooddiiffiiccaarrii ddee aassppeecctt:: ssttrriiaattiiii ttrraannssvveerrssaallee ((rraahhiittiissmm)) ssii ppeettee ddee aassppeecctt ccrreettooss ((fflluuoorroozzaa))..

PPaattoollooggiiaa pprroopprriiee:: ccaarriiaa ddeennttaarraa,, ggrraannuulloommuull rraaddiiccuullaarr –– iinnffeeccttiiee ddee ffooccaarr,, ppaarraaddoonnttooppaattiiaa mmaarrggiinnaallaa ccrroonniiccaa

((ppaarrooddoonnttoozzaa llaa ddiiaabbeettiiccii))

93. Examenul gingiilor

NNoorrmmaall:: ccoolloorraattiiee rroozz ssii aaddeerreennttaa llaa ddiinnttee

PPaattoollooggiicc

–– ppaallooaarree,, eerriitteemm

–– ggiinnggiivviitteellee ((hhiippeerreemmiiaa mmuuccooaasseeii,, ttuummeeffaaccttiiee ssii ddeesspprriinnddeerreeaa lloorr ddee ppee ddiinnttee)):: eerriitteemmaattooaassaa ssaauu ccaattaarraallaa ((iirriittaattiivvee)),,

hhiippeerrttrrooffiiccaa ((ppuubbeerrttaattee,, ssaarrcciinnaa,, DDZZ,, lleeuuccoozzee aaccuuttee ssii ccrroonniiccee)),, hheemmoorraaggiiccaa ((ssccoorrbbuutt,, ssiinnddrrooaammee hheemmoorraaggiippaarree)),,

uullcceerroonneeccrroottiiccaa ((iinnffeeccttiiii ffuuzzoossppiirriillaarree,, lleeuucceemmiiii,, aaggrroonnuulloocciittoozzee)),, mmeettaalliiccee ((PPbb –– lliizzeerreeuull lluuii BBuurrttoonn))..

94. Examenul obiectiv al limbii

-- MMoobbiilliittaattee,, vvoolluumm,, aassppeecctt ((ccuullooaarree)),, uummiiddiittaatteeaa,, lleezziiuunnii llooccaalliizzaattee..

-- MMooddiiffiiccaarrii ddee vvoolluumm:: mmaaccrrooggllaassiiee ((aaccrroommeeggaalliiee,, mmiixxeeddeemm,, eeddeemm QQuuiinncckkee,, ttuummoorrii)),, mmiiccrrooggllaassiiee ((lleezziiuunnii

nn..hhiippooggllooss,, ttaabbeess))

-- MMooddiiffiiccaarrii ddee ccuullooaarree:: lliimmbbaa rroossiiee ccuu ccoonnsseerrvvaarreeaa ppaappiilleelloorr ((cciirroozzaa,, ddiiaabbeett,, ssccaarrllaattiinnaa)),, lliimmbbaa rroossiiee ccuu aattrrooffiiee

ppaappiillaarraa ((aanneemmiiaa BBiieerrmmeerr –– gglloossiittaa HHuunntteerr)),, lliimmbbaa ssaabbuurraallaa ssaauu iinnccaarrccaattaa ((bboollii ffeebbrriillee,, ddeesshhiiddrraattaarree)),, lliimmbbaa uussccaattaa

ssaauu pprraajjiittaa ((ddeesshhiiddrraattaarree)),, lliimmbbaa ffiissuurraattaa,, ffoolliiaacceeee ((ccaa oo ffrruunnzzaa -- ccoonnggeenniittaallaa)),, lliimmbbaa nneeaaggrraa,, vviillooaassaa ((ttrraattaammeenntt

pprreelluunnggiitt ccuu aannttiibbiioottiiccee))

-- UUllcceerraattiiii:: ttrraauummaattiiccee ((eeppiilleeppssiiee,, ddiinnttii ccaarriiaattii)),, cchhiimmiiccee,, iinnffeeccttiiooaassee,, nneeooppllaazziiccee ((nneerreegguullaattee,, iinnffiillttrraattee))

-- LLeeuuccooppllaazziiaa –– iinnggrroossaarreeaa mmuuccooaasseeii ddee ccuullooaarree aallbbaa

95. Examenul faringelui si amigdalelor

AAnnggiinnaa ssaauu ffaarriinnggooaammiiggddaalliittaa:: iinnffllaammaattiiaa ssttrruuccttuurriilloorr vviizziibbiillee ((aammiiggddaallee,, ppiilliieerrii,, vvaall ppaallaattiinn,, lluueettaa)) -- ccuu pprreezzeennttaa

ddiissffaaggiieeii ffaarriinnggiieennee.. SSuunntt pprriimmiittiivvee ssaauu sseeccuunnddaarree aallttoorr bboollii ((lleeuucceemmiiii,, mmoonnoonnuucclleeoozzaa iinnffeeccttiiooaassaa))..

TTiippuurrii ddee aannggiinnee:: eerriitteemmaattooaassaa;; eerriitteemmaattooppuullttaacceeee;; ppsseeuuddoommeemmbbrraannooaassee;; uullcceerroommeemmbbrraannooaassee;; uullcceerroonneeccrroottiiccee..

96. Disfagia

DDiissffaaggiiee -- ppeerrttuurrbbaarreeaa pprrooggrreessiieeii nnoorrmmaallee aa bboolluulluuii aalliimmeennttaarr llaa nniivveelluull eessooffaagguulluuii ((ddiiffiiccuullttaatteeaa llaa iinngghhiittiirree))..

PPooaattee ffii ppaarraaddooxxaallaa ((aappaarree llaa lliicchhiiddee -- ttuullbbuurraarrii ffuunnccttiioonnaallee eessooffaaggiieennee)) ssaauu pprrooggrreessiivvaa oorrggaanniiccaa ((lleezziiuunnii

oobbssttrruuccttiivvee eessooffaaggiieennee))..

97. Modificarile de apetit

FFooaammeeaa -- nneevvooiiaa iimmeeddiiaattaa ddee aa mmaannccaa

AAppeettiitt ssaauu ppooffttaa ddee mmaannccaarree ddoorriinnttaa ssii ppllaacceerreeaa ddee aa mmaannccaa

AAnnoorreexxiiaa ssii iinnaappeetteennttaa -- ppiieerrddeerreeaa rreessppeeccttiivv ssccaaddeerreeaa ppoofftteeii ddee mmaannccaarree.. NNuu eessttee ssppeecciiffiiccaa ppeennttrruu bboolliillee

ddiiggeessttiivvee.. AAppaarree iinn bboollii ddiiggeessttiivvee,, bboollii eennddooccrriinnee,, iinnffeeccttiiooaassee,, nneeooppllaazziiccee eexxttrraaddiiggeessttiivvee,, aanneemmiiii,, IIRRCC,, IICC,, bboollii

ppssiihhiiccee..

PPoolliiffaaggiiaa -- ccrreesstteerreeaa iinnggeessttiieeii ddee aalliimmeennttee ssppeecciiffiiccaa ddiiaabbeettuulluuii zzaahhaarraatt..

HHiippeerroorreexxiiaa -- ccrreesstteerreeaa aappeettiittuulluuii –– ffiizziioollooggiicc iinn ccoonnvvaalleesscceennttaa,, ggrraavviiddiittaattee ssii ppaattoollooggiicc iinn hhiippeerrttiirrooiiddiiee

BBuulliimmiiee -- aalliimmeennttaattiiee nneessttaappaanniittaa –– ppaattoollooggiiee nneeuurrooppssiihhiiccaa ((lleezziiuunnii lloobb ffrroonnttaall))

PPiiccaa -- ccoonnssuumm aannoorrmmaall ddee ppaammaanntt,, nniissiipp,, ccrreettaa..

AAlloottrriiooffaaggiiaa -- ccoonnssuumm pprreeffeerreennttiiaall ddee ssuubbssttaannttee ddeezzgguussttaattooaarree ((eexxccrreemmeennttee))..

98. Greata si varsaturile

GGrreeaattaa -- sseennzzaattiiaa ddeezzaaggrreeaabbiillaa iinnssoottiittaa ddee ddoorriinnttaa ddee aa vvoommiittaa.. AAppaarree iinn bboollii ddiiggeessttiivvee ((uullcceerr ggaassttrriicc,, ccaanncceerr

ggaassttrriicc,, ggaassttrriittee aaccuuttee ssii ccrroonniiccee,, ssii eexxttrraaddiiggeessttiivvee ((bboollii nneeooppllaazziiccee eexxttrraaddiiggeessttiivvee,, mmeeddiiccaammeennttee cciittoossttaattiiccee))..

FFiizziioollooggiicc:: ssaarrcciinnaa

VVaarrssaattuurraa -- aacctt rreefflleexx ddee aappaarraarree ccaarraacctteerriizzaatt pprriinn eelliimmiinnaarreeaa ffoorrttaattaa aa ccoonnttiinnuuttuulluuii ggaassttrrooiinntteessttiinnaall ppee gguurraa

iinnssoottiitt ddee ggrreeaattaa ssii hhiippeerrssaalliivvaattiiee.. CCaarraacctteerree:: ffrreeccvveennttaa,, oorraarruull,, rriittmmiicciittaatteeaa,, mmiirroossuull,, ccoonnttiinnuuttuull vvaarrssaattuurriiii

((aalliimmeennttaarr,, aappooss,, ssaannggee))..

CCaauuzzee:: ddiiggeessttiivvee ((uullcceerr,, ccaanncceerr,, sstteennoozzaa ppiilloorriiccaa,, bboollii hheeppaattiiccee ccrroonniiccee)),, ppeerriittoonniittee,, nneeuurrooppssiihhiiccee ((HHIICC,, ssiinnddrroomm

MMeenniieerree,, mmiiggrreennaa)),, eennddooccrriinnee,, rreennaallee ((IIRRAA,, IIRRCC)),, ccaarrddiiaaccee ((IICC)),, ssaarrcciinnaa,, mmeeddiiccaammeennttee ((cchhiimmiiootteerraappiiccee))

99. Regurgitatia, ruminatia si sughitul

RReegguurrggiittaattiiaa ssee ddeeffiinneessttee ccaa eelliimmiinnaarreeaa ppee ccaallee oorraallaa ddee aalliimmeennttee ssaauu sseeccrreettiiii ddiiggeessttiivvee ffaarraa eeffoorrtt..

RRuummiinnaattiiaa ccoonnssttaa iinn rreegguurrggiittaarreeaa ddee aalliimmeennttee iinn ccaavviittaatteeaa bbuuccaallaa,, mmeesstteeccaarreeaa ssii rreeiinngghhiittiirreeaa lloorr..

SSuugghhiittuull rreepprreezziinnttaa oo ccoonnttrraaccttiiee ssppaassttiiccaa rreeppeettiittiivvaa aa ddiiaaffrraaggmmuulluuii ddeetteerrmmiinnaattaa ddee eexxcciittaattiiaa vvaagguulluuii ssaauu

ffrreenniiccuulluuii ttrraannssmmiissaa aaffeerreenntt cceennttrruulluuii rreessppiirraattoorr,, ccaarree pprroovvooaaccaa oo eexxcciittaattiiee rriittmmiiccaa aa nnuucclleeuulluuii ffrreenniicc..

100. Tulburarile de tranzit intestinal

DDiiaarreeeeaa -- eemmiissiiuunnee ddee ssccaauunnee ffrreeccvveennttee >> 33ssccaauunnee//2244hh,, ddee ccoonnssiisstteennttaa ssccaazzuuttaa,, aabbuunnddeennttee >>220000gg//2244hh ccuu rreessttuurrii

aalliimmeennttaarree nneeddiiggeerraattee.. ((PPsseeuuddooddiiaarreeee:: >>33 ssccaauunnee//2244hh ddaarr ccuu vvoolluumm ttoottaall << 220000gg//2244hh ++ iinnccoonnttiinneennttaa aannaallaa))..

SSeemmiioollooggiicc -- ffrreeccvveennttaa,, ccoonnssiisstteennttaa,, oorraarruull ssccaauunneelloorr,, ccaauuzzeellee ddeeccllaannssaattooaarree,, ssiimmppttoommee ddee aaccoommppaanniiaammeenntt,,

ccaarraacctteerr aaccuutt ssaauu ccrroonniicc..

CCllaassiiffiiccaarree ffiizziiooppaattoollooggiiccaa:: sseeccrreettoorriiee ((iinnffeeccttiiii,, ppaarraazziittoozzee)),, oossmmoottiiccaa ((iinnttoolleerraannttaa llaa llaaccttoozzaa,, ppuurrggaattiivvee ssaalliinnee)),,

iinnffllaammaattoorriiee ((iinnffeeccttiiii)),, ttuullbbuurraarrii ddee mmoottiilliittaattee,, ccrreesstteerreeaa pprreessiiuunniiii hhiiddrroossttaattiiccee ssii lliimmffaattiiccee iinn ppeerreetteellee iinntteessttiinnaall

((HHTTPP ddiinn cciirroozzaa hheeppaattiiccaa))..

Constipatia - emisiune de mai putin de 2 scaune pe saptamana cu sau fara prezenta efortului de defecatie,

scaune de consistenta dura si senzatia de evacuare incompleta.

CCaauuzzee:: ttuullbbuurraarrii ddee mmoottiilliittaattee,, ppiieerrddeerreeaa rreefflleexxuulluuii ddee ddeeffeeccaarree,, rreetteennttiiee ((mmeeggaaddoolliiccooccoolloonn)),, oobbssttrruuccttiiee ((sstteennoozzee

bbeenniiggnnee ssaauu mmaalliiggnnee)),, ddeeffiicciitt ddee rreezziidduurrii..

101. Sangerarile gastrointestinale

HHeemmaatteemmeezzaa –– eelliimmiinnaarreeaa ppee gguurraa pprriinn vvaarrssaattuurraa aa uunneeii ccaannttiittaattii ddee ssaannggee ddee ccuullooaarree rroossuu iinncchhiiss ppaannaa llaa

nneeggrriicciiooss ((iinn ““zzaatt ddee ccaaffeeaa””)) pprroovveenniinndd ddiinn eessooffaagg,, ssttoommaacc ssaauu dduuooddeenn iinnaaiinnttee ddee lliiggaammeennttuull TTrreeiittzz.. DDiiaaggnnoossttiicc

ddiiffeerreennttiiaall ddee hheemmooppttiizziiee,, eeppiissttaaxxiiss iinngghhiittiitt,, ggiinnggiivvoorraaggiiee

MMeelleennaa:: ssccaauunn nneeggrruu,, lluucciiooss ccaa ppaaccuurraa mmooaallee,, ccaarree rreepprreezziinnttaa ssaannggee ddiiggeerraatt.. IInnttrr--oo HHDDSS hheemmaatteemmeezzaa ppooaattee

lliippssii ppee ccaanndd mmeelleennaa eessttee iinnttoottddeeaauunnaa pprreezzeennttaa.. DDiiffeerreennttiieerreeaa ddee ssccaauunn nneeggrruu ddee aallttee ccaauuzzee dduuppaa aalliimmeennttee ((ssppaannaacc,,

ffiiccaatt,, aalluunnee,, aaffiinnee)) ssaauu mmeeddiiccaammeennttee ((ffiieerr,, bbiissmmuutt))..

HHeemmaattoocchheezziiaa –– eelliimmiinnaarreeaa aannaallaa ddee ssaannggee nneeddiiggeerraatt ffaarraa aallttee pprreecciizzaarrii

RReeccttoorraaggiiaa –– eelliimmiinnaarreeaa ppee ccaallee aannaallaa ddee ssaannggee rroossuu,, nneeddiiggeerraatt pprroovveenniinndd ddiinn iinntteessttiinnuull tteemmiinnaall

EEnntteerroorraaggiiee –– eelliimmiinnaarree ddee ssaannggee rroossuu aammeetteeccaatt ccuu cchhiimm iinntteessttiinnaall pprroovveenniinndd ddiinn iinntteessttiinnuull tteerrmmiinnaall ““zzeeaammaa

ddee ccaarrnnee””

HHeemmoorraaggiiee ooccuullttaa iinntteessttiinnaallaa -- eevviiddeennttiieerreeaa ddee ssaannggee iinn ssccaauunn pprriinn mmeettooddee cchhiimmiiccee

HHDDSS ((eessooffaagg,, ssttoommaacc,, uunngghhii TTrreeiittzz)) ssii HHDDII ((ssuubb uunngghhii TTrreeiittzz)).. IImmppoorrttaanntt ssttaabbiilliirreeaa ccaauuzzeeii..

102. Durerea abdominala

Simptomul dominant al patologiei digestive (etiologie diversa, simptom de alarma: urgente medico-chirurgicale, diagnostic diferential dificil, caractere semiologice adesea nespecifice).

MMeeccaanniissmmee ddee pprroodduucceerree ((ttiippuurrii eettiiooppaattooggeenniiccee ddee dduurreerree))

-- DDuurreerreeaa ssoommaattiiccaa ((iirriittaattiiaa tteerrmmiinnaattiiiilloorr sseennzziittiivvee ddee llaa nniivveelluull ppeerreetteelluuii ttoorraacciicc,, nneerrvvii iinntteerrccoossttaallii,, ppeerriittoonneeuu

ppaarriieettaall)) pprriinn ssttiimmuullii mmeeccaanniiccii,, tteerrmmiiccii,, cchhiimmiiccii llooccaalliizzaarree pprreecciissaa ssii iinntteennssiittaattee mmaarree

-- DDuurreerreeaa vviisscceerraallaa ((iirriittaattiiaa tteerrmmiinnaattiiiilloorr nneerrvvooaassee vviisscceerraallee ssiittuuaattee llaa nniivveelluull oorrggaanneelloorr ccaavviittaarree,, ccaappssuulleeii

oorrggaanneelloorr ppaarreenncchhiimmaattooaassee,, vvaasseelloorr ssii ppeerriittoonneeuulluuii vviisscceerraall)) pprriinn ssttiimmuullii ddee ddiisstteennssiiee,, ttrraaccttiiuunnee ppee mmeezzoouurrii,,

iisscchheemmiiee,, iinnffllaammaattiiee cchhiimmiiccaa llooccaalliizzaarree ddiiffuuzzaa ((dduurreerree rraappoorrttaattaa)),, iinntteennssiittaattee rreedduussaa,, aassoocciieerreeaa ddee ssiimmppttoommee

vveeggeettaattiivvee ((ggrreeaattaa,, vvoommaa,, ttrraannssppiirraattiiaa,, ppaallooaarreeaa,, ccoollaappss))..

-- DDuurreerreeaa rreefflleeccttaattaa –– iirraaddiiaattaa iinn aabbddoommeenn ddee llaa oo ssuuffeerriinnttaa eexxttrraaaabbddoommiinnaallaa ((IIMMAA))

CCaarraacctteerreellee sseemmiioollooggiiccee aallee dduurreerriiii aabbddoommiinnaallee -- se urmaresc:

-- DDeebbuuttuull,, ffrreeccvveennttaa ssii dduurraattaa

-- SSeeddiiuull ssii iirraaddiieerreeaa

-- CCaarraacctteerr ((iinntteennssiittaattee,, eevvoolluuttiiaa iinn ttiimmpp:: ccoolliiccaattiivvaa ssaauu ccoonnttiinnuuaa))

-- FFaaccttoorriiii ddee aaggrraavvaarree ssii ddee aammeelliioorraarree aaii dduurreerriiii ((aalliimmeennttaattiiaa,, mmeeddiiccaattiiaa))

103. Durerea de cauza esofagiana

DDuurreerreeaa ddee ccaauuzzaa eessooffaaggiiaannaa eessttee ddee 33 ttiippuurrii::

-- OOddiinnooffaaggiiee –– dduurreerree llaa ddeegglluuttiiee

-- PPiirroozziiss –– aarrssuurraa rreettrroosstteerrnnaallaa

- Durere toracica permanenta de cauza esofagiana (diagnostic diferential cu durerea coronariana)

AAnnggiinneellee ccrroonniiccee –– ffooccaarr ddee iinnffeeccttiiee

104. Topografia clinica a abdomenului

TTooppooggrraaffiiaa cclliinniiccaa aa aabbddoommeennuulluuii –– ffoolloossiittaa ppeennttrruu aa llooccaalliizzaa dduurreerreeaa ssii sseemmnneellee oobbiieeccttiivvee oobbsseerrvvaattee:: 99 ccaaddrraannee

((22 lliinniiii oorriizzoonnttaallee:: ttaannggeennttee llaa rreebboorrdduull ccoossttaall ssii ssppiinneellee iilliiaaccee aanntteerroossuuppeerriiooaarree ssii 22 lliinniiii vveerrttiiccaallee ––

mmeeddiiaaccllaavviiccuullaarree)) –– hhiippooccoonnddrruull ddrreepptt,, eeppiiggaassttrruu,, hhiippooccoonnddrruull ssttgg..,, ffllaanncc ddrreepptt,, hhiippooggaassttrruu,, ffllaannccuull ssttaanngg,, ffoossaa

iilliiaaccaa ddrreeaappttaa,, hhiippooggaassttrruu,, ffoossaa iilliiaaccaa ssttaannggaa.. AAnnaattoommiicc –– ccee oorrggaannee ccoonnttiinn

105. Inspectia abdomenului

IInnssppeeccttiiaa –– aassppeeccttuull ggeenneerraall ssii ffoorrmmaa aabbddoommeennuulluuii ((bboommbbaarrii iinn ttoottaalliittaattee ssaauu ppaarrttiiaallee,, oobbeezziittaattee,, ttuummoorrii,, aasscciittaa,,

mmeetteeoorriissmm ssaauu rreettrraaccttiiee))

IInnssppeeccttiiaa tteegguummeenntteelloorr aabbddoommiinnaallee

-- CCiiccaattrriiccee ppoossttooppeerraattoorriiii

-- VVeerrggeettuurrii ((oobbeezziittaattee,, ssaarrcciinnaa,, CCuusshhiinngg –– rroossiiee vviioollaacceeee))

-- CCiirrccuullaattiiee ccoollaatteerraallaa:: ttiipp ppoorrttoo--ccaavv ((ccaarraacctteerriissttiicc ppeennttrruu cciirroozzaa hheeppaattiiccaa ““ccaapp ddee mmeedduuzzaa”” -- ssiinnddrroomm CCrruuvveeiilllliieerr--

BBaauummggaarrtteenn)),, ttiipp ccaavvoo--ccaavv –– ppee ffllaannccuurrii

-- HHiippeerrppiiggmmeennttaattiiaa lliinniieeii aallbbee ((ssaarrcciinnaa,, bbooaallaa AAddddiissoonn))

-- EErruuppttiiii ccuuttaannaattee ddiinn ffeebbrreellee eerruuppttiivvee ((rruujjeeoollaa,, rruubbeeoollaa,, vvaarriicceellaa))

-- LLeezziiuunnii eecchhiimmoottiiccee ppeerriioommbbiilliiccaallee ((sseemmnn CCuulllleenn)) ssaauu ppee ffllaannccuurrii ((sseemmnn GGrreeyy--TTuurrnneerr)) iinn hheemmoorraaggiiiillee ddiinn

ppaannccrreeaattiittaa aaccuuttaa

-- PPiilloozziittaattee ttiipp aannddrrooiidd ffeemmeeiiee ((ttuummoorrii oovvaarriieennee ssuupprraarreennaallee sseeccrreettaannttee))ssaauu ggiinnooiidd bbaarrbbaatt ((cciirroozzaa))

-- EEddeemmuull ppeerreetteelluuii aabbddoommiinnaall

-- MMiissccaarriillee ppeerriissttaallttiiccee –– iinntteennssee –– OOcclluuzziiee iinntteessttiinnaallaa

-- MMoobbiilliittaatteeaa rreessppiirraattoorriiee aa ppeerreetteelluuii aabbddoommiinnaall –– ddiimmiinnuuaattaa –– aasscciittaa ssaauu aabboolliittaa iinn iirriittaattiiaa ppeerriittoonneeaallaa ((ppeerriittoonniittee

iinnddiiffeerreenntt ddee ccaauuzzaa))

106. Palparea abdomenului

PPrriinncciippaallaa mmeettooddaa ddee eexxaammiinnaarree aa aabbddoommeennuulluuii

SSee ffaaccee iinn 33 ppoozziittiiii –– ddeeccuubbiitt ddoorrssaall,, ddeeccuubbiitt llaatteerraall ssii oorrttoossttaattiissmm mmoonnoo ssii bbiimmaannuuaall.. SSee ffoolloosseessttee ppaallppaarreeaa

ssuuppeerrffiicciiaallaa,, pprrooffuunnddaa ssii ppeenneettrraannttaa.. SSee ffaaccee pprrooggrreessiivv ppee zzoonnee ttooppooggrraaffiiccee iinncceeppaanndd ddiinn ffoossaa iilliiaaccaa ssttaannggaa..

PPaattoollooggiiee –– AAppaarraarreeaa mmuussccuullaarraa ssii CCoonnttrraaccttuurraa mmuussccuullaarraa ((iirriittaattiiee ppeerriittoonneeaallaa))

– rezistenta la palpare (ascita) PPaallppaarreeaa ffiiccaatt,, sspplliinnaa,, ttuummoorrii aabbddoommiinnaallee ((ppaattoollooggiicc -- sseemmnnuull bbuullggaarreelluuii ddee gghheeaattaa,, sseemmnnuull vvaalluulluuii

ttrraannssaabbddoommiinnaall))

PPaallppaarreeaa ppuunncctteelloorr dduurreerrooaassee aabbddoommiinnaallee ((ppaallppaarreeaa ppeenneettrraannttaa))

Semnul Blumberg - durere la decompresia brusca a abdomenului (iritatie peritoneala)

MMaanneevvrraa RRoowwssssiinngg -- ppaallppaarree aannttiippeerriissttaallttiiccaa ccuu ddiisstteennssiiaa cceeccuulluuiiuu ccaarree ddeevviinnee dduurreerrooss iinn pprroocceessee iinnffllaammaattoorriiii

aappeennddiiccuullaarree..

107. Palparea ficatului : tehnica , informatii

PPaallppaarreeaa –– aadduuccee cceellee mmaaii mmuullttee iinnffoorrmmaattiiii ddeesspprree aassppeeccttuull ffiiccaattuulluuii

TTeehhnniiccii:: ppaallppaarreeaa bbiimmaannuuaallaa,, ppaallppaarreeaa mmoonnoommaannuuaallaa,, ppaallppaarreeaa pprriinn aaccrroossaarree,, ppaallppaarreeaa pprriinn bbaalloottaarree iinn ccaazz ddee

aasscciittaa ((sseemmnnuull bbuullggaarreelluuii ddee gghheeaattaa)) ssii sseemmnnuull vvaalluulluuii

IInnffoorrmmaattiiii aadduussee ddee ppaallppaarreeaa ffiiccaattuulluuii::

-- DDiimmeennssiiuunneeaa ffiiccaattuulluuii pprriinn::

-- DDiissttaannttaa ffaattaa ddee rreebboorrdduull ccoossttaall

- Diametrul anterior al ficatului pe linia medioclaviculara (prehepatic) – 9-11cm (prin combinarea cu

percutia)

-- DDiiaammeettrruull aanntteerriioorr ppee lliinniiaa mmeeddiioosstteerrnnaallaa ((xxiiffoooommbbiilliiccaallaa)) –– 44--66ccmm

-- FFoorrmmaa mmaarrggiinniiii iinnffeerriiooaarree ((aassccuuttiittaa,, rroottuunnjjiittaa pprriinn eexxaammiinnaarreeaa iinn iinnssppiirr pprrooffuunndd))

-- CCoonnssiisstteennttaa ((mmooaallee,, ffeerrmmaa,, dduurraa))

-- SSeennssiibbiilliittaatteeaa ((dduurreerrooss ssaauu nnuu))

-- RReegguullaarriittaatteeaa ssuupprraaffeetteeii ((nneetteeddaa ssaauu nneerreegguullaattaa))

-- MMoobbiilliittaatteeaa ccuu rreessppiirraattiiaa

108. Palparea splinei : tehnica , informatii

Informatii la palparea splinei: diimmeennssiiuunnii ((ccmm ssuubb rreebboorrdduull ccoossttaall)),, mmaarrggiinnii ((iinn ssppeecciiaall cceeaa aanntteerriiooaarraa)),,

ccoonnssiisstteennttaa,, ssuupprraaffaattaa,, sseennssiibbiilliittaattee,, mmoobbiilliittaattee rreessppiirraattoorriiee

CCllaassiiffiiccaarreeaa sspplleennoommeeggaalliilloorr

•• SSpplleennoommeeggaalliiii ggiiggaannttee:: MMMMMM,, lliimmffoomm lliimmffoobbllaassttiicc,, mmaallaarriiee ccrroonniiccaa,, bbooaallaa GGaauucchheerr

•• SSpplleennoommeeggaalliiii mmeeddiiii:: hheeppaattiittaa ccrroonniiccaa,, cciirroozzaa hheeppaattiiccaa,, bbooaallaa HHooddggkkiinn,, ssaarrccooiiddoozzaa,, aammiillooiiddoozzaa,, LLGGCC

•• SSpplleennoommeeggaalliiii mmiiccii:: aanneemmiiii hheemmoolliittiiccee,, ccoollaaggeennoozzee,, iinnffeeccttiiii ppaarraazziittaarree,, bbaacctteerriieennee,, vviirraallee,, aallttee bboollii

mmiieelloopprroolliiffeerraattiivvee ((ppoolliicciitteemmiiaa vveerraa ssii ttrroommbboocciitteemmiiaa eerreeddiittaarraa))

HHiippeerrsspplleenniissmmuull ddeeffiinneessttee oo ccrreesstteerree aa ffuunnccttiiiilloorr sspplliinneeii iinn ccee pprriivveessttee ddiissttrruuggeerreeaa eelleemmeenntteelloorr ffiigguurraattee.. AAcceessttaa

iimmbbrraaccaa ttrreeii ffoorrmmee:: ttrroommbboocciittooppeenniiaa,, lleeuuccooppeenniiaa ssii ppaanncciittooppeenniiaa ddee oorriiggiinnee sspplleenniiccaa.. HHiippeerrsspplleenniissmmuull ppooaattee iinnssoottii

oorriiccee sspplleennoommeeggaalliiee ddaarr aappaarree mmaaii ffrreeccvveenntt iinn cceellee ccoonnggeessttiivvee

109. Explorarea biochimica a ficatului

11.. TTeessttee ppeennttrruu eexxpplloorraarreeaa ffuunnccttiiiilloorr mmeettaabboolliiccee ssii ddee ddeettooxxiiffiieerree –– SSiinnddrroommuull hheeppaattoopprriivv ssaauu ddee iinnssuuffiicciieennttaa

hheeppaattoocceelluullaarraa:: AAllbbuummiinneemmiiaa -- eelleeccttrrooffoorreezzaa pprrootteeiinneelloorr sseerriiccee -- 33,,77 –– 55,,55 gg%% ((5555--6600%%));; CCoolliinneesstteerraazzeellee

PPsseeuuddooccoolliinneesstteerraazzaa;; FFiibbrriinnooggeennuull;; CCeerruullooppllaassmmiinnaa;; IInnddiicceellee ddee pprroottrroommbbiinnaa ((8855--110000%%));; CCoolleesstteerroolluull ssii

ccoolleesstteerroolluull eesstteerriiffiiccaatt 220000--223300mmgg%%;; DDoozzaarreeaa aammoonniiaaccuulluuii iinn ssaannggee ssii uurriinnaa ((ffuunnccttiiaa ddee ddeettooxxiiffiieerree));; TTeessttuull llaa BBSSPP

–– tteesstt gglloobbaall ((CClleeaarraannccee llaa BBSSPP:: 1122--1188%%,, TT//22==55 mmiinn))

22.. SSiinnddrroommuull eexxccrreettoo--bbiilliiaarr –– CCoolleessttaazzaa:: BBiilliirruubbiinnaa ((BBTT:: 00,,55--11mmgg%%,, BBDD:: 00,,11--00,,22mmgg%%));;

GGaammaagglluuttaammiillttrraannssppeeppttiiddaazzaa ((4400--6600UUII//ll llaa bbaarrbbaattii,, 88--7788UUII//ll llaa ffeemmeeii));; FFoossffaattaazzaa aallccaalliinnaa ((1144--4488UUII//ll));;

LLeeuucciinnaammiinnooppeeppttiiddaazzaa ((LLAAPP));; 55--NNuucclleeoottiiddaazzaa

33.. SSiinnddrroommuull ddee hheeppaattoocciittoolliizzaa:: TTrraannssaammiinnaazzeellee ((AALLAATT –– GGPPTT 22--1166,,55 UUII//ll;; AASSAATT –– GGOOTT 22--2200 UUII//ll));; GGlluuttaammaatt

ddeehhiiddrrooggeennaazzaa ((GGLLMMDD));; LLaaccttaatt ddeehhiiddrrooggeennaazzaa ((LLDDHH55));; SSiiddeerreemmiiaa ((7700 –– 115500 ggaammaa%%,, 6600 –– 113300 ggaammaa%% ))

44.. SSiinnddrroommuull iinnffllaammaattoorr iimmuunn ssaauu ddee aaccttiivvaarree mmeezzeenncchhiimmaallaa:: EElleeccttrrooffoorreezzaa pprrootteeiinneelloorr sseerriiccee -- GGaammaa

gglloobbuulliinneellee:: 00,,77--11,,22%% ((1188%%));; IImmuunneelleeccttrrooffoorreezzaa ((IIggAA:: 9999--222233 UUII//mmll,, IIggGG:: 7700--225500 UUII//mmll,, IIggMM:: 7700--229944 UUII//mmll))

VVaallooaarree cclliinniiccaa:: GGaammaagglloobbuulliinneellee ccrreesscc iinn bboolliillee hheeppaattiiccee aaccttiivvee;; IIggAA ccrreessttee iinn hheeppaattiitteellee aallccoooolliiccee;; IIggMM,, IIggGG

ccrreesscc iinn ffoorrmmeellee ppoossttvviirraallee

-- DDeetteerrmmiinnaarrii iimmuunnoollooggiiccee ccoommpplleemmeennttaarree ((AAAANN,, AAttcc aannttiiffiibbrraa mmuussccuullaarraa nneetteeddaa,, AAAAMM,, AAttcc AANNCCAA,, tteesstt

CCoooommbb,, CC33,, CC11,, tteessttee ddee iimmuunniittaattee cceelluullaarraa ))

55.. DDeetteerrmmiinnaarrii eettiioollooggiiccee:: AAttgg HHBBSS;; AAttcc AAVVHHCC;; AAttgg HHBBCC;; AAttcc aannttii HHBBCC;; AAnnttiiggeennee oonnccooffeettaallee ssaauu

ccaarrcciinnooeemmbbrriioonniiccee;; AAllffaa 11 ffeettoopprrootteeiinnaa ((ccrreessttee iinn nneeooppllaassmmuull hheeppaattiicc));; AAnnttiiggeennuull ccaarrcciinnooeemmbbrriioonnaarr ((ccrreessttee iinn

ccaanncceerruull ddee ccoolloonn ccuu mmeettaa hheeppaattiiccee)) 110. Sindromul esofagian

11.. DDiissffaaggiiee –– ppeerrttuurrbbaarreeaa pprrooggrreessiieeii nnoorrmmaallee aa bboolluulluuii aalliimmeennttaarr llaa nniivveelluull eessooffaagguulluuii ((ddiiffiiccuullttaatteeaa llaa iinngghhiittiirree))..

PPooaattee ffii ppaarraaddooxxaallaa ((aappaarree llaa lliicchhiiddee –– ttuullbbuurraarrii ffuunnccttiioonnaallee eessooffaaggiieennee)) ssaauu pprrooggrreessiivvaa oorrggaanniiccaa ((lleezziiuunnii

oobbssttrruuccttiivvee eessooffaaggiieennee iinn ssppeecciiaall nneeooppllaazziiccee))

22.. DDuurreerreeaa ddee ccaauuzzaa eessooffaaggiiaannaa ddee 33 ttiippuurrii:: ooddiinnooffaaggiiee ((dduurreerree llaa ddeegglluuttiiee)),, ppiirroozziiss ((aarrssuurraa rreettrroosstteerrnnaallaa)),, dduurreerree

ttoorraacciiccaa ppeerrmmaanneennttaa ddee ccaauuzzaa eessooffaaggiiaannaa

33.. RReegguurrggiittaattiiiillee –– rreefflluuxxuull ccoonnttiinnuuttuulluuii ggaassttrriicc ccoonnttrraaccuurreenntt ffaarraa eeffoorrtt ddee vvaarrssaattuurraa

44.. MMaanniiffeessttaarriillee rreessppiirraattoorriiii sseeccuunnddaarree rreefflluuxxuulluuii

55.. MMaanniiffeessttaarriillee ddaattoorraattee ccoommpplliiccaattiiiilloorr hheemmoorraaggiiccee ((aanneemmiiee))

111. Sindromul de reflux gastroesofagian si esofagul Barrett

SSiinnddrroommuull ddee rreefflluuxx ggaassttrrooeessooffaaggiiaann ((BBRRGGEE)) reprezinta returul continutului gastric contracurent favorizat de factori exogeni (alcool, tutun, medicamente, alimente iritante) sau endogeni (HH, obezitate, DZ, sarcina)

CClliinniicc:: dduurreerree ((ppiirroozziiss,, ooddiinnooffaaggiiee,, dduurreerree rreettrroosstteerrnnaallaa ppeerrmmaanneennttaa)),, rreegguurrggiittaattiiii,, ddiissffaaggiiee –– ccaanndd aappaarree

eessooffaaggiittaa ddee rreefflluuxx

PPaarraacclliinniicc –– ppHH mmeettrriiee,, EEDDSS ((eessooffaaggiittaa ddee rreefflluuxx))

SSiinnddrroommuull BBaarrrreetttt ((eessooffaagguull BBaarrrreetttt)) rreepprreezziinnttaa mmeettaappllaazziiaa ddee ttiipp iinntteessttiinnaall llaa nniivveelluull eeppiitteelliiuulluuii eessooffaaggiiaann

ccuu ppootteennttiiaall mmaalliiggnn ppeennttrruu aappaarriittiiaa aaddeennooccaarrcciinnoommuulluuii.. BBRRGGEE rreepprreezziinnttaa ffaaccttoorruull ddee rriisscc mmaajjoorr ppeennttrruu aappaarriittiiaa

eessooffaagguulluuii BBaarrrreetttt..

Paraclinic diagnosticul se pune prin endoscopie cu biopsie. Importanta clinica – necesita supraveghere endoscopica pentru prevenirea aparitiei cancerului esofagian.

112. Sindromul esofagian neoplazic

PPrrooggnnoossttiicc ssuummbbrruu –– ffiiiinndd ddeessccooppeerriitt ttaarrddiivv ddaattoorriittaa llaatteenntteeii cclliinniiccee

CCaanncceerruull pprreeccooccee –– ccaarrcciinnoomm ssttrriicctt lliimmiittaatt llaa mmuuccooaassaa ssii ssuubbmmuuccooaassaa ((ccaarrcciinnoomm ssuuppeerrffiicciiaall)) –– ddiiaaggnnoossttiicc

nnuummaaii eennddoossccooppiicc..

CCaanncceerruull ttaarrddiivv:: ssindrom esofagian (disfagie progresiva organica la solide, durerea, regurgitatii, halena,

hipersialoree), siinnddrroomm ddee iimmpprreeggnnaarree nneeooppllaazziiccaa -- ddiiaaggnnoossttiicc eennddoossccooppiicc ((ppeerrmmiittee ssii bbiiooppssiiaa))

113. Sindromul tulburarilor motilitatii esofagiene

AA.. AAcchhaallaassiiaa -- ttuullbbuurraarree mmoottoorriiee aa mmuussccuullaattuurriiii nneetteeddee aa eessooffaagguulluuii ccuu ddiimmiinnuuaarreeaa ssaauu aabbsseennttaa uunnddeelloorr ppeerriissttaallttiiccee

pprriimmaarree iinn 22//33 iinnffeerriiooaarree aallee ssaallee aassoocciiaatt ccuu rreellaaxxaarreeaa iinnccoommpplleettaa aa SSEEII iinn rreeppaauuss ssii hhiippeerrttoonniiaa aacceessttuuiiaa iinn rreeppaauuss

CClliinniicc:: ddiissffaaggiiee ppaarraaddooxxaallaa,, dduurreerree ttoorraacciiccaa ssii ppiirroozziiss,, rreegguurrggiittaattiiii

PPaarraacclliinniicc:: RRaaddiioollooggiicc ((ccuu bbaarriiuu -- eessooffaagg ddee aassppeecctt ssiiggmmooiiddiiaann ssii tteerrmmiinnaatt iinn ““cciioocc ddee ppaassaarree””));; MMaannoommeettrriiaa

eessooffaaggiiaannaa ddee eelleeccttiiee

BB.. SSppaassmmeellee eessooffaaggiieennee -- ccoonnttrraaccttiiii ssiimmuullttaannee ddee aammpplliittuuddiinnee mmaarree ssii dduurraattaa vvaarriiaabbiillaa ppee ffoonndduull uunnddeelloorr

ppeerriissttaallttiiccee nnoorrmmaallee

Clinic: disfagie (intermitenta uneori paradoxala), dureri retrosternale, labilitate neuropsihica asociata PPaarraacclliinniicc:: EExx.. RRaaddiioollooggiicc ssii mmaannoommeettrriiaa eessooffaaggiiaannaa ppuunn ddiiaaggnnoossttiiccuull;; EEDDSS –– ddiiaaggnnoossttiicc ddee eexxcclluuddeerree

114. Semiologia leziunilor caustice esofagiene

LLeezziiuunniillee ccaauussttiiccee dduuppaa iinnggeessttiiaa ddee aacciizzii ssaauu bbaazzee ccoonncceennttrraattee ssuunntt llooccaalliizzaattee iinn pprriimmuull rraanndd iinn ccaavviittaatteeaa

bbuuccaallaa,, zzoonnaa ffaarriinnggooaammiiggddaalliiaannaa ssii aappooii iinn eessooffaagg ssii ssttoommaacc..

CClliinniicc::

-- FFaazzaa 11 pprriimmeellee 22--66 oorree:: ddiissffaaggiiee ttoottaallaa,, ttuullbbuurraarrii rreessppiirraattoorriiii,, aabbddoommeenn aaccuutt iinn ppeerrffoorraattiiaa ggaassttrriiccaa.. SSee ppooaattee ffaaccee

EEDDSS ppeennttrruu iinnvveennttaarriieerreeaa lleezziiuunniilloorr ((eerriitteemm,, eeddeemm,, uullcceerraattiiii))

-- FFaazzaa 22 iinnttrree 1122--2244 oorree ssii 44--55 zziillee ((ssttaaddiiuull ccoommpplliiccaattiiiilloorr)):: ppeerrffoorraattiiii,, iinnffeeccttiiii,, hheemmoorraaggiiii.. NNuu ssee ffaaccee EEDDSS –– rriisscc ddee

ccoommpplliiccaattiiii

-- FFaazzaa 33 ppeessttee 66--88 zziillee ((ssttaaddiiuull cciiccaattrriicciiaall)):: lleezziiuunnii sstteennoozzaannttee ccoommpplleettee ssaauu iinnccoommpplleettee

115. Sindromul gastritice

Gastrita – inflamatie acuta sau cronica, difuza sau focala a mucoasei stomacului. Presupune dg. Endoscopic + anatomopatologic (clinic orientativ)

GGaassttrrooppaattiiee –– lleezziiuunnee eennddoossccooppiiccaa aa mmuuccooaasseeii ggaassttrriiccee eeppiitteelliiaallee ssii//ssaauu vvaassccuullaarree ((iisscchheemmiiccee ssaauu ddee ssttaazzaa))

ccaarree aauu oo ccoommppoonneennttaa iinnffllaammaattoorriiee mmiinniimmaa ssaauu aabbsseennttaa.. EExx.. GGPPHH ddiinn cciirroozzaa hheeppaattiiccaa

DDuuooddeenniittaa –– lleezziiuunnii iinnffllaammaattoorriiii aaccuuttee ssaauu ccrroonniiccee aallee mmuuccooaasseeii dduuooddeennaallee,, ddiiffuuzzee ssaauu llooccaalliizzaattee ffrreeccvveenntt llaa

nniivveelluull bbuullbbuulluuii

AA.. SSiinnddrroommuull ggaassttrriittiicc aaccuutt

CClliinniicc:: DDuurreerrii eeppiiggaassttrriiccee,, ggrreettuurrii,, vvaarrssaattuurrii,, HHDDSS,, ffeebbrraa ((ggaassttrriittaa fflleeggmmaannooaassaa))

CCaauuzzee:: GGaassttrriitteellee eerroozziivvee hheemmoorraaggiiccee ssaauu ggaassttrriittaa fflleeggmmoonnooaassaa

Diagnostic – Anamneza + EDS

B. Sindromul gastritic cronic

CClliinniicc:: aassiimmppttoommaattiiccee,, ttaabblloouu ddiissppeeppttiicc nneessppeecciiffiicc ((iinnaappeetteennttaa,, ggrreettuurrii,, ppiirroozziiss,, eerruuccttaattiiii)),, ssiinnddrroomm ddiissppeeppttiicc uullcceerrooss

CCllaassiiffiiccaarree::

–– GGaassttrriittaa ccrr.. aattrrooffiiccaa aauuttooiimmuunnaa ((ttiipp AA)) ddiinn aanneemmiiaa BBiieerrmmeerr

–– GGaassttrriittaa ccrr.. mmiiccrroobbiiaannaa pprroodduussaa ddee HHeelliiccoobbaacctteerr ppyylloorrii ((ttiipp BB))

– Gastrita cr. chimica (tip C) determinata de refluxul biliar, AINS sau alcool

–– GGaassttrriittee rraarree:: MMeenneettrriieerr,, lliimmffoocciittaarraa,, ggrraannuulloommaattooaassee ssppeecciiffiiccee ((TTBBCC,, ssiiffiilliiss,, CCrroohhnn))

DDgg.. ((++)) –– EEDDSS ++ bbiiooppssiiee –– OObblliiggaattoorriiuu ccoonnffiirrmmaarree aannaattoommooppaattoollooggiiccaa

116. Sindromul Zollinger-Ellison

TTuummoorraa mmaalliiggnnaa ssaauu bbeenniiggnnaa aa cceelluulleelloorr GG –– iinnssuullaarree ppaannccrreeaattiiccee sseeccrreettooaarree ddee ggaassttrriinnaa ((ggaassttrriinnooaammee))

CClliinniicc:: hhiippeerraacciiddiittaattee mmaassiivvaa,, uullcceerree mmuullttiippllee ((ggaassttrriiccee,, dduuooddeennaallee ssii cchhiiaarr ppee jjeejjuunnuull pprrooxxiimmaall)),, ddiiaarreeee ccuu

sstteeaattoorreeee

PPaarraacclliinniicc:: EEDDSS –– uullcceerree mmuullttiippllee aattiippiiccee;; HHiippeerrsseeccrreettiiee ccuu hhiippeerraacciiddiittaattee mmaassiivvaa ((DDAABB>> 1155 mmEEqq//ll));; GGaassttrriinnaa

ccrreessccuuttaa mmuulltt ((RRIIAA));; EEccooggrraaffiiaa –– aabbddoommiinnaallaa ssii CCTT ppuunn ddiiaaggnnoossttiiccuull ttuummoorriilloorr ppaannccrreeaattiiccee ssaauu eexxttrraappaannccrreeaattiiccee

117. Sindromul de maldigestie si malabsorbtie intestinala (SMM)

Sindrom de etiologie foarte diversa care se manifesta prin maldigestie si malabsorbtie. Insuficienta intestinala reprezinta imposibilitatea intestinului (jejun - ileon) de a mentine o stare de

nutritie adecvata. Cauzele Maldigestiei: insuficienta digestiei intraluminale (insuficienta de digestie gastrica, pancreatica

sau biliara cu deficit enzimatic); insuficienta digestiei mucosale (parietale) de la nivelul marginii in perie a mucoasei intestinale (Deficite congenitale si castigate ale echipamentului enzimatic Ex. Dizaharidaze: lactaza, sucraza, maltaza sau dipeptidaze, oligopeptidoze)

Cauzele Malabsorbtiei (deficit de captare, transport si procesare intraenterocitara a produsilor finali de digestie): boli diareice (scurtarea timpului de contact intre continutul intestinal si mucoasa absorbtiva); micsorarea suprafetei de absorbtie (Rezectii intestinale, boli inflamatorii intestinale, B. Crohn, RUH, Sindrom de ischemie mezenterica cronica)

Cauzele deficientelor de transport in circulatia sistemica: HTP si staza venoasa segmentara (AA, glucoza); staza limfatica (lipoproteinele)

FFiizziiooppaattoollooggiiaa SSMMMM ssee rreeffeerraa llaa:: malabsorbtia hidrocarbonatelor, malabsorbtia proteinelor, malabsorbtia lipidelor, malabsorbtia vitaminelor hidro si liposolubile, malabsorbtia unor metale bivalente (Fe-anemie, Ca, Mg, Zn)

AAcceesstteeaa rreeaalliizzeeaazzaa mmaanniiffeessttaarrii cclliinniiccee sseeccuunnddaarree ccaarreenntteelloorr ccoonnsseeccuuttiivvee

SSiimmppttoommaattoollooggiiaa cclliinniiccaa aa SSMMMM

11.. SSiimmppttoommee ddiiggeessttiivvee:: ddiiaarreeee oossmmoottiiccaa -- pprriinn mmaallddiiggeessttiiee ((ssccaauunnee vvoolluummiinnooaassee ssii nnuummeerrooaassee ccuu

mmiirrooss rraanncceedd ccaarraacctteerriissttiicc)),, mmeetteeoorriissmm aabbddoommiinnaall,, iinnccoonnssttaanntt –– dduurreerrii aabbddoommiinnaallee ((ppaannccrreeaattiittee ccrroonniiccee))

ssaauu mmooddiiffiiccaarrii aallee ssccaauunnuulluuii ((sstteeaattoorreeee -- ppaannccrreeaattiittee))

22.. SSiimmppttoommee ssii sseemmnnee ggeenneerraallee nneessppeecciiffiiccee pprriinn mmaallaabbssoorrbbttiiee:: ddeennuuttrriittiiee,, eeddeemmee ppeerriiffeerriiccee pprriinn

hhiippooaallbbuummiinneemmiiee,, aanneemmiiee,, ttuullbbuurraarrii ddee ccrreesstteerree 3. Simptome si semne date de carente nutritionale (vitamine, minerale): anemie, sindrom

hemoragipar, endocrine, neurologice, cutanate, musculo-osoase

118. Eteropatia glutenica (boala celiaca a adltului )

Eteropatia glutenica - bbooaallaa ccuu ttrraannssmmiitteerree ggeenneettiiccaa ccaarree aassoocciiaazzaa iinnttoolleerraannttaa llaa aannuummiittee pprrootteeiinnee ((pprroollaammiinnee))

ddiinn ggrraauu ((gglliiaaddiinnaa)),, sseeccaarraa,, oorrzz,, oovvaazz ssee ppaarree mmoodduullaattaa ssii iimmuunnoollooggiicc ((aannttiiccoorrppii aannttiipprroollaammiinnee))..

Clinic (copii sub 5 ani la introducerea cerealelor sau adulti in decada 3-4): diaree cronica, meteorism si

flatulenta, manifestarile extraintestinale ale SMM, afectiuni autoimune asociate (PR, AHAI)

PPaarraacclliinniicc::

11.. DDgg SSMMMM:: sstteeaattoorreeee,, tteessttuull llaa DD--XXiilloozzaa

22.. EEnntteerroossccooppiiaa ccuu bbiiooppssiiee iinntteessttiinnaallaa ((ssttaannddaarrdduull ddee aauurr)) –– bbiiooppssiiee ccaatt mmaaii ddeeppaarrttee ddee bbuullbbuull dduuooddeennaall iinn

ccuurrssuull EEDDSS..

Criterii de Dg (+): atrofie vilozitara, infiltrat inflamator cronic, hiperplazia epiteliului glandular

119. Tulburari de coagulare in bolile hepatice

BBoolliillee hheeppaattiiccee:: ssccaaddeerreeaa ccoommpplleexxuulluuii pprroottrroommbbiinniicc ((IIPP,, ttiimmppuull QQuuiicckk)),, ttrroommbboocciittooppeenniiee pprriinn hhiippeerrsspplleenniissmm

ssaauu mmeeccaanniissmm iimmuunnoollooggiicc,, ppuurrppuurree vvaassccuullaarree hhiippeerriimmuunnoogglloobbuulliinneemmiiccee,, CCIIDD ssii ffiibbrriinnoolliizzaa ssiisstteemmiiccaa iinn IIHH aaccuuttee..

120. Cancerul colorectal

Cancerul colorectal este unnaa ddiinn pprriimmeellee ccaauuzzee ddee ddeecceess pprriinn ccaanncceerr llaa bbaarrbbaatt..

CCllaassiiffiiccaarree aaccttuuaallaa::

-- FFoorrmmee eerreeddiittaarree –– ddeeppiissttaarree ggeenneettiiccaa ((ggeennaa AAPPFF)) ssii mmoonniittoorriizzaarree ccoolloonnoossccooppiiccaa..

-- FFoorrmmee ddoobbaannddiittee –– ddeeppiissttaarree pprreeccooccee llaa ppeerrssooaannee ccuu rriisscc ccrreessccuutt ((pprreeddiissppoozziittiiee ggeenneettiiccaa,, BBCC,, ppoolliippii ccoolloonniiccii)) ––

tteesstt HHeemmooccccuulltt,, mmoonniittoorriizzaarree eennddoossccooppiiccaa llaa 11--1100 aannii..

TTaabblloouu cclliinniicc:: CCCC pprreeccooccee –– AAssiimmppttoommaattiicc;; CCCC aavvaannssaatt –– MMaanniiffeesstt cclliinniicc

11..CCaanncceerruull ddee ccoolloonn ddrreepptt:: iinniittiiaall aanneemmiiee pprriinn hheemmoorraaggiiii ooccuullttee;; HHDDII ccuu hheemmaattoocchheezziiee;; ttuummoorraa ppaallppaabbiillaa;; ttaarrddiivv

–– ttuullbbuurraarrii ddee ttrraannzziitt ((SSdd.. ssuubboocclluuzziivv KKoonniigg));; sseemmnnee ppaarraanneeooppllaazziiccee ssii ddaattee ddee ccoommpplliiccaattiiii

22.. CCaanncceerruull ddee ccoolloonn ssttaanngg:: iinniittiiaall ttuullbbuurraarrii ddee ttrraannzziitt –– ccoonnssttiippaattiiee rreecceennttaa,, ddiiaarreeee ssaauu aalltteerrnnaannttaa ccoonnssttiippaattiiee

ddiiaarreeee;; dduurreerrii aabbddoommiinnaallee ccuu aassppeecctt ccoolliiccaattiivv ccaarree ddiissppaarr dduuppaa eemmiissiiaa ddee mmaatteerriiii ffeeccaallee ssii ggaazzee;; ssiinnddrroomm ssuubboocclluuzziivv

KKoonniigg;; rreeccttoorraaggiiii;; ffrreeccvveenntt ttaabblloouu ddee oocclluuzziiee iinntteessttiinnaallaa;; sseemmnnee ppaarraanneeooppllaazziiccee ssii ddaattee ddee ccoommpplliiccaattiiii

PPaarraacclliinniicc

11.. RReeccttoossiiggmmooiiddoossccooppiiaa ssii ccoolloonnoossccooppiiaa -- eevviiddeennttiiaazzaa ttuummoorraa ssii ppeerrmmiitt pprreelleevvaarreeaa ddee bbiiooppssiiii ccuu eexxaammeenn

aannaattoommooppaattoollooggiicc

22.. IIrriiggooggrraaffiiaa –– ppooaattee ddeeppiissttaa CCCC ssii ssee ccoonnffiirrmmaa eennddoossccooppiicc ssaauu ssee iinntteerrvviinnee cchhiirruurrggiiccaall ddee llaa iinncceeppuutt

33.. EEccooggrraaffiiaa aabbddoommiinnaallaa

44.. CCTT eevviiddeennttiiaazzaa eexxttiinnddeerreeaa ssii eevveennttuuaall mmeettaassttaazzeellee

121. Sindromul de intestin iritabil

Sindromul de intestin iritabil eessttee cceeaa mmaaii ffrreeccvveennttaa ttuullbbuurraarree ffuunnccttiioonnaallaa ddiiggeessttiivvaa..

DDeeffiinniittiiaa RROOMMAA IIIIII:: ttuullbbuurraarrii ffuunnccttiioonnaallee ddiiggeessttiivvee ffaarraa lleezziiuunnii ssttrruuccttuurraallee llaa nniivveelluull iinntteessttiinnuulluuii

DDiiaaggnnoossttiicc ddee eexxcclluuddeerree ffaattaa ddee aallttee aaffeeccttiiuunnii ggrraavvee ((CCCC,, BBoollii iinnffllaammaattoorriiii iinntteessttiinnaallee,, bboollii ddiiaarreeiiccee ggrraavvee))..

TTaabblloouu cclliinniicc: duurreerrii aabbddoommiinnaallee aammeelliioorraattee ddee ddeeffeeccaattiiee,, mmooddiiffiiccaarrii aallee ssccaauunnuulluuii ((ffrreeccvveennttaa,, ffoorrmmaa,,

eelliimmiinnaarree ddee mmuuccuuss)),, mmeetteeoorriissmm aabbddoommiinnaall..

SSuunntt ttrreeii ffoorrmmee ddee SSIIII ssii aannuummee ccuu pprreeddoommiinnaannttaa ddiiaarreeeeii,, ccuu pprreeddoommiinnaannttaa ccoonnssttiippaattiieeii ssii ccuu pprreeddoommiinnaannttaa

dduurreerriiii ssaauu mmeetteeoorriissmmuulluuii aabbddoommiinnaall

PPaarraacclliinniicc:: CCoolloonnoossccooppiiaa eessttee nnoorrmmaallaa.. DDiiaaggnnoossttiicc ddee eexxcclluuddeerree

122. Sindromul anoectal

Sindromul anoectal cuupprriinnddee ssiimmppttoommeellee ssii sseemmnneellee cclliinniiccee ssppeecciiffiiccee aaffeeccttiiuunniilloorr aannoorreeccttaallee

TTaabblloouu cclliinniicc:: dduurreerreeaa llaa ddeeffeeccaattiiee,, tteenneessmmeellee rreeccttaallee,, ssccaauunnee mmuuccooaassee uunneeoorrii ssaanngguuiinnoolleennttee ddee vvoolluumm rreedduuss ssii

rreeccttoorraaggiiiillee

OObbiieeccttiivv:: -- OObblliiggaattoorriiuu iinnssppeeccttiiaa aannaallaa ssii ttuusseeuull rreeccttaall

EEttiioollooggiiaa SSiinnddrroommuulluuii aannoorreeccttaall

HHeemmoorrooiizziiii:: iinntteerrnnii,, eexxtteerrnnii;; pprriimmiittiivvii ssaauu ssiimmppttoommaattiiccii ((cciirroozzee));; ddiillaattaattiiii aanneevvrriissmmaallee aallee vveenneelloorr hheemmoorrooiiddaallee

ssuuppeerriiooaarree ssaauu iinnffeerriiooaarree..

FFiissttuullaa aannaallaa –– ppiieerrddeerree ddee ssuubbssttaannttaa llaa nniivveelluull aannuussuulluuii..

AAbbcceessuull ppeerriiaannaall ssii fflleeggmmoonnuull iisscchhiioorreeccttaall aaffeeccttiiuunnii cchhiirruurrggiiccaallee ((ccoolleeccttiiii ppuurruulleennttee bbiinnee ddeelliimmiittaattee ssaauu

ddiiffuuzzee ccuu ppuunncctt ddee pplleeccaarree ggllaannddeellee,, ppiilloozziittaatteeaa,, ffiissuurriillee aannaallee)).. DDeetteerrmmiinnaa:: dduurreerrii iinntteennssee,, tteenneessmmee,, ffeebbrraa

FFiissttuulleellee aannoorreeccttaallee -- ccoommuunniiccaarree aannoorrmmaallee iinnttrree ccoolleeccttiiiillee ppuurruulleennttee ssii zzoonnaa ppeerriiaannaallaa ssaauu ccaannaalluull aannaall.. CClliinniicc

-- eelliimmiinnaarree ddee ssaannggee,, ppuurrooii ssii mmuuccuuss iizzoollaattaa ssaauu ccuu mmaatteerriiii ffeeccaallee..

FFeeccaalloommuull -- mmaassaa ccoommppaaccttaa ddee mmaatteerriiii ffeeccaallee ccaarree ppooaattee ddeetteerrmmiinnaa oocclluuzziiaa iinntteessttiinnaallaa

123. Informati aduse de anamneza in bolile hepatice

11.. DDuurreerreeaa hheeppaattiiccaa ““hheeppaattaallggiiaa”” pprriinn eexxcciittaarreeaa rreecceeppttoorriilloorr ddiinn ccaappssuullaa lluuii GGlliissssoonn..

Apare in: HVA (jena), staza cardiaca, staza biliara, ficat tumoral primitiv sau metastatic, formatiuni

intrahepatice (hematom, abces, tumori)

Atentie: Nu doare ficatul din HC si CH

22.. DDiissppeeppssiiaa hheeppaattiiccaa:: iinnaappeetteennttaa,, iinnttoolleerraannttaa sseelleeccttiivvaa ffaattaa ddee aannuummiittee aalliimmeennttee ((ggrraassiimmii)),, gguusstt aammaarr,, mmeetteeoorriissmm

aabbddoommiinnaall ““vvaannttuull pprreecceeddee ppllooaaiiaa””,, ffllaattuulleennttaa,, ddiiaarreeee ssaauu ccoonnssttiippaattiiee

33.. SSiimmppttoommee ggeenneerraallee:: aasstteenniiee ffiizziiccaa ssii ppssiihhiiccaa,, pprruurriitt,, aarrttrraallggiiii,, aammeennoorreeee ssii ttuullbbuurraarrii ddee ddiinnaammiiccaa sseexxuuaallaa llaa

bbaarrbbaatt

EExxaammeennuull oobbiieeccttiivv ggeenneerraall

-- SSeemmnnee ccuuttaanneeoommuuccooaassee:: ssuubbiicctteerr ssaauu iicctteerr ffrraanncc,, ppaallooaarree iinn ssaannggeerraarrii,, sstteelluuttee vvaassccuullaarree ““AAnnggiiooaammee sstteellaarree””,,

eerriitteemm ppaallmmooppllaannttaarr,, mmooddiiffiiccaarrii ddee ppiilloozziittaattee –– ddiissppaarriittiiaa ppiilloozziittaattiiii aaxxiiaallee ssii ppuubbiieennee ssii iinnsseerrttiiee ddee ttiipp ffeemmiinniinn llaa

bbaarrbbaattii,, ggiinneeccoommaassttiiee ssii aattrrooffiiee tteessttiiccuullaarraa ((hhaabbiittuussuull lluuii CChhwwoosstteecckk)),, ppuurrppuurraa vvaassccuullaarraa ssii ttrroommbboocciittooppeenniiccaa,,

cciirrccuullaattiiee ccoollaatteerraallaa ddee ttiipp ppoorrttoo--ccaavv

- TTeessuutt cceelluullaarr ssuubbccuuttaannaatt:: eeddeemm aallbb,, mmooaallee ddee aassppeecctt hhiippoopprrootteeiicc iinn CCHH,, aasscciittaa

-- SSttaarreeaa ddee nnuuttrriittiiee ddeeffiicciittaarraa iinn HHCC,, CCHH ssaauu nneeooppllaassmmuull hheeppaattiicc

124. Sindromul ascitic

Sindromul ascitic -- aaccuummuullaarreeaa ppaattoollooggiiccaa ddee lliicchhiidd iinn ccaavviittaatteeaa aabbddoommiinnaallaa

PPaattooggeenniiee –– 22 eelleemmeennttee:: HHTTPP ssii hhiippooaallbbuummiinneemmiiaa

CClliinniicc –– SSiinnddrroomm aasscciittiicc ++ SSeemmnnee eettiioollooggiiccee ((CCHH,, nneeoo oovvaarriiaann ssaauu ddiiggeessttiivv))

11.. AAsscciittaa ddee vvoolluumm mmeeddiiuu

Inspectia: abdomen in desaga, abdomen de broasca (batracian), abdomen in obuz, hernie ombilicala, circulatie colaterala de tip porto-cav sau cavo-cav

PPaallppaarreeaa:: sseennzzaattiiee ddee tteennssiiuunnee eellaassttiiccaa,, sseemmnnuull vvaalluulluuii ttrraannssaabbddoommiinnaall

PPeerrccuuttiiaa:: mmaattiittaatteeaa ddeecclliivvaa ccuu lliimmiittaa ccoonnccaavvaa;; mmaattiittaatteeaa ddeeppllaassaabbiillaa iinn ffllaannccuurrii –– ccuu ppoozziittiiaa –– sseemmnnuull cclliinniicc cceell

mmaaii iimmppoorrttaanntt;; TTRR ssaauu TTVV –– lliicchhiidd mmoobbiill,, fflluuccttuueenntt iinn ffuunndduurriillee ddee ssaacc DDoouuggllaass

2. AAsscciittaa ddee vvoolluumm mmaarree ccuu ccaannttiittaattee mmaarree ddee lliicchhiidd ssuubb pprreessiiuunnee rriiddiiccaattaa

IInnssppeeccttiiaa:: aabbddoommeenn gglloobbuullooss,, oovvooiidd ““iinn oobbuuzz”” ccuu ppiieelleeaa lluucciiooaassaa,, ssuubbttiiaattaa,, vveerrggeettuurrii ssii cciirrccuullaattiiee ccoollaatteerraallaa

PPaallppaarreeaa:: sseemmnnuull vvaalluulluuii lliippsseessttee,, oorrggaanneellee aabbddoommiinnaallee nnuu ppoott ffii ppaallppaattee ssii ddeelliimmiittaattee,, ffeennoommeennuull bbuullggaarreelluuii ddee

gghheeaattaa –– pprreezzeenntt

PPeerrccuuttiiaa:: aabbddoommeenn iinn iinnttrreeggiimmee mmaatt ccuu oo mmiinniimmaa ssoonnoorriittaattee eeppiiggaassttrriiccaa ccaarree ssee aacccceennttuueeaazzaa iinn oorrttoossttaattiissmm..

DDiiaaggnnoossttiicc ddiiffiicciill ccuu ttuummoorriillee cchhiissttiiccee ssaauu ssoolliiddee aabbddoommiinnaallee ((nneecceessaarree eexxpplloorraarrii ppaarraacclliinniiccee EEcchhoo,, CCTT))

33.. AAsscciittaa ddee vvoolluumm mmiicc,, ccuu lliicchhiidd ppuuttiinn

DDiiaaggnnoossttiicc ddiiffiicciill ddeeooaarreeccee iinnssppeeccttiiaa ssii ppaallppaarreeaa nnuu aadduucc iinnffoorrmmaattiiii uuttiillee..

PPeerrccuuttiiaa:: mmaanneevvrree ssppeecciiaallee,, mmaattiittaatteeaa ddeeppllaassaabbiillaa iinn ffllaannccuurrii,, ppoozziittiiaa TTrreennddeelleemmbbuurrgg ssppaattiiuull TTrraauubbee ddeevviinnee

mmaatt,, ppoozziittiiaa rruuggaacciiuunniiii mmaahhoommeeddaannee ((mmaattiittaattee ppeerriioommbbiilliiccaallaa))

TTVV llaa ffeemmeeiiee –– uutteerr mmoobbiill,, fflloottaanntt ssii ffuunndduurrii ddee ssaacc vvaaggiinnaallee pprrooeemmiinneennttee

DDgg ((++)) –– eeccooggrraaffiiee ssaauu ppuunnccttiiee aabbddoommiinnaallaa

44.. AAsscciittaa ccllooaazzoonnaattaa aarree oo eettiioollooggiiee iinnffllaammaattoorriiee

PPeerrccuuttiiee –– aalltteerrnnaannttaa ddee zzoonnee mmaattee ccuu zzoonnee ssoonnoorree llaa uunn ttuubbeerrccuullooss

LLiippsseesscc sseemmnnuull ffuunnddaammeennttaall –– mmaattiittaatteeaa ddeeppllaassaabbiillaa iinn ffllaannccuurrii ssii sseemmnnuull vvaalluulluuii

DDiiaaggnnoossttiiccuull ssee ppuunnee eeccooggrraaffiicc ssaauu llaappaarroossccooppiicc

DDiiaaggnnoossttiiccuull eettiioollooggiicc aall aasscciitteeii

AA.. BBoollii ffaarraa aaffeeccttaarree ppeerriittoonneeaallaa

-- HHTTPP:: CCHH,, cciirroozzaa ccaarrddiiaaccaa ((IICCDD,, oobbssttrruuccttiiaa VVCCII,, ppeerriiccaarrddiittaa ccoonnssttrriiccttiivvaa))

-- HHiippooaallbbuummiinneemmiiaa ((SSNN,, mmaallnnuuttrriittiiee,, CCHH))

-- BBoollii eennddooccrriinnee ((mmiixxeeddeemm,, bboollii oovvaarriieennee –– ttuummoorrii bbeenniiggnnee ssaauu mmaalliiggnnee oovvaarriieennee))

-- AAsscciittaa pprroovveenniittaa ddiinn lliicchhiiddee vviisscceerraallee ((aasscciittaa ppaannccrreeaattiiccaa,, bbiilliiaarraa,, uurriinnaarraa ssii nneeffrrooggeenniiccaa,, cchhiillooaassaa aaccuuttaa ssaauu

ccrroonniiccaa))

BB.. BBoollii ccuu aaffeeccttaarree ppeerriittoonneeaallaa

-- IInnffeeccttiiii ((TTBBCC ppeerriittoonneeaall,, ppeerriittoonniittee bbaacctteerriieennee,, ffuunnggiiccee ssaauu ppaarraazziittaarree))

-- NNeeooppllaassmmee ((mmeezzootteelliioomm,, nneeooppllaazziiii sseeccuunnddaarree))

-- DDiivveerrssee ((vvaassccuulliittee,, ppeerriittoonniittee sscclleerroozzaannttee,, ppeerriittoonniittee ggrraannuulloommaattooaassee))

DDiiaaggnnoossttiiccuull ppaarraacclliinniicc aall aasscciitteeii

EExxpplloorraarrii iimmaaggiissttiiccee ccaarree eevviiddeennttiiaazzaa pprreezzeennttaa aasscciitteeii

-- EEccooggrraaffiiee aabbddoommiinnaallaa –– eevviiddeennttiiaazzaa ccaannttiittaattii mmiiccii ddee lliicchhiidd iinnttrraaaabbddoommiinnaall

-- CCTT ssii RRMMNN –– sseennssiibbiilliittaattee ssuuppeerriiooaarraa ssii aajjuuttaa ssii llaa ssttaabbiilliirreeaa ccoorreeccttaa aa ddiiaaggnnoossttiiccuulluuii eettiioollooggiicc

125. Tupuri de hepatomegalii

11.. HHeeppaattoommeeggaalliiaa ddee ssttaazzaa aarree ccoonnssiisstteennttaa mmooaallee aappooii ffeerrmmaa,, eessttee llooccaalliizzaattaa iinniittiiaall llaa lloobbuull ssttaanngg aappooii gglloobbaallaa;;

eessttee iinniittiiaall sseennssiibbiillaa aappooii iinnsseennssiibbiillaa ddaattoorriittaa ffiibbrroozzeeii ((cciirroozzaa ccaarrddiiaaccaa)).. AArree ssuupprraaffaattaa aanntteerriiooaarraa nneetteeddaa ssii mmaarrggiinneeaa

aanntteerriiooaarraa rroottuunnjjiittaa

-- SSeemmnnee aassoocciiaattee:: rreefflluuxx hheeppaattoojjuugguullaarr;; cciiaannoozzaa,, eeddeemm,, ttuurrggeesscceennttaa jjuugguullaarreelloorr;; bbooaallaa ccaarrddiiaaccaa aassoocciiaattaa

22.. HHeeppaattoommeeggaalliiaa ddiinn hheeppaattiittaa vviirraallaa aaccuuttaa ((HHVVAA)) eessttee mmooddeerraattaa,, ddiiffuuzzaa,, aarree ccoonnssiisstteennttaa mmooaallee,, ppuuttiinn ccrreessccuuttaa..

AArree ssuupprraaffaattaa nneetteeddaa ssii mmaarrggiinneeaa aanntteerriiooaarraa rroottuunnjjiittaa.. SSeennssiibbiilliittaatteeaa –– jjeennaa,, dduurreerrii vvaaggii,, ddiissccoonnffoorrtt iinn hhiippooccoonnddrruull

ddrreepptt

-- SSeemmnnee aassoocciiaattee:: aannaammnneessttiicc ((iinnffeeccttiiii vviirraallee,, aaggrreessiiuunnii ttooxxiiccee ssaauu mmeeddiiccaammeennttooaassee)),, bbiioollooggiicc ddoommiinnaa cciittoolliizzaa

hheeppaattiiccaa ccuu ccrreesstteerreeaa mmaassiivvaa aa ttrraannssaammiinnaazzeelloorr ((GGPPTT,, GGOOTT)) llaa vvaalloorrii ddee ssuuttee ssii mmiiii ddee uunniittaattii

33.. HHeeppaattoommeeggaalliiaa ddiinn hheeppaattiittaa ccrroonniiccaa ((HHCC)) eessttee moderata, difuza, are consistenta crescuta, ferma. Are

ssuupprraaffaattaa aanntteerriiooaarraa nneetteeddaa si marginea anterioara ingrosata sau rotunjita. -- SSeemmnnee aassoocciiaattee:: aannaammnneessttiicc -- iinnffeeccttiiii vviirraallee ssaauu ccoonnssuumm ddee aallccooooll;; sspplleennoommeeggaalliiee ddee ddiivveerrssee ggrraaddee;; mmooddiiffiiccaarrii

bbiioollooggiiccee ((cciittoolliizzaa mmooddeerraattaa ++ hhiippeerrbbiilliirruubbiinneemmiiee ++ mmooddiiffiiccaarrii iimmuunnoollooggiiccee));; PPBBHH ppuunnee ddiiaaggnnoossttiiccuull ((iinnffiillttrraatt

iinnffllaammaattoorr iinn ssppaattiiuull ppoorrtt ssaauu ppeerriippoorrttaall aassoocciiaattaa ssaauu nnuu ccuu ffiibbrroozzaa))

44.. HHeeppaattoommeeggaalliiaa ddiinn cciirroozzaa hheeppaattiiccaa ((CCHH)) eessttee globala (ficat mare initial devine cvasinormal sau mic in stadiul

final), are consistenta dura. Are ssuupprraaffaattaa aanntteerriiooaarraa nneerreegguullaattaa -- ffiinn ((mmiiccrroonnoodduullaarraa)) ssaauu ggrroossiieerr ggrraannuullaarraa

((mmaaccrroonnoodduullaarraa)) ssii mmaarrggiinneeaa aanntteerriiooaarraa aassccuuttiittaa.. Sensibilitate – insensibil, nedureros

MMaanniiffeessttaarrii aassoocciiaattee::

- Etiologic (infectii virale, anamneza de HVA sau HC) - virale sau alcoolice -- BBiioollooggiicc –– cciittoolliizzaa mmooddeerraattaa,, hhiippeerrbbiilliirruubbiinneemmiiee ++ mmaanniiffeessttaarrii iimmuunnoollooggiiccee rreedduussee

-- CClliinniicc,, EECCOO ssii EEDDSS -- SSeemmnnee ddee HHTTPP ((vvaarriiccee eessooffaaggiieennee))

-- PPBBHH –– ssppeecciiffiicc sseemmnnee ddee HHCC ++ NNoodduullii ddee rreeggeenneerraarree

126. Tipuri de partculare de hepatomegalii cirotice

CCiirroozzaa bbiilliiaarraa pprriimmiittiivvaa -- BBooaallaa HHaannoott - booaallaa aauuttooiimmuunnaa,, ffrreeccvveennttaa llaa ffeemmeeii.. Hepatomegalie cu caractere de

ciroza cu splenomegalie moderata.

Clinic - Prurit + Icter colestatic + tulburari de metabolism lipidic (xantoame, xantelasma).

BBiioollooggiicc –– SSppeecciiffiicc sseemmnnee ddee ccoolleessttaazzaa pprrooggrreessiivvaa:: bbiilliirruubbiinnaa ccrreessccuuttaa,, ccoolleesstteerrooll ccrreessccuutt,, ffoossffaattaazzaa aallccaalliinnaa

ccrreessccuuttaa,, iimmuunnoollooggiicc,, AAAAMM ccrreessccuuttii 11//4400,, IIggMM sseerriicc ccrreessccuutt,, ccrriioogglloobbuulliinnee ccrreessccuuttee,, aassoocciieerreeaa ccuu aallttee bboollii

aauuttooiimmuunnee..

HHeemmooccrroommaattoozzaa eerreeddiittaarraa - boala ereditara care determina tulburari in absorbtia si stocarea fierului cu

depunerea sa anormala in ficat, pancreas, cord si hipofiza. Hepatomegalie initial ferma apoi dura de tip cirotic +

ascita si edeme

AAssoocciieerrii:: IICC ccuu ccaarrddiioommeeggaalliiee ++ DDZZ ++ hhiippeerrppiiggmmeennttaarree ccuuttaannaattaa ++ aaffeeccttaarree eennddooccrriinnaa ((ggoonnaaddiiccaa ssii ttiirrooiiddiiaannaa))

BBiioollooggiicc:: ssiiddeerreemmiiaa,, ffeerriittiinnaa ccrreessccuuttee mmuulltt;; PPBBHH –– FFiieerr ttiissuullaarr;; CCTT,, RRMMNN –– ddeeppoozziittee ttiissuullaarree ssii hheeppaattiiccee ddee ffiieerr..

BBooaallaa WWiillssoonn ((DDeeggeenneerreesscceennttaa hheeppaattoolleennttiiccuullaarraa)) -- bbooaallaa ggeenneettiiccaa ccuu aaffeeccttaarreeaa mmeettaabboolliissmmuulluuii ccuupprruulluuii ssii

ddeeppuunneerreeaa lluuii iinn tteessuuttuurrii.. HHeeppaattoommeeggaalliiee iinniittiiaall mmooaallee aappooii ddee aassppeecctt cciirroottiicc..

SSeemmnnee aassoocciiaattee:: sspplleennoommeeggaalliiee,, ttuullbb.. nneeuurroollooggiiccee eexxttrraappiirraammiiddaallee,, ttuullbb.. ooffttaallmmoollooggiiccee ((iinneell KKaayysseerr --

FFlleeiisscchheerr)) –– ppeerriiffeerriiaa ccoorrnneeeeii pprriinn ddeeppuunneerree ddee CCuupprruu,, aann.. hheemmoolliittiiccaa,, ttuullbbuurraarrii rreennaallee,, mmiiooccaarrddiiccee,, mmuussccuullaarree,,

aarrttiiccuullaarree

BBiioollooggiicc:: cceerruullooppllaassmmiinnaa ssccaazzuuttaa,, ccuupprreemmiiaa ssii ccuupprruurriiaa ccrreessccuuttaa

Deficitul de Alfa1-antitripsina - aannoommaalliiee ggeenneettiiccaa aauuttoossoommaall rreecceessiivvaa ccaarree ddeetteerrmmiinnaa aaffeeccttaarree hheeppaattiiccaa ssii

ppuullmmoonnaarraa ddee ttiipp oobbssttrruuccttiivv llaa ccooppiill ssii ttaannaarr.. HHeeppaattoommeeggaalliiee ddee ttiipp cciirroottiicc

Biologic: alfa1 – antitripsina scazuta in plasma

HHeeppaattoommeeggaalliiaa ttuummoorraallaa eessttee ddee oobbiicceeii aassiimmeettrriiccaa,, aarree ccoonnssiisstteennttaa dduurraa iinn zzoonnaa ddee iinntteerreess ssee ccrreesstteerree rraappiiddaa.. AArree

ssuupprraaffaattaa aanntteerriiooaarraa nnoodduullaarraa,, rraarr nneetteeddaa ssii mmaarrggiinneeaa aanntteerriiooaarraa rroottuunnjjiittaa.. SSeennssiibbiilliittaattee –– dduurreerrii ssppoonnttaannee ssii llaa

ppaallppaarree..

SSee aassoocciiaazzaa ccuu:: sseemmnnee ddee iimmpprreeggnnaarree nneeooppllaazziiccaa,, cciirroozzaa hheeppaattiiccaa BB ssaauu CC,, ffeennoommeennee ppaarraanneeooppllaazziiccee

PPaarraacclliinniicc:: -- MMaarrcchheerrii ttuummoorraallii aallffaa11 ffeettoopprrootteeiinnaa

-- CCTT,, RRMMNN,, BBiiooppssiiee hheeppaattiiccaa eeccoogghhiiddaattaa

127. Sindromul icteric Icterul reprezinta coloratia galbena a tegumentelor si mucoaselor determinata de cresterea cantitatii de

bilirubina.

TTiippuurrii ddee iicctteerree::

AA.. IIcctteerreellee pprreehheeppaattiiccee ((hheemmoolliittiiccee))

-- icter hemolitic congenital

- icter benign al nou-născutului

- icter nuclear Schmorl

B. Icterele hepatocitare

11.. TTuullbbuurraarreeaa ccaappttaarriiii BB:: ssiinnddrroommuull GGiillbbeerrtt,, mmeeddiiccaammeennttee

22.. AAlltteerraarreeaa gglluuccuurroonnooccoonnjjuuggaarriiii ddee ccaauuzzaa::

-- ccoonnggeenniittaallaa:: ssiinnddrroommuull GGiillbbeerrtt,, ssiinnddrroommuull CCrriieegglleerr--NNaajjjjaarr

-- ddoobbaannddiittee:: mmeeddiiccaammeennttee,, aaggrreessiiuunnii ttooxxiiccee ssaauu iinnffeeccttiiooaassee aassuupprraa hheeppaattoocciittuulluuii ((hheeppaattiittee aaccuuttee,, hheeppaattiittee ccrroonniiccee

ssaauu cciirroozzee hheeppaattiiccee vviirraallee ssaauu aallccoooolliiccee))

33.. AAlltteerraarreeaa eexxccrreettiieeii hheeppaattoocciittaarree aa bbiilliirruubbiinneeii ccoonnjjuuggaattee::

-- ccoonnggeenniittaall:: ssiinnddrroommuull DDuubbiinn--JJoohhnnssoonn,, ssiinnddrroommuull RRoottttoorr

-- ddoobbaannddiittee:: mmeeddiiccaammeennttee,, hheeppaattiittee aaccuuttee,, hheeppaattiittee ccrroonniiccee,, cciirroozzee hheeppaattiiccee

Clinic Urini inchise la culoare, scaune cu tendinta la decolorare

CC.. IIcctteerreellee ppoosstthheeppaattoocciittaarree ((oobbssttrruuccttiivvee,, ccoolleessttaattiiccee,, mmeeccaanniiccee))

MMeeccaanniissmmee -- oobbssttrruuccttiiaa aarrbboorreelluuii bbiilliiaarr

EEttiioollooggiiee -- lliittiiaazzaa bbiilliiaarraa,, ttuummoorrii ((ppaannccrreeaass,, ccaaii bbiilliiaarree)),, ccoommpprreessiiuunnii eexxttrriinnsseeccii,, mmaallaaddiiii ffiibbrroozzaannttee ((CCBBPP,, CCSSPP))

CClliinniicc:: iicctteerr iinntteennss,, pprruurriitt,, ttuullbbuurraarrii lliippiiddiiccee,, ssccaauunnee ddeeccoolloorraattee

PPaarraacclliinniicc:: BBCCFF ccrreessccuutt;; EEccoo,, RRMMNN,, EERRCCPP –– ssttaabbiilleesscc nnaattuurraa oobbssttaaccoolluulluuii

TTaabblloouull cclliinniicc iinn ssiinnddrroommuull iicctteerriicc:: ffeebbrraa,, dduurreerreeaa iinn hhiippooccoonnddrruull ddrreepptt ((ccoolleecciisstt -- ccaallccuull)) ssaauu iinn bbaarraa

((ppaannccrreeaass)),, pprruurriittuull ((ccoolleessttaazzaa)),, aanntteecceeddeenntteellee hheerreeddooccoollaatteerraallee iinn ccaazz ddee iicctteerr ccoonnggeenniittaall ((ssiinnddrroommuull GGiillbbeerrtt,,

CCrriigglleerr--NNaajjjjaarr ttiipp II ssii ttiipp IIII,, ssiinnddrroommuull DDuubbiinn--JJoohhnnssoonn,, ssiinnddrroommuull RRoottoorr,, iicctteerreellee hheemmoolliittiiccee ccoonnggeenniittaallee))

Obiectiv: icter sclerotegumentar, examenul ficatului, splinei, vezicii biliare, modificarile scaunului si ale urinei

EExxpplloorraarreeaa ppaarraacclliinniiccaa iinn ssiinnddrroommuull iicctteerriicc: eexxpplloorraarreeaa bbiioollooggiiccaa hheeppaattiiccaa ccoommpplleettaa,, eexxaammeennuull ssaannggeelluuii

ppeerriiffeerriicc,, eexxpplloorraarrii iimmaaggiissttiiccee ((UUSS,, EEUUSS,, CCPPEERR,, RRMMNN,, CCTT,, eexxpplloorraarrii rraaddiiooiizzoottooppiiccee)),, PPBBHH

128. Flapping tremorul hepatic (asterixisul)

AAsstteerriixxiiss ((ffllaappppiinngg ttrreemmoorr)) –– mmiissccaarrii nneeuurrooaarriittmmiiccee aallee eexxttrreemmiittaattiilloorr ddaattoorriittaa iimmppoossiibbiilliittaattiiii ppaacciieennttuulluuii ddee aa

mmeennttiinnee oo ppoozziittiiee ffiixxaa ((ffiixxaarreeaa bbrraattuulluuii ssii hhiippeerrfflleexxiiaa ddoorrssaallaa aa mmaaiinniiii,, hhiippeerrfflleexxiiaa ppiicciioorruulluuii ppee ggaammbbaa,,

iimmppoossiibbiilliittaatteeaa ddee aa mmeennttiinnee bbuuzzeellee iinn ppoozziittiiee ddee fflluuiieerraatt ssaauu pprriinn iimmppoossiibbiilliittaatteeaa mmeennttiinneerriiii oocchhiilloorr ddeesscchhiissii))..

PPooaattee aappaarree ssii iinn IIRRCC,, II RReesspp

129. Sindromul de hipertensiune portal (HTP)

Sindromul de hipertensiune portal (HTP) - crreesstteerreeaa pprreessiiuunniiii ddiinn ssiisstteemmuull ppoorrtt ppeessttee 1188 mmmm HHgg ssaauu aappaarriittiiaa

uunnuuii ggrraaddiieenntt pprreessiioonnaall ppoorrttoo--ccaavv mmaaii mmaarree ddee 66 mmmm HHgg ((ddee oobbiicceeii >> 1100 mmmm HHgg)).. CCaa oo ccoonnsseecciinnttaa aappaarr ccoollaatteerraallee

ppoorrttoo--ssiisstteemmiiccee..

EEttiioollooggiiaa HHTTPP

11.. CCaauuzzee pprreehheeppaattiiccee:: aannoommaalliiii ccoonnggeenniittaallee aallee VVPP ssii ccoommpprreessiiuunnee ttuummoorraallaa;; ttrroommbboozzaa VVPP ssii VVSS ((SSdd mmiieelloo ssii

lliimmffoopprroolliiffeerraattiivvee))

22.. CCaauuzzee iinnttrraahheeppaattiiccee ((pprree--,, ssiinnuussooiiddaallee,, ppoossttssiinnuussooiiddaallee)):: cciirroozzaa hheeppaattiiccaa,, CCHHCC,, bboollii lliimmffoo ssii mmiieelloopprroolliiffeerraattiivvee,,

sscchhiissttoossaammiiaazzaa,, bbooaallaa vveennoo--oocclluuzziivvaa

33.. CCaauuzzee ppoosstthheeppaattiiccee:: ppeerriiccaarrddiittaa ccoonnssttrriiccttiivvaa,, ssdd.. BBuudddd--CChhiiaarrii,, ttrroommbboozzaa VVCCII,, mmaallffoorrmmaattiiii ccoonnggeenniittaallee,,

ccaarrddiiooppaattiiii ccoonnggeenniittaallee

TTaabblloouull cclliinniicc aall HHTTPP

11.. TTaabblloouull cclliinniicc aall bboolliiii ddee bbaazzaa

22.. SSiimmppttoommaattoollooggiiaa ccoommuunnaa::

• Circulatia colaterala porto-cava: –– iinnttrree VVPP ssii VVCCII –– vveenneellee hheemmoorrooiiddaallee ((hheemmoorrooiizziiii ssiimmppttoommaattiiccii -- rreeccttoorraaggiiii))

–– ccoollaatteerraalleellee sspplleennoorreennaallee

–– ccoollaatteerraalleellee ppeerreetteelluuii aabbddoommiinnaall ssii rreettrrooppeerriittoonneeaall

–– iinnttrree VVPP ssii VVCCSS –– cciirrccuullaattiiaa ccoollaatteerraallaa aabbddoommiinnaallaa SSdd CCrruuvveeiillhhiieerr--BBaauummggaarrtteenn ((VVPP rraamm ssttgg –– vveennaa oommbbiilliiccaallaa ––

vveennee iilliiaaccee pprriimmiittiivvee -- VVCCII))

•• VVaarriicceellee eessooffaaggiieennee ssii ggaassttrriiccee ((VVCCSS –– vveennaa aazziiggooss -- VVPP)) 55 ggrraaddee

•• HHDDSS ((vvaarriiccee eessooffaaggiieennee,, GGPPHH))

•• GGaassttrrooppaattiiaa ppoorrttaall hhiippeerrtteennssiivvaa –– ssaannggeerraarrii,, mmaanniiffeessttaarrii ddiissppeeppttiiccee

•• SSpplleennoommeeggaalliiaa ddee ssttaazzaa

•• AAsscciittaa

•• EEnncceeffaallooppaattiiaa hheeppaattooppoorrttaallaa ccrroonniiccaa

IInnvveessttiiggaattiiiillee ppaarraacclliinniiccee ppeennttrruu DDgg HHTTPP

11.. NNeeiinnvvaazziivvee::

-- TTrraannzziitt bbaarriittaatt eessooggaassttrroodduuooddeennaall –– vvaarriiccee eessooffaaggiieennee

-- EEDDSS –– vvaarriiccee eessooffaaggiieennee

-- EEccooggrraaffiiee aabbddoommiinnaallaa 22DD ((VVPP >> 1155 mmmm,, VVSS >> 1100 mmmm)) ssii DDoopppplleerr –– iinnvveerrssaarreeaa fflluuxxuulluuii ppoorrttaall

22.. IInnvvaazziivvee::

-- CCaatteetteerriissmmuull vveenneeii ppoorrttee –– mmaassuurraarreeaa pprreessiiuunniiii ppoorrttaallee ssii ccaatteetteerriissmmuull vveenneeii iinnttrraahheeppaattiiccee

-- MMaassuurraarreeaa pprreessiiuunniiii iinnttrraasspplleenniiccee ccuu aajjuuttoorruull uunnuuii aacc iinnttrroodduuss iinn sspplliinnaa

130. Sindromul de insuficienta hepatica (IH)

IInnssuuffiicciieennttaa hheeppaattiiccaa aaccuuttaa ((ffuullmmiinnaannttaa)) ((IIHHAA)) see iinnssttaalleeaazzaa bbrruusscc ssii ssuurrvviinnee ppee uunn ffiiccaatt nnoorrmmaall ((nneeccrroozzaa

aaccuuttaa aa ffiiccaattuulluuii))

EEttiioollooggiiee:: IInnffeeccttiiooaassaa ((HHVVAA,, lleeppttoossppiirroozzaa)),, ttooxxiiccee ((CCCCll44)),, iinnttooxxiiccaattiiee ccuu cciiuuppeerrccii ((AAmmaanniittaa pphhaallooiiddeess)),,

mmeeddiiccaammeennttooaassee:: ppaarraacceettaammooll,, hhaalloottaann

TTaabblloouull cclliinniicc aall IIHHAA

•• DDeebbuutt aaccuutt ffuullmmiinnaanntt ccuu eenncceeffaallooppaattiiee hheeppaattiiccaa ssii eeddeemm cceerreebbrraall ccaarree aajjuunngg rraappiidd llaa ccoommaa ((ggrreeaattaa,, vvaarrssaattuurrii,,

iicctteerr pprrooggrreessiivv,, ffiiccaatt ccaarree iissii rreedduuccee pprrooggrreessiivv ddiimmeennssiiuunniillee,, ssiinnddrroomm hheemmoorraaggiippaarr))

•• PPeerriiooaaddaa ddee ssttaarree ssee mmaanniiffeessttaa sseevveerr pprriinn::

–– EEnncceeffaallooppaattiiee hheeppaattiiccaa ((aaggiittaattiiee,, ccoonnffuuzziiee,, ffllaappppiinngg ttrreemmoorr,, ffaaccttoorr hheeppaattiicc))

–– EEddeemmuull cceerreebbrraall ((hhiippeerrttoonniiee,, ccoonnvvuullssiiii,, eexxtteennssiiaa ppiicciiooaarreelloorr))

–– IInnffeeccttiiii ffrreeccvveennttee:: uurriinnaarree,, rreessppiirraattoorriiii

–– SSiinnddrroommuull ddee iinnssuuffiicciieennttaa oorrggaanniiccaa mmuullttiippllaa ((ttuullbbuurraarrii hheemmoorraaggiippaarree,, hhiippoo TTAA,, IIRR))

–– PPaannccrreeaattiittaa aaccuuttaa nneeccrroottiiccoo hheemmoorraaggiiccaa.. SSee mmoonniittoorriizzeeaazzaa bbiioollooggiicc ssii ppaarraacclliinniicc ffuunnccttiiiillee vviittaallee..

IInnssuuffiicciieennttaa hheeppaattiiccaa ccrroonniiccaa ((EEHHPP)) ssuurrvviinnee llaa bboollnnaavviiii ccuu cciirroozzaa hheeppaattiiccaa pprreeeexxiisstteennttaa,, ssee iinnssttaalleeaazzaa lleenntt,, ccuu

oo eevvoolluuttiiee oonndduullaannttaa ssii ssee ppoott iiddeennttiiffiiccaa ffaaccttoorrii eennddooggeennii ssii eexxooggeennii ccaarree iinndduucc ccoommaa..

IInnttooxxiiccaattiiee aa SSNNCC ccuu ssuubbssttaannttee pprroovveenniittee ddiinn iinntteessttiinn ssii ccaarree aajjuunngg llaa nniivveelluull ccrreeiieerruulluuii pprriinn aannaassttoommoozzeellee

ppoorrttoo--ccaavvee ssii aassttffeell nnuu mmaaii ssuunntt iinnaaccttiivvaattee ssaauu ddeettooxxiiffiiaattee llaa nniivveelluull ffiiccaattuulluuii ((eexxcceess ddee aammoonniiaacc ssii AAAA aarroommaattiiccii))

FFaaccttoorrii pprreecciippiittaannttii:: eexxcceessuull pprrootteeiicc,, ccoonnssttiippaattiiaa ssii iinnffeeccttiiiillee..

TTaabblloouull cclliinniicc aall EEHHPP

11.. SSeemmnnee nneeuurroollooggiiccee::

-- AAsstteerriixxiiss ((ffllaappppiinngg ttrreemmoorr)) –– mmiissccaarrii nneeuurrooaarriittmmiiccee aallee eexxttrreemmiittaattiilloorr ddaattoorriittaa iimmppoossiibbiilliittaattiiii ppaacciieennttuulluuii ddee aa

mmeennttiinnee oo ppoozziittiiee ffiixxaa ((ffiixxaarreeaa bbrraattuulluuii ssii hhiippeerrfflleexxiiaa ddoorrssaallaa aa mmaaiinniiii,, hhiippeerrfflleexxiiaa ppiicciioorruulluuii ppee ggaammbbaa,,

iimmppoossiibbiilliittaatteeaa ddee aa mmeennttiinnee bbuuzzeellee iinn ppoozziittiiee ddee fflluuiieerraatt ssaauu pprriinn iimmppoossiibbiilliittaatteeaa mmeennttiinneerriiii oocchhiilloorr ddeesscchhiissii))..

PPooaattee aappaarree ssii iinn IIRRCC,, II RReesspp

-- RRiiggiiddiittaattee iinn llaammaa ddee bbrriicceeaagg,, eexxaaggeerraarreeaa RROOTT

22.. TTuullbbuurraarrii ppssiihhiiccee ((aappaattiiee,, aaggiittaattiiee,, ddeezzoorriieennttaarree tteemmppoorroo--ssppaattiiaallaa,, ddiissaarrttrriiee))

33.. FFaaeettoorruull hheeppaattiicc –– hhaalleennaa ffeettiiddaa,, uurraatt mmiirroossiittooaarree ((mmeerrccaappttaanniiii nneemmeettaabboolliizzaattii iinn ffiiccaatt ttrreecc iinn aaeerruull eexxppiirraatt)) ––

mmiirrooss ddee mmuucceeggaaii,, ddee ffiiccaatt pprrooaassppaatt,, ddee ccaaddaavvrruu pprrooaassppaatt,, ffrruuccttee ppuuttrreeddee

44.. SSiimmppttoommee ggeenneerraallee nneessppeecciiffiiccee:: hhiippeerrppiirreexxiiee,, hhiippeerrvveennttiillaattiiee

EExxpplloorraarreeaa ppaarraacclliinniiccaa iinn EEHHPP

-- EEEEGG-- iinncceettiinniirreeaa aaccttiivviittaattiiii cceerreebbrraallee

-- TTeessttee ppssiihhoommeettrriiccee –– ttuullbbuurraarrii iinntteelleeccttuuaallee mmiinnoorree

-- MMeettooddee iimmaaggiissttiiccee –– CCTT,, RRMMNN –– ddiiaaggnnoossttiicc ddiiffeerreennttiiaall ccuu aaffeeccttiiuunnii ppaattoollooggiiccee iinnttrraacceerreebbrraallee

-- PPaarraammeettrriiii bbiioocchhiimmiiccii:: hhiippeerraammoonniieemmiiee,, ddeetteerrmmiinnaarrii bbiioocchhiimmiiccee ccaarree ssaa aatteessttee CCHH

SSttaaddiiaalliizzaarreeaa EEHHPP

-- SSttdd 00:: ssuubbcclliinniicc –– cclliinniicc nnoorrmmaall,, tteessttee ppssiihhoommeettrriiccee aannoorrmmaallee

-- SSttdd II:: ttuullbb.. ppssiihhiiccee ((aatteennttiiee,, ccoonncceennttrraarree)),, ttuullbb.. nneeuurroollooggiiccee ((ddiizzaarrttrriiee,, mmooddiiffiiccaarreeaa ssccrriissuulluuii))

-- SSttdd IIII:: FFllaappppiinngg ttrreemmoorr

-- SSttdd IIIIII:: TTuullbbuurraarrii nneeuurroollooggiiccee ((iinnccoonnttiinneennttaa ssffiinncctteerriiaannaa,, cclloonnuuss,, rriiggiiddiittaattee mmuussccuullaarraa,, BBaabbiinnsskkii pprreezzeenntt))

-- SSttdd IIVV:: CCoommaa ((nnuu rraassppuunnddee llaa ssttiimmuullii)),, EEEEGG uunnddee ddeellttaa

131. Diagnosticul clinic al cirozei hepatice(CH)

Hepatomegalie specifica

SSeemmnnee cclliinniiccee ssii ppaarraacclliinniiccee ddee HHTTPP ((aasscciittaa,, eeddeemmee,, VVPP,, VVSS –– ddiillaattaattee,, vvaarriiccee eessooffaaggiieennee)) –– eeffiicciieennttee ((EECCOO,,

EEDDSS,, CCTT))

PPBBHH nnuu ee nneecceessaarraa,, rriisscc ddee hheemmoorraaggiiee ((nnoodduullii ddee rreeggeenneerraarree,, ffiibbrroozzaa ddiiffuuzzaa,, iinnffiillttrraatt iinnffllaammaattoorr rreedduuss))

DDgg.. eettiioollooggiicc ((aallccooooll,, vviirruuss BB,, CC))

Grad de activitate: Sd inflamator imun + citoliza si insuficienta hepatica moderata

132. Diagnosticul clinic al hepatitei cronice(HC)

HHeeppaattoommeeggaalliiee ssppeecciiffiiccaa

EECCOO ssii CCTT –– hheeppaattoommeeggaalliiee ffaarraa HHTTPP

PPBBHH –– ddiiaaggnnoossttiicc ddee ssiigguurraannttaa

DDgg.. eettiioollooggiicc ((aallccooooll,, vviirruuss BB,, CC))

Grad de activitate: Sd inflamator imun + citoliza si insuficienta hepatica moderata

133. Diabetul zaharat: clasificare, metode de explorare

Clasificare:

I. Diabet zaharat tip 1 autoimun

- procese distructive B celulare

- deficit absolut de insulina

a) DZ tip 1 autoimun: forma rapid progresiva si LADA (DZ1,5), markeri (ICA, IAA, GADA, IA-2A)

b) DZ tip 1 idiopatic: insulinopenie ------> cetoacidoza

II. Diabet zaharat tip 2:

- deficit relativ de insulina

- rezistenta periferica

- risc crescut de complicatii micro si macrovasculare

obezitate sau G normala cu obezitate abdominala

III. Alte tipuri de diabet

a) defecte genetice ale celulei Beta

b) defecte genetice in actiunea insulinei

c) boli ale pancreasului endocrin

d) endocrinopatii

e) diabet indus de droguri sau substante chimice

f) infectii

g) forme neobisnuite de diabet mediat imun

h) alte sindroame genetice

IV. Diabet zaharat gestational

Clasificare stadiala

A. Diabetul zaharat:

- insulinonecesitant pentru supravietuire

- insulinonecesitant pentru control metabolic

- noninsulinonecesitant

B. IGT – Impaired Glucose Tolerance si IFG – Impaired Fasting Glucose

C. Normoglicemia

134. Complicatiile acute si cronice ale diabetului zaharat

Complicatii:

1. microvasculare: - nefropatia -15 ani 20%, 25 ani 30%

- retinopatia - 15 ani 90%

- neuropatia – 25 ani 60 %

2. macrovasculare: - gangrena

- cardiopatia ischemica

- boala cerebrovasculara

135. Sindromul dispeptic ulceros.Ulcerul gastric si duodenal

SSiinnddrroommuull ddiissppeeppttiicc uullcceerrooss este determinat de ulcerul gastric sau duodenal, dar si de cancerul gastric.

CClliinniicc –– ssppeecciiffiiccaa eessttee dduurreerreeaa uullcceerrooaassaa ((ddeessccrriissaa aanntteerriioorr)) aassoocciiaattaa aaddeesseeaa ccuu ppiirroozziiss ssaauu rreegguurrggiittaattiiii aacciiddee

Obiectiv: examen sarac, sensibilitate epigastrica si la nivelul punctului duodenal (manevra Lenoir – palparea

profunda in ortostatism a punctului duodenal)

Paraclinic: EDS - obligatoriu UG - confirmare biopsica; in UD – sensibilitate mare; tranzit baritat -

sensibilitate de 90% in UG (nisa) dar mai redusa in UD; chimismul gastric - hipersecretie cu hiperaciditate

Ulcerul este o leziune a mucoasei , care penetreaza mucoasa musculara, spre deosebire de eroziunile

superficiale care nu depasesc mucoasa.

Etiopatogenie ulcerului gastroduodenal este necunoscuta, dar sunt implicati o serie de factori: predispozitie

genetica, anomalii in secretia de acid clorhidric si pepsina, refluxul bilei si sucului pancreatic in stomac, alterarea

apararii mucoasei, stress-ul emotional, intarzierea golirii stomacului, factori exogeni.

Prinicpalele simptome care sugereaza boala ulceroasa necomplicata sunt:

- durerea abdominala este descrisa ca o arsura epigastrica, torsiune, apasare, disconfort sau foame dureroasa. Are

intensitate variabila si este localizata de obicei in epigastru si rar in hipocondrul drept sau stang.

- dispepsia acida – greata si varsaturi acide sau alimentare, spontane sau provocate pentru calmarea durerii si a

senzatiei de plenitudine epigastrica sunt mai frecvente in localizarile pilorice ale ulcerului, dar pot sugera si jena

evacuatorie gastrica.

- pirozisul si regurgitatiile sunt date de obicei de refluxul gastroesofagian care apare la bolnavii cu ulcer, la care se

adauga eructatiile si senzatia de balonare. In ulcerul duodenal uneori apetitul creste, sub forma foamei dureroase,

dar multi bolnavi ulcerosi acuza scaderea apetitului, cu intoleranta la anumite alimente sau modalitati de preparare,

care conduc la pierderi ponderale.

136. Cauzele splenomagaliilor

Cauzele splenomagaliilor

A. Infectii virale: hepatite virale, septicemii bacteriene, endocardite bacteriene, mononucleoza infectioasa,

tuberculoza, parazitoze (malaria), SIDA, supuratii cronice.

B. Boli imunologice: lupus eritematos sistemic, poliartrita reumatoida, anemii hemolitice imunologice, neutropenii

si trombocitopenii imune, boala serului si reactii imune medicamentoase, limfadenopatia angioimunoblastica.

C. Congestie vasculara: ciroza hepatica, obstructia veneloe suprahepatice, a venei porte sau splenice, insuficienta

cardiaca dreapta, compresiunea venei cave inferioare.

D. Anemii hemolitice prin defecte eritrocitare: hemoglobinopatii, defecte enzimatice eritrocitare, defecte ale

membranei eritrocitare.

E. Hemopatii maligne: sindroame mieloproliferative, leucemii acute, limfoame si limfoproliferari maligne.

F. Boli infiltrative: sarcoidoza, amiloidoza, infiltratii lipidice (boala Gaucher, boala Niemann-Pick),

granulomatoze.

G. Formatiuni splenice: chisturi, tumori primitive, tumori metastatice.

137. Etilogia adenopatiilor

11.. AAddeennooppaattiiii iinnffeeccttiiooaassee

-- AAddeenniittee aaccuuttee ccuu ggeerrmmeennii ppiiooggeennii ((ssttaaffiillooccoocc,, ssttrreeppttooccoocc)):: ggggll dduurreerroossii,, ffeerrmmii,, rroossiiii,, ccaallzzii

- TBC ganglionara: ggl netezi, fermi, dimensiuni variabile, in evolutie devin fluctuenti si fistulizeaza. Frecvent laterocervicali si submandibulari -- AAddeennooppaattiiii ssiiffiilliittiiccee ccaarree aappaarr iinn ssttaaddiiiillee pprriimmaarr ssii sseeccuunnddaarr aall bboolliiii:: ggggll ffeerrmmii,, mmoobbiillii,, nneedduurreerroossii llooccaalliizzaattii iinniittiiaall

iinngghhiinnaall,, uunnuull mmaaii mmaarree ((cclloossccaa ccuu ppuuii))

-- MMoonnoonnuucclleeoozzaa iinnffeeccttiiooaassaa:: aaddeennooppaattiiii llaatteerroocceerrvviiccaallee ssii oocccciippiittaallee,, eellaassttiiccii,, nneedduurreerroossii.. SSee aassoocciiaazzaa ccuu aannggiinnaa

pprroodduussaa ddee vviirruussuull EEppsstteeiinn--BBaarrrr ((bbooaallaa ssttuuddeennttiilloorr,, bbooaallaa ssaarruuttuulluuii))

22.. AAddeennooppaattiiii mmaalliiggnnee

-- AAddeennooppaattiiiillee ddiinn hheemmooppaattiiiillee mmaalliiggnnee:: lleeuucceemmiiii aaccuuttee,, lliimmffooaammee mmaalliiggnnee ((bbooaallaa HHooddggkkiinn)),, lleeuucceemmiiaa lliimmffaattiiccaa

ccrroonniiccaa,, lleeuucceemmiiaa ggrraannuulloocciittaarraa ccrroonniiccaa

-- AAddeennooppaattiiii mmeettaassttaattiiccee:: dduurree,, ffoorrmmeeaazzaa bbllooccuurrii ggaanngglliioonnaarree aaddeerreennttee iinnttrree eellee ssii ddee ppllaannuurriillee ssuuppeerrffiicciiaallee ssii

pprrooffuunnddee,, aaddeesseeaa dduurreerrooaassee.. SSuunntt llooccaalliizzaattee iinn llooccuurriillee ddee ddrreennaajj lliimmffaattiicc aallee ccaanncceerreelloorr vviisscceerraallee ((ggggll TTrrooiissiieerr ––

ccaanncceerruull ggaassttrriicc,, aaxxiillaa--ssaann,, iinngghhiinnaall--ccaanncceerree ddiiggeessttiivvee))

33.. AAddeennooppaattiiii ddiinn bboolliillee iimmuunnoollooggiiccee ssii tteezzaauurriizzmmoozzee

AAssppeeccttuull ggaanngglliioonniilloorr:: ddiimmeennssiiuunnii rreedduussee,, eellaassttiiccii,, mmoobbiillii ssii nneedduurreerroossii

AAppaarr iinn ccoollaaggeennoozzee,, vvaassccuulliittee,, PPRR,, bbooaallaa GGaauucchheerr,, NNiieemmaann--PPiicckk

138. Purpura reumatoida

EEttiioollooggiiee:: mmeeccaanniissmm iimmuunn pprriinn sseennssiibbiilliizzaarree llaa aannttiiggeenneellee ssttrreeppttooccoocciiccee ssaauu uunneellee mmeeddiiccaammeennttee ((rreeaaccttiiee iimmuunnaa

ddee ttiipp IIIIII))..

TTaabblloouu cclliinniicc:: ffrreeccvveennttaa llaa ccooppiiii ssuubb 1155 aannii,, rraarr llaa aadduullttii..

- purpura vasculara maculopetesiala reliefata localizata pe gambe si apoi abdomen, trunchi, membre, fata si mucoasa, care evolueaza in pusee de una pana la cateva zile. Elementele purpurice au dimensiuni variabile de la punctiform pana la 1 cm si au caracter infiltrat. -- mmaanniiffeessttaarrii aarrttiiccuullaarree ddee ttiipp aarrttrraallggiicc ssaauu aarrttrriittiicc ssiimmiillaarree ccuu cceellee ddiinn RRAAAA ((dduurraattaa ssccuurrttaa,, ccaarraacctteerr rreecciiddiivvaanntt

aassiimmeettrriicc,, pprriinnddee aarrttiiccuullaattiiiillee mmaarrii,, nnuu llaassaa sseecchheellee))..

-- mmaanniiffeessttaarrii aabbddoommiinnaallee ccuu dduurreerrii ccoolliiccaattiivvee,, vvaarrssaattuurrii,, ddiiaarreeee,, rraarreeoorrii hheemmaatteemmeezzaa ssii mmeelleennaa.. PPooaattee eevvoolluuaa sspprree

aabbddoommeenn aaccuutt cchhiirruurrggiiccaall pprriinn ppeerrffoorraattiiee ssii nneeccrroozzaa iinntteessttiinnaallaa..

-- mmaanniiffeessttaarrii rreennaallee ffrreeccvveennttee llaa ttiinneerrii ddee ttiipp gglloommeerruullaarr ccuu eeddeemmee,, hheemmaattuurriiee ssii pprrootteeiinnuurriiee..

PPaarraacclliinniicc AASSLLOO ccrreessccuutt,, eexxssuuddaatt ffaarriinnggiiaann ccuu ssttrreeppttooccoocc bbeettaahheemmoolliittiicc pprreezzeenntt..

139. Caracterele artritei din poliartrita reumatoida.

Artrita se caracterizeaza prin:

-- pprriinnddeerreeaa aarrttiiccuullaattiiiilloorr mmiiccii aallee mmeemmbbrreelloorr ccuu ccaarraacctteerr pprrooxxiimmaall - caracter simetric si intensitate crescuta la mana dominanta

- durata prinderii articulare crescuta 6 saptamani - 2 luni

- se insoteste de redoare matinala si impotenta functionala

- initial fenomene inflamatorii locale (eritem, tumefiere) si in timp fenomene destructive articulare cu deformari,

deviatii si anchiloze.

140. Manifestari pleuropulmonare in bolile articulare si ale tesutului conjunctiv

Afectare pleuropulmonara (pleurita sau pleurezie cu lichid redus sau fibroza interstitiala difuza,

ffiibbrroozzaa ppuullmmoonnaarraa,, TTBBCC ppuullmmoonnaarr)) 141. Manifestari oculare in bolile articulare si ale tesutului conjunctiv

Afectare oculara pol anterior (irita, iridociclita, scaderea secretiei lacrimale - Sindrom Sjogren). 142. Manifestari cardiace in bolile cardiace si ale tesutului conjunctiv

AAffeeccttaarree ccaarrddiiaaccaa ((ppeerriiccaarrddiittaa,, mmiiooccaarrddiittaa,, eennddooccaarrddiittaa –– iinnssuuffiicciieennttaa aaoorrttiiccaa,, aaoorrttiittaa ssii ttuullbbuurraarrii ddee ccoonndduucceerree

ccuu bbllooccuurrii AAVV ssii ssiinnccooppaa AAddaammss SSttoocckkeess))

143. Tulburari de hemostaza in bolile hepatice

BBoolliillee hheeppaattiiccee::

-- SSccaaddeerreeaa ccoommpplleexxuulluuii pprroottrroommbbiinniicc ((IIPP,, ttiimmppuull QQuuiicckk))

-- TTrroommbboocciittooppeenniiee pprriinn hhiippeerrsspplleenniissmm ssaauu mmeeccaanniissmm iimmuunnoollooggiicc..

-- PPuurrppuurree vvaassccuullaarree hhiippeerriimmuunnoogglloobbuulliinneemmiiccee

-- CCIIDD ssii ffiibbrriinnoolliizzaa ssiisstteemmiiccaa iinn IIHH aaccuuttee..

144. Informatii aduse de percutia abdomenului

Informatii privind: -- ddiimmeennssiiuunniillee oorrggaanneelloorr ppaarreenncchhiimmaattooaassee ((ffiiccaatt,, sspplliinnaa))

-- pprreezzeennttaa lliicchhiidduulluuii ssaauu aaeerruulluuii iinn ccaavviittaatteeaa aabbddoommiinnaallaa

-- tteehhnniiccaa –– llaa aasscciittaa –– ddee vvoolluumm mmiicc,, mmeeddiiuu,, mmaarree –– mmaattiittaatteeaa ddeeppllaassaabbiillaa iinn ffllaannccuurrii –– ddiiaaggnnoossttiiccuull ddiiffeerreennttiiaall ccuu

ttuummoorriillee

145. Informatii aduse de ascultatia abdomenului

Putin utilizata

SSee ppoott aauuzzii:: zzggoommoottee iinntteessttiinnaallee,, ssuufflluurrii vvaassccuullaarree ((sstteennoozzee vvaassccuullaarree ssaauu ddiillaattaattiiii aanneevvrriissmmaallee)),, ffrreeccaattuurrii,,

hhiippeerrtteennssiiuunneeaa ppoorrttaallaa,, tteessttuull ggrraattaarriiii ssaauu ““ssccrraattcchh tteesstt””

146. Informatii aduse de anamneza si examenul obiectiv in tulburarile de hemostaza

II.. HHeemmoossttaazzaa pprriimmaarraa

aa.. TTeessttee ccaarree eexxpplloorreeaazzaa hheemmoossttaazzaa pprriimmaarraa iinn aannssaammbblluu

11.. TTiimmppuull ddee ssaannggeerraarree ((TTSS)):: mmeettooddaa DDuukkee llaa lloobbuull uurreecchhiiii ((NN:: << 55 mmiinn));; mmeettooddaa IIvvyy ((NN:: ssuubb 1100 mmiinn))

22.. RReezziisstteennttaa ccaappiillaarraa ((NN:: oo pprreessiiuunnee ssuubb 115500 mmmmHHgg sseemmnniiffiiccaa oo ffrraaggiilliittaattee ccaappiillaarraa))

bb.. TTeessttee ssppeecciiffiiccee ppeennttrruu ppeerreetteellee vvaassccuullaarr –– nnuu eexxiissttaa

cc.. TTeessttee ccaarree eexxpplloorreeaazzaa ttrroommbboocciittuull:: ttiimmppuull ddee ssaannggeerraarree ((TTSS)),, rreezziisstteennttaa ccaappiillaarraa,, nnuummaarraattooaarreeaa ppllaacchheetteelloorr ((115500

–– 440000000000//mmmm³³)),, mmaassuurraarreeaa aaggrreeggaarriiii ppllaacchheettaarree,, mmaassuurraarreeaa rreettrraaccttiieeii cchheeaagguulluuii ((NN:: mmaaxxiimmaa llaa 6600--9900 mmiinn)),,

mmaassuurraarreeaa dduurraatteeii ddee vviiaattaa aa ttrroommbboocciitteelloorr ccuu CCrroomm ssaauu IInnddiiuu rraaddiiooaaccttiivv ((ttiimmpp ddee iinnjjuummaattaattiirree 44 –– 55 zziillee))

dd.. TTeessttee ccaarree eexxpplloorreeaazzaa ffaaccttoorriiii ppllaassmmaattiiccii aaii hheemmoossttaazzeeii pprriimmaarree:: ddeetteerrmmiinnaarreeaa ffaaccttoorruulluuii vvoonn WWiilllleebbrraanndd,,

ddeetteerrmmiinnaarreeaa ffiibbrriinnooggeennuulluuii ((220000 –– 440000 mmgg%%))

IIII.. EExxpplloorraarreeaa ccooaagguullaarriiii pprroopprriiuu--zziissee

aa.. CCooaagguullaarreeaa eexxttrriinnsseeccaa:: ttiimmppuull ddee pprroottrroommbbiinnaa ((NN:: 1122 -- 1166 sseecc;; 7700 –– 110000%% iinnddiicceellee ddee pprroottrroommbbiinnaa)),, ddoozzaarreeaa

ddiirreeccttaa aa ffaaccttoorriilloorr II,, IIII,, VV,, VVIIII,, XX

bb.. CCooaagguullaarreeaa iinnttrriinnsseeccaa:: ttiimmppuull HHoowweellll ((NN:: 11,,55 –– 22,,55 mmiinn)),, ttiimmppuull ddee cceeffaalliinnaa ++ aaccttiivvaattoorr ssaauu ttiimmppuull ddee

ttrroommbbooppllaassttiinnaa ppaarrttiiaallaa ((NN:: 3300--5500 sseecc)),, tteessttuull ddee ggeenneerraarree aall ttrroommbbooppllaassttiinneeii ((uuttiill iinn ddiiffeerreennttiieerreeaa hheemmooffiilliiiilloorr AA ssii

BB)),, ddoozzaarreeaa ffaaccttoorriilloorr ccooaagguullaarriiii pprriinn mmeettooddaa RRIIAA

cc.. FFiibbrriinnooffoorrmmaarreeaa:: ttiimmppuull ddee ttrroommbbiinnaa ((NN:: 2200 sseecc)),, ttiimmppuull ddee rreeppttiillaazzaa,, ddoozzaarreeaa ffiibbrriinnooggeennuulluuii ((NN:: 220000 –– 440000

mmgg%%)),, tteessttee ddee ssoolluubbiilliittaattee aa cchheeaagguulluuii

IIIIII.. FFiibbrriinnoolliizzaa

aa.. TTeessttee gglloobbaallee:: ttiimmppuull ddee lliizzaa aall cchheeaagguulluuii ddee ssaannggee ddiilluuaatt ((NN:: 115500 –– 330000 mmiinn)),, ttiimmppuull ddee lliizzaa aall eeuugglloobbuulliinneelloorr

ssaauu tteessttuull vvoonn KKaauullllaa ((NN:: >> 33 oorree)),, ttiimmppuull ddee lliizzaa aall cchheeaagguulluuii nneeddiilluuaatt ((NN:: >> 2244 oorree))

bb.. TTeessttee iinnddiirreeccttee:: ffiibbrriinnooggeenn ppllaassmmaattiicc;; ttiimmpp ddee ttrroommbbiinnaa ssii rreeppttiillaazzaa;; PPDDFF sseerriiccee

cc.. DDoozzaarreeaa RRIIAA aa ffaaccttoorriilloorr iimmpplliiccaattii iinn ffiibbrriinnoolliizzaa

147. Bolile inflamatorii intestinale

RReeccttooccoolliittaa uullcceerroohheemmoorraaggiiccaa ((RRUUHH)) -- aaffeeccttiiuunnee iinnffllaammaattoorriiee ccrroonniiccaa iiddiiooppaattiiccaa,, ccaarree iinntteerreesseeaazzaa nnuummaaii ccoolloonnuull,,

lliimmiittaattaa llaa mmuuccooaassaa ssii ssee ccaarraacctteerriizzeeaazzaa pprriinn uullcceerraattiiii ssii hheemmoorraaggiiii ccuu aassppeecctt ccoonnttiinnuuuu,, ffaarraa mmuuccooaassaa nnoorrmmaallaa..

EEttiioollooggiiee nneeccuunnoossccuuttaa.. IInncciiddeennttaa bbiimmooddaallaa ((1155--2255 aannii ssii 5555--6655 aannii))..

TTaabblloouull cclliinniicc aall RRUUHH

11.. DDiiaarreeeeaa ddoommiinnaannttaa ccuu ssccaauunnee ddee vvoolluumm mmiicc,, nnuummeerrooaassee ((44--2200//2244hh))

22.. RReeccttoorraaggiiii:: -- ssaannggee rroossuu ((ffoorrmmeellee rreeccttaallee))

-- ssaannggee ppaarrttiiaall ddiiggeerraatt ((ssooss aanncchhooiiss)) ++ ffoorrmmeellee eexxttiinnssee llaa iinnttrreegg ccoolloonnuull

33.. DDuurreerrii aabbddoommiinnaallee ccoolliiccaattiivvee ssii tteenneessmmee rreeccttaallee

44.. MMaanniiffeessttaarrii eexxttrraaiinntteessttiinnaallee:: aarrttiiccuullaarree ((ccaa iinn SSAA)),, ccuuttaannaattee ((eerriitteemm nnooddooss)),, ooccuullaarree ((iirriittee,, eeppiisscclleerriittee)),, hheeppaattiiccee,,

rreennaallee

55.. RRiisscc ddee ccaanncceerr ccoolloorreeccttaall llaa 1100 aannii ddee eevvoolluuttiiee:: aaffeeccttiiuunnee ccuu ppootteennttiiaall mmaalliiggnn

DDiiaaggnnoossttiiccuull ppaarraacclliinniicc:: rreeccttoossiiggmmooiiddoossccooppiiee ssaauu ccoolloonnoossccooppiiee ttoottaallaa ccuu bbiiooppssiiee

BBooaallaa CCrroohhnn -- aaffeeccttiiuunnee iinnffllaammaattoorriiee ccrroonniiccaa ddee eettiioollooggiiee nneeccuunnoossccuuttaa ccaarree iinntteerreesseeaazzaa iinnttrreegg ttuubbuull ddiiggeessttiivv

ssuuppeerriioorr ssaauu iinnffeerriioorr,, aarree ccaarraacctteerr ttrraannssmmuurraall ((ppeenneettrreeaazzaa mmuuccooaassaa,, ssuubbmmuuccooaassaa,, mmuussccuullaarraa ssii sseerrooaassaa)) aavvaanndd

tteennddiinnttaa ddee aa pprroodduuccee ppeerrffoorraattiiii ssaauu ffiissttuullee.. IInncciiddeennttaa bbiimmooddaallaa ((1155--2255 aannii ssii 5555--6655 aannii))..

TTaabblloouu cclliinniicc ((aasseemmaannaattoorr RRUUHH))

11.. DDiiaarreeeeaa –– 55--66 ssccaauunnee vvoolluummiinnooaassee//zzii ((llooccaalliizzaarree iinntteessttiinn ssuubbttiirree))

–– 55--2200 ssccaauunnee//zzii ccuu vvoolluumm mmiicc ((llooccaalliizzaarree ccoolloonniiccaa))

22.. DDuurreerrii aabbddoommiinnaallee ccoolliiccaattiivvee ssii mmaassee ppaallppaabbiillee aabbddoommiinnaallee

33.. SSccaaddeerree ppoonnddeerraallaa ((SSMMMM))

44.. MMaanniiffeessttaarrii ddaattee ddee ccoommpplliiccaattiiii ((aabbcceessee,, ffiissttuullee,, sstteennoozzee,, ppeerrffoorraattiiii))

55.. RRiisscc ddee ccaanncceerr ccoolloorreeccttaall ((ssuupprraavveegghheerree eennddoossccooppiiccaa))

Manifestari extraintestinale (articulare, cutanate, hepatice).

DDiiaaggnnoossttiicc ppaarraacclliinniicc:: ccoolloonnoossccooppiiaa ttoottaallaa ccuu pprreelleevvaarree ddee bbiiooppssiiii ssii iirriiggooggrraaffiiaa ccuu dduubblluu ccoonnttrraasstt –– nnuu

ppeerrmmiittee bbiiooppssiiaa..

148. Clasificarea anemiilor hemolitice

AA.. AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee iinnttrraaccoorrppuussccuullaarree

11.. AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee pprriinn ddeeffeecctt ddee mmeemmbbrraannaa

-- MMiiccrroossffeerroocciittoozzaa eerreeddiittaarraa ((bbooaallaa MMiinnkkoowwsskkyy -- CChhaauuffffaarrdd ))

-- EElliippttoocciittoozzaa eerreeddiittaarraa

-- HHeemmoogglloobbiinnuurriiaa ppaarrooxxiissttiiccaa nnooccttuurrnnaa ((HHPPNN)) –– BBooaallaa MMaarrcchhiiaaffaavvaa--MMiicchheellii

2. Anemii hemolitice congenitale prin defect enzimatic

-- DDeeffiicciittuull ddee GGlluuccoozzoo 66 ffoossffaatt ddeehhiiddrrooggeennaazzaa

-- DDeeffiicciittuull ddee PPiirruuvvaatt--kkiinnaazzaa ((PPkk))

33.. AAnnoommaalliiii aallee hheemmoogglloobbiinneeii

- Hemoglobinopatii calitative: ssiicclleemmiiaa ((ddrreeppaannoocciittoozzaa)),, mmeetthheemmoogglloobbiinneemmiiiillee

-- HHeemmoogglloobbiinnooppaattiiii ccaannttiittaattiivvee:: ttaallaasseemmiiiillee ((aallffaa ttaallaasseemmiiiillee,, bbeettaa ttaallaasseemmiiiillee))

B. Anemii hemolitice extracorpusculare

11.. AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee iinndduussee pprriinn mmeeccaanniissmmee iimmuunnee

22.. AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee iinndduussee ddee aallllooaannttiiccoorrppii

-- HHeemmoolliizzaa ppoosstt ttrraannssffuuzziioonnaallaa

-- BBooaallaa hheemmoolliittiiccaa aa nnoouu nnaassccuuttuulluuii

33.. AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee aauuttooiimmuunnee ((AAHHAAII))

44.. AAllttee ttiippuurrii ddee aanneemmiiii hheemmoolliittiiccee eexxttrraaccoorrppuussccuullaarree

-- AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee ddeetteerrmmiinnaattee ddee aaggeennttii iinnffeeccttiioossii

-- AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee ddeetteerrmmiinnaattee ddee mmeeddiiccaammeennttee,, aaggeennttii cchhiimmiiccii,, ffiizziiccii

-- AAnneemmiiii hheemmoolliittiiccee pprriinn ffrraaggmmeennttaarree eerriittrroocciittaarraa

149. Sindromul anemic

Anemia reprezintă acea stare patologică caracterizată prin scăderea semnificativă a valorilor hemoglobinei,

hematocritului şi numărului de hematii.

Determinantă pentru sindromul anemic rămâne însă concentraţia hemoglobinei care reflectă capacitatea de

transport a oxigenului.

Consecinţele anemiilor depind de modul de instalare (acut sau cronic), de gravitatea lor şi de capacitatea

reacţională a organismului.

In anemiile instalate acut (ex.anemia posthemoragică acută) manifestările cele mai grave sunt cele

hemodinamice; pierderile de sânge total (plasmă + eritrocite) determină apariţia hipovolemiei şi chiar (în funcţie şi

de cantitatea de sânge pierdut) a şocului hipovolemic (când fluxul sanguin tisular scade sub un anumit nivel

necesar desfăşurării metabolismului celular).

In anemiile cronice, pe măsură ce volumul eritrocitar scade creşte volumul plasmatic, volemia menţinându-se

în limite quasinormale. Consecinţele sunt datorate hipoxiei celulare care determină alterări directe celulare dar

activează şi mecanismele compensatorii.

150. Palparea pancreasului: tehnica, informatii

La toti bolnavii abdomenul superior este foarte sensibil la palpare, in special la o palpare sacadata. In formele

severe de pancreatita acuta apare apararea musculara, insotita de distensia abdominala asociata cu dilatatia

stomacului sau a colonului transvers.

La palpare epigastrul este dureros, in special in zona pancreatico-dudodenala. Uneori in regiunea epigastrica se

poate palpa o formatiune tumorala si relativ fixa, care poate fi un pseudochist sau un carcinom pancreatic

supraadaugat.

151. Explorarile functionale pancreatice

TTeesstteellee ppeennttrruu eexxpplloorraarreeaa ffuunnccttiioonnaallaa ppaannccrreeaattiiccaa ppoott ffii ggrruuppaattee iinn ppaattrruu ccaatteeggoorriiii::

1. stimularea directa a pancreasului prin injectarea intravenoasa de secretina cu sau fara colecistokinina, urmata de

colectarea si masurarea continutului duodenal.

2. stimularea indirecta a pancreasului cu alimente, aminoacizi, acizi grasi si peptide sintetice, urmata de analiza

enzimelor proteolitice, lipolitice si amilolitice.

3. studiul produselor de digestie intraluminala, cum sunt fibrele alimentare nedigerate, grasimile din fecale si

azotul fecal.

4. masurarea enzimelor pancreatice fecale, cum este chimotripsina.

RRaassppuunnssuull sseeccrreettoorr dduuppaa aaddmmiinniissttrraarreeaa sseeccrreettiinneeii eessttee pprrooppoorrttiioonnaall ccuu mmaassaa ddee tteessuutt ppaannccrreeaattiicc ffuunnccttiioonnaall,, ddaarr

ssii ccuu ttiippuull ddee pprroodduuss ffoolloossiitt.. DDuuppaa aaddmmiinniissttrraarreeaa iinn bboolluuss ssaauu ppeerrffuuzziiee ddee oo uunniittaattee ddee sseeccrreettiinnaa ppee kkgg ccoorrpp ssee oobbttiinn

uurrmmaattooaarreellee vvaalloorrii::

- volumul secretat > 2 ml/kg/h

- concentratia bicarbonatului > 80 mmol/l

- cantitatea de bicarbonat > 10 mmol/h

Testul combinat cu secretina si colecistokinina permite masurarea enzimelor pancreatice (amilaza, lipaza,

tripsina si chimotripsina), scaderea lor sugerand o distrugere importanta a celulelor acinare, dar nu permite

diferentierea intre pancreatitele cronice si carcinomul pancreatic.

Dintre probele indirecte, cea mai folosita este stimularea cu un peptid sintetic.

152. Pancreatita acuta

Pancreatitele acute sunt procese inflamatorii pancreatice asociate cu dureri severe in abdomenul superior si

cresterea nivelului sanghin al enzimelor specifice (amilaza, lipaza).

Principala cauza a pancreatitelor acute o reprezinta litiaza (30-75%) cu obstructia scurgerii sucului pancreatic

spre duoden.

Cea de a doua cauza responsabila de aproximativ 30% din cazuri este reprezentata de consumul de alcool, care

ar produce relaxarea sfincterului Oddi, cu reflux in canalele pancreatice sau un suc pancreatic cu un continut

proteic crescut, care colmateaza micile canale pancreatice, fara a se putea exclude si un posibil efect toxic direct

asupra celulelor acinare. O alta cauza este hipertrigliceridemia, independenta sau asociata consumului de alcool

sau anumite medicamente (estrogeni). Pancreatitele acute pot apare si dupa traumatisme, interventii chirurgicale,

colangiopancreatografie endoscopica retrograda, toxine, infectii sau boli vasculare.

Tabloul clinic este dominat de durere abdominala, care de obicei ajunge la intensitatea maxima in 10-20 min.

Cel mai adesea este o durere difuza in intreg abdomenul superior sau in epigastru si in hipocondrul drept sau

stang.

Aceasta durere se accentueaza in decubit dorsal.

Durerile apar de obicei dupa mesele consistente sau dupa un consum exagerat de alcool, de obicei spre miezul

noptii. Aceste dureri abdominale violente se insotesc de obicei de greturi si varsaturi severe, care persista mai

multe ore.

Starea generala a bolnavilor cu forme moderate de pancreatita acuta nu este modificata semnificativ, in timp ce

in formele severe frapeaza agitatia, dezorientarea, obnubilarea sau chiar halucinatiile, pana la coma.

Dispneea este prezenta deoarece miscarile respiratorii ale diafragmului accentueaza durerea abdominala, iar in

fosrmele grave apare datorita alterarii membranei alveolocapilare sau/si colectiilor lichidiene pleurale.

153. Pancreatita conica

Pancreatita cronica reprezinta o distrugere lenta a tesutului pancreatic exprimata printr-o insuficienta secretorie

exocrina, cu sau fara afectarea secretiei exocrine. In practica se recunosc trei grupe de pancreatite cronice:

1. pancreatite cronice calcificate, in care fibroza parenchimatoasa se asociaza cu astuparea ductala prin proteine si

calculi intraductali. Cauza cea mai frecventa a acestei forme este alcoolismul cronic.

2. pancreatite cronice obstructive care se carcaterizeaza prin dilatarea ductala uniforma si atrofia acinara cu

inlocuirea celulelor acinare cu tesut fibros. Cauza cea mai frecventa este obstructia prin stricturi sau tumori

intraductale.

3. pancreatite cronice inflamatorii, in care domina fibroza, infiltratia celulara mononucleara si atrofia. Aceasta

forma se asociaza cu boli autoimune (sindrom Sjogren primitiv, colangita sclerozanta primitiva).

Diagnosticul este sugerat de triada clasica: dureri abdominale, steatoree si diabet zaharat, la care se adauga

calcificarile pancreatice. Durerea este localizata dufuz in abdomenul superior, cu intensitate variabila de la medie

pana la severa.

Atunci cand procesul inflamator este predominant la nivelul capului pancreasului durerea este maxima in

cadranul abdominal superior drept, in timp ce localizarile spre coada determina dureri in cadranul abdominal

superior stang.

Steatoreea apare atunci cand secretia de lipaza pancreatica scade sub 10%. Cele 3-4 scaune pe zi, fara colici

abdominale, sunt unsuroase si cu miros ranced.

Diabetul zaharat se instaleaza frecvent inaintea steatoreei, la distrugeri de aproximativ 80% din pancreas,

prima anomalie fiind scaderea tolerantei la glucoza.

Examenul obiectiv este sarac, sindromul carential instalandu-se tardiv. Marirea splinei poate fi data de

tromboza venei splenice, daca nu apartine afectarii concomitente a ficatului la alcoolismul cronic.

Nivelul seric al amilazei si lipazei este de obicei normal, cresterile aparand in conditiile obstructiei ductale sau

acutizarii.

Hiperglicemia sau doar scaderea tolerantei la glucoza se constata la peste 80% din cazuri.

154. Cancerul pancreatic

Cancerul pancreatic este mai frecvent la barbati, fiind tumora care creste rapid si este aproape universal fatala.

In afara de anomalii in structura sau/si functia unor oncogene, la pacientii cu cancer pancreatic apar frecvent in

anamneza pancreatica acuta sau cronica si consumul de alcool. Tumora este dura si expansiva, invadand sau

comprimand organele din jur.

Sugestive pentru diagnostic sunt durerile abdominale, pierderea ponderala si icterul pruriginos, in localizarile

cefalice. Durerea este chinuitoare, tipic viscerala, cu localizare epigastrica si iradiere posterioara.

Pierederea pondereala apare rapid la majoritatea cazurilor datorita inapetentei la care poate contribui si

malabsorbtia. Icterul apare la peste 80% din cazurile cu localizari cefalice, insotit de prurit, urini foarte inchise la

culoare si scaune decolorate.

Marea majoritate a cazurilor cu cancer pancreatic nu dezvolta diabet zaharat clinic, in schimb apar uneori

tromboflebite migratorii sau hemoragii gastrointestinale si splenomegalie.

Diagnosticul intampina dificultati in fazele initiale. In formele cefalice cresc frecvent fosfataza alcalina si

bilirubina, cu neta predominanta a formei directe.

Datorita anorexiei, greturilor si varsaturilor apar anemia si hipoproteinemia.

155. Palparea veziculei biliare: tehnica, informatii

La examenul obiectiv punctul cistic este foarte dureros la palpare, inspirul fiind intrerupt datorita accentuarii

durerii (manevra Murphy). Uneori in timpul colicii colecistul este palpabil, disparand dupa cedarea durerii.

La examenul obiectiv colecistul este de obicei palpabil sub forma unei formatiuni ovoide, cu situatie

anterioara, fara contact lombar si care se mobilizeaza odata cu ficatul in timpul respiratiei. Palparea este foarte

dureroasa, bolnavul intrerupandu-si brusc inspirul. Uneori in hipocondrul drept apare o discreta aparare musculara,

semn al iritatiei peritoneale, care se poate insoti si de o ascensiune febrila.

In hipocondrul drept se constata o discreta aparare musculara si colecistul palpabil, foarte dureros. Spre

deosebire de acest aspect, un icter cu bilirubina conjugata si colecist palpabil, fara durere biliara, sugereaza

obstructia de origine neoplazica a caii biliare principale.

156. Sindromul biliar

Calculii sunt structuri cristaline formate prin concretia sau acretia constituentilor normali sau anormali din

bila. Aproximativ 80% din ei sunt formati din colesterol sau au o structura mixta, iar restul sunt calculi pigmentari.

Manifestarile clinice produse de calculi sunt determinate de inflamatie sau obstructia prin migrare a lor in

canalul cistic sau in coledoc.

Din cazurile depistate, majoritatea se manifesta prin colici biliare intermitente si numai un procent mic

dezvolta complicatii.

157. Litiaza biliara

Cel mai specific si caracteristic simptom al bolii litiazice este colica biliara. Obstructia litiazica a canalului

cistic sau a coledocului produce o crestere a presiunii intraluminale si distensia in amonte, care nu pot fi rezolvate

de contractiile biliare repetitive. Va rezulta o durere viscerala tipica si severa, cu caracter ascutit sau de presiune si

localizata in epigastru sau hipocondrul drept. Frecvent aceasta durere iradiaza ascendent in umarul drept sau

interscapular.

Durerea incepe brusc si persista cu intensitate maxima 1-4 ore, cedand de obicei gradat. Dupa calmarea durerii

intense ramane o jena in hipocondrul drept care persista inca 24 de ore sau mai mult. Varsaturile lichidiene cu

aspect bilios insotesc durerea, fiind acompaniate de greata si realizate cu un efort abdominal mare. Aceste

varsaturi nu sunt abundente cantitativ si nu calmeaza durerea, chiar o accentueaza. Datorita intensitatii durerii

poate apare o dificultate respiratorie, cu limitarea inspirului.

Uneori bolnavul cu litiaza biliara prezinta lungi perioade cu tulburari dispeptice, cu dureri epigastrice sau in

hipocondrul drept care apar postprandial tardiv, greturi, gust amar matinal, balonari, regurgitatii acide sau amare,

manifestari care se repeta la intervale variabile si legate de mese copioase, cu un continut bogat in grasimi. Aceste

manifestari dispeptice nu sunt specifice litiazei biliare, dar pot pune unele probleme de diagnostic diferential.

Colica biliara insotita de febra si frisoane sugereaza aparitia unor complicatii (colecistita, colangita, pancreatita).

Litiaza biliara se prezinta in practica medicala sub forma colicilor biliare intermitente, colecistitei acute,

litiazei coledociene sau colangitei.

Litiaza biliara asimptomatica este mai frecventa (75%), fiind descoperita intamplator la un examen ecografic.

158. Colecistita acuta si cronica

Colecistita acuta apare in momentul cand un calcul ramane inclavat in canalul cistic, iar mucoasa colecistului

sufera o inflamatie acuta, urmata la aproximativ jumatate din cazuri de o infectie bacteriana secundara. Inclavarea

calculului apare de obicei la bolnavi cunoscuti cu colici biliare si mai rar ca prima manifestare. Colica biliara se

prelungeste mai multe ore, fiind de regula insotita de greturi si varsaturi.

Litiaza coledociana este clasic sugerata de asocierea colicii biliare cu un icter care apare in urmatoarele 24 de

ore, cu cresterea predominanta a bilirubinei conjugate. Mai rar obstructia coledociana este intermitenta,

menifestandu-se numai ca o colica biliara tranzitorie. Inclavarea calculului in calea biliara comuna, cu staza in

amonte poate favoriza infectia bacteriana cu aparitia colagitei.

Clasica triada: colica biliara, icter si febra (triada Charcot) este prezenta la majoritatea cazurilor cu colangita,

care are rapid o evolutie severa. Febra este mare, cu oscilatii importante (febra de tip canalicular) si insotita de

frisoane, sugerand existenta bacteriemiei. Septicemia cu germeni gram – negativi evolueaza sever, cu colaps (puls

filiform, prabusirea tensiunii arteriale) si alterarea starii de constienta.

159. Tulburarile functionale ale tractului biliar (disfunctiile biliare)

Mecanismul cel mai important in formarea bilei litogene este cresterea secretiei biliare de colestero, care se

asociaza frecvent cu obezitatea, dieta hipercalorica sau anumite tratamente (ex: clofibratul). La unele cazuri este

afectata conversia hepatica a colesterolului in acizi biliari, rezultand o crestere a raportului colesterol litogenic/

acizi biliari. Bila litogena poate rezulta si din scaderea secretiei hepatice de saruri biliare si fosfolipide ca urmare a

afectarii sintezei sau circuitului enterohepatic.

A doua anomalie importanta este un defect in formarea veziculelor. Colesterolul si fosfolipidele sunt secretate

in bila sub forma de vezicule, care cu acizii biliari sunt transformati in micelii. In cursul fenomenului de micelare

a veziculelor este posibil ca mai multe fosfolipide sa fie transferate in micelii mixte, ramanand unele vezicule

bogate in colesterol, care se agrega sub forma unor vezicule mari, multilamelare.

Al treilea mecanism important este nuclearea cristalelor de monohidrat de colesterol, care este mult accelerata

in bila litogena. Accelerarea nucleatiei monohidratului de colesterol in bila poate proveni dintr-un exces de factori

favorizanti sau un deficit de factori inhibitori.

Al patrulea mecanism in formarea calculilor de colesterol este fenomenul de sludge biliar (noroi biliar), care

este un material mucos dens in care se gasesc cristale de lecitin-colesterol, cristale de colesterol monohidrat,

bilirubinat de calciu si filamente de mucina sau un gel mucos. Fenomenul de sludge biliar este un precursor al

litiazei, fovorizand nucleatia.

160. Informatii aduse de palparea superficiala a abdomenului

PPaallppaarreeaa ssuuppeerrffiicciiaallaa aa aabbddoommeennuulluuii nnee oorriieenntteeaazzaa aassuupprraa ttoonniicciittaattiiii ppeerreetteelluuii aabbddoommiinnaall ssaauu nnee ppeerrmmiittee

iiddeennttiiffiiccaarreeaa uunnoorr zzoonnee hhiippeerreesstteezziiccee.. IInn mmoodd nnoorrmmaall aabbddoommeennuull eessttee mmooaallee,, eellaassttiicc ssii nneedduurreerrooss.. CCoonnttrraaccttuurraa

mmuussccuullaarraa,, ccaarree nnuu ppeerrmmiittee ddeeccaatt oo ppaallppaarree ssuuppeerrffiicciiaallaa,, aappaarree ddaattoorriittaa iinnffllaammaattiieeii ppeerriittoonneeaallee.. IInn iinnffllaammaattiiiillee

ppeerriittoonneeaallee ddiiffuuzzee ccoonnttrraaccttuurraa mmuussccuullaarraa eessttee eexxttiinnssaa ppee ttoott ppeerreetteellee aabbddoommiinnaall,, iinn ttiimmpp ccee ffoorrmmeellee llooccaalliizzaattee aappaarr

nnuummaaii iinn rreeggiiuunnee.. TToott pprriinn ppaallppaarree ssuuppeerrffiicciiaallaa ppuunneell iinn eevviiddeennttaa eeddeemmuull ppeerreetteelluuii aabbddoommiinnaall,, mmaaii aalleess iinn eettaajjuull

iinnffeerriioorr..

161. Informatii aduse de palparea abdominala profunda

Palparea profunda se face mono- sau bimanual. Prin presiunea exercitata in timpul palparii profunde cautam

sa simtim anumite organe intraabdominale sau sa descoperim eventuale formatiuni tumorale. Examinarea cu o

singura mana ne permite explorarea mai precisa a unei zone, in timp ce cu ambele maini abordam o regiune mai

mare. Executam cu mainile miscari de translatie sau de rotatie in jurul unui punct, cat mai profund posibil, cautand

sa delimitam eventualele formatiuni consistente.

In mod normal se poate palpa cecul in fosa iliaca dreapta, portiunea mediana a coonului transvers in

mezogastru si descendentul in flancul si fosa iliaca stanga. Tot prin palpare profunda se examineaza marginea

inferioara a ficatului, splina, rinichii si in situatii speciale fundul uterului si vezica urinara.

Exercitand o presiune ferma spre profunzime pe o zona mica a peretelui abdominal, cu unul sau doua degete,

realizam o palpare penetranta. Prin aceasta metoda se cauta anumite puncte dureroase considerate relativ specifice

pentru unele suferinte ale organelor abdominale.

162. Sindromul miloproliferativ

Sindroamele mieloproliferative reprezinta o afectiune caracterizate prin cresterea productiei de celule

sanghine printr-o anomalie care afecteaza celulele stem hematopoietice. In acest grup sunt cuprinse leucemia

mieloida cronica, policitemia vera, metaplazia mieloida cu mielofibroza si trombocitemia esentiala.

Evolutia acestor afectiuni este cronica, dar in final apare o faza agresiva sau o leucemie acuta.

163. Metaplazia mieloida cu miolofriboza

Metaplazia mieloida cu miolofriboza este un sindrom caracterizat prin proliferarea excesiva a fibroblastilor

si depunerea de colagen in maduva, alaturi de metaplazia mieloida in organe ca splina, ficatul si ganglionii

limfatici, care au functii hematopoietice in perioada fetala.

Prima manifestare clinica este aparitia hepatosplenomegaliei cu mers progresiv, insotita de modificari

sanghine leucoeritroblastice. Paralel apare mielofibroza, fara sa existe o proportionalitate perfecta cu metaplazia

mieloida extramedulara.

Boala apare la adult sau varstnic, insidios, cu o anemie aparent inexplicabila. La examenul obiectiv se

descopera o hepatosplenomegalie. In evolutie splenomegalia ajunge la dimensiuni importante, putand ocupa

jumatatea stanga a abdomenului. Hepatomegalia devine dura, neregulata, amintind aspectul de ciroza hipertrofica.

Rar sunt prezente dureri osoase si artropatiile gutoase, ca si marirea ganglionilor limfatici.

Extinderea in spatiul intracranian si intraspinal determina aparitia unor consecinte eurologice severe. Datorita

hematopoiezei extramedulare hepatice si fibrozei, apare hipertensiunea portala, ascita si icterul, cu toate

complicatiile cunoscute.

164. Tabloul clinic al leucemiilor acute

Tabloul clinic este asemanator in toate leucemiile acute, majoritatea cazurilor avand un debut recent, in

ultimele trei luni. Primele manifestari care atrag atentia sunt legate de anemie, bolnavii fiind palizi, obositi, cu

dispnee la efort si tahicardie. Sangerarile reprezinta o problema majora in leucemiile acute, fiind date in special de

trombocitopenie, la care se adauga uneori si disfunctii trombocitare.

Leziunile petesiale si echimotice apar atat pepiele cat si pe mucoase, in special in gura, la nivelul tubului

digestiv si pe conjunctiva oculara. Epistaxisul, hemoragiile genitourinare sau bronhopulmonare apar in formele

constituite de boala, dar cele mai grave sunt la nivelul sistemului nervos. Infectiile reprezinta complicatiile

universale in leucemiile acute, cele mai frecvente fiind cele cutanate, bucale, pulmonare, urinare si perirectale.

165. Leucemiile acute

Leucemiile acute sunt boli neoplazice caracterizate prin proliferarea necontrolata a unor celule hematopoietice

imature. Initial proliferarea celulelor leucemice are loc in maduva osoasa, dar ulterior acestea apar si in sangele

circulant si infiltreaza si alte organe ca ganglionii limfatici, splina, ficatul, piele, gingiile, sistemul nervos central si

alte viscere.

Etiologia leucemiilor acute nu este cunoscuta, fiind posibila interventia unor factori genetici, de mediu sau

infectii virale.

166. Trombocitemia esentiala

Trombocitemia esentiala este o afectiune mieloproliferativa in care dereglarea are loc la nivelul celulei stem

pluripotente, dar proliferarea masiva are loc la nivel megacariocitar.

Boala este apanajul varstelor cuprinse intre 50-70 de ani, manifestarile predominante fiind accidentele

hemoragice si/sau trombotice. Unii pacienti prezinta diverse hemoragii, in special dupa interventii chirurgicale sau

epistaxisuri, hemoragii gastrointestinale si hemoptizii. Alte cazuri fac fenomene trombotice vasculare situate la

extremitati, pe coronare sau la nivelul sistemului nervos central. Ocluziile arteriale situate la degetele de la maini

si picioare determina frecvent gangrene, confundate frecvent cu cele aterosclerotice.

In final boala sufera o transformare in leucemie acuta, dar multe cazuri decedeaza inainte prin complicatii

hemoragice sau trombotice, cele mai grave fiind cele cerebrale si coronariene.

167. Policitemia vera

Policitemia vera este o afectiune hematologica maligna caracterizata prin proliferarea excesiva a elementelor

medulare eritroide, mieloide si megacariocitare, cu cresterea in sange a masei eritrocitare, asociata frecvent si cu

cresterea granulocitelor si trombocitelor. Dupa o evolutie cronica lunga, boala intra intr-o faza finala in care apar

citopenii sanghine, mielofibroza sau transformarea intr-o leucemie acuta. Mecanismul transformarii maligne este

necunoscut.

Boala este caracteristica adultului. Debutul este insidios, cu cefalee, vertij, tinitus, incetosarea vederii si

fosfene, manifestari atribuite cresterii vascozitatii sanghine si hipervolemiei.

Complicatiile trombotice sunt frecvente, atat in sistemul arterial, cat si in cel venos, dat fiind epistaxisul si

hemoragiile digestive superioare, cu sau fara ulcer gastroduodenal.

La examenul fizic frapeaza faciesul pletoric, tegumentele si mucoasele fiind intens colorate in rosu, chiar cu

nuanta usor cianotica. Semnul major este splenomegalia, uneori insotita de hepatomegalie moderata.

168. Boala Hodgkin

Curba incidentei bolii Hodgkin este de tip bimodal, cu un prim varf la tineri intre 15-35 de ani si al doilea

dupa 50 de ani. Boala are o predominanta masculina, in special la tineri. Etiologia nu este cunoscuta.

Initial boala incepe ca o forma localizata, care se extinde la ganglionii din vecinatate, pentru ca in final sa

discrimineze si in tesuturile nonlimfoide, avand un potential fatal. Cele mai multe cazuri incep cu o adenopatie

cervicala sau supraclaviculara, cu ganglioni fermi, relativ mobili si nedurerosi.

Majoritatea bolnavilor fac subfebrilitati insotite de transpiratii nocturne. Uneori chiar inaintea aparitiei

adenopatiilor bolnavii acuza o stare de oboseala inexplicabila, cu pierdere ponderala treptata.

Pruritul generalizat fara leziuni cutanate sau asociat cu rash poate apare in orice moment al evolutiei.

Invadarea mediastinala, pulmonara, pleurala sau pericardica determina aparitia durerilor toracice, cu tuse, dispnee

si chiar hemoptizii. Uneori apare osteoartropatia hipertrofica pneumica, asociata adesea cu dureri osoase care

sugereaza invadarea oaselor.

Pentru diagnosticul bolii Hodgkin este necesara biopsia ganglionara.

169. Macroglobulinemia Waldenstrom

Macroglobulinemia rezulta dintr-o proliferare necontrolata a limfocitelor si plasmocitelor, cu productia unor

mari cantitati de imunoglobuline M. Boala apare in jurul varstei de 60 ani, cu o usoara predominanta masculina si

o agregare familiala.

Primele manifestari clinice sunt sangerarile si starea de oboseala, dupa care la scurt timp apar tulburarile vizuale,

pierderea ponderala, simptomele neurologice, infectiile si insuficienta cardiaca. Bolnavii sunt palizi, cu

hepatosplenomegalie si adenopatii. Pot fi prezente neuropatii periferice senzitive simetrice, predominant la

membrele inferioare, iar la fundul de ochi modificari retiniene.

Sindromul de hipervascozitate apare la cazurile cu hiperimunoglobulinemie importanta, adaugandu-se la

tulburarile vizuale si de echilibru, alterarea functiilor cerebrale, pana la coma paraproteinemica.

170. Mielomul multiplu

Mielomul multiplu (boala Kahler) se caracterizeaza printr-o proliferare neoplazica a unei singure clone de

plasmocite, care produc o singura imunoglobulina monoclonala. Aceasta clona de plasmocite prolifereaza in

maduva osoasa hematogena, dar invadeaza frecvent osul adiacent, producand distrugeri scheletice extensive,

responsabile de dureri si fracturi. La acestea se adauga anemia, hipercalcemia si afectarea renala care conduce la

insuficienta renala.

Etiologia bolii nu este cunoscuta.

Durerile osoase localizate dorsal, toracic, la bazin sau extremitati sunt prezente de la inceput la peste doua

treimi din cazuri. Durerile apar la miscare, dar si nocturn, trezind bolnavul din somn. Dezvoltarea tumorala la

nivelul vertebrelor poate produce tasarea, cu afectarea radacinilor nervoase din zona si manifestari neurologice

caracteristice. Oboseala acuzata de bolnavi se asociaza cu gradul anemiei si cu insuficienta renala.

Febra poate fi data de insasi procesul neoplazic sau de infectiile frecvente care complica aceasta boala.

Hepatosplenomegalia apare rar si numai in fazele tardive.

171. Diagnosticul limfoamelor maligne

Limfoamele maligne reprezinta transformarea neoplazica a celulelor rezidente predominant in tesuturile

limfoide. Cele doua variante majore de limfoame maligne sunt boala Hodgkin si limfoamele non-hodgkiniene.

Desi ambele tumori infiltreaza organele reticuloendoteliale, ele sunt biologic si chimic distincte.

172. Leucemia limfatica cronica

Leucemia limfatica cronica este un neoplasm caracterizat prin acumularea de limfocite monoclonale, cel mai

frecvent B si foarte rar T, in maduva osoasa, ganglioni limfatici, splina, ficat si in alte organe.

Boala apare la varstnici cu o usoara predominanta masculina. Etiologia bolii nu este cunoscuta, dar se retine

rolul posibil al radiatiilor ionizante, ierbicidelor, pesticidelor sau benzenului.

Majoritatea pacientilor sunt asimptomatici o lunga perioada de timp sau prezinta manifestari nespecifice ca

pierdere ponderala, fatigabilitate sau o astenie nemotivata. Pe masura ce apare anemia sunt prezente semnele

acesteia, dar de obicei in aceasta faza exista si adenopatia generalizata.

Semnul clinic major este adenopatia, care poate incepe din regiunea cervicala, dar devine rapid generalizata.

Splenomagalia poate apare de la inceput, dar de obicei se mareste pe parcursul evolutiei. Hepatomegalia apare in

timp, insotita uneori de un sindrom de colestaza clinic si biologic. Adenopatiile profunde sunt de obicei

necompresive, desi se palpeaza frecvent mase ganglionare abdominale. Tardiv, apar infiltratii cutanate, pulmonare,

pleurale, gastrointestinale si chiar oculare sau cardiace. Infiltratia sistemului nervos central este rara.

173. Manifestarile digestive in anemiile feriprive si megaloblastice

Atrofia papilelor linguale este un semn caracteristic, limba avand un aspect “lacuit”. Subiectiv sunt prezente

usturimi linguale la condimente sau bauturi acide. Disfagia sideropenica apare treptat la alimente solide, fiind pusa

in legatura cu atrofia mucoasei hipofaringiene si chiar cu o veritabila strictura faringoesofagiana in formele severe.

Gastrita atrofica poate fi pusa in evidenta prin biopsie, evoluand cu hipersecretie gastrica, de obice asimptomatica.

Atrofia se extinde rar si la nivelul mucoasei duodeno-jejunale si chiar la mucoasa nazala.

174. Semiologia stomacului tumoral

Carcinomul stomacului este un adenocarcinom care poate lua una din cele patru forme cunoscute in clinica.

Cel mai des carcinomul apare ca o masa voluminoasa care se proiecteaza in lumen si invadeaza peretele, de obicei

ulcerata central. Tumora poate infiltra si ingusta o portiune din lumen, cel mai des antrul. Carcinomul polipoid sau

exofitic, cu sau fara pedicul, trebuie diferentiat de polipul benign prin examen histologic. Cea mai arara forma este

linita plastica in care infiltratia se extinde la tot stomacul, cu ingustarea lumenului si modificarea pliurilor, peretii

neputand fi destinsi.

CCaanncceerruull ggaassttrriicc pprreeccooccee eessttee ddee oobbiicceeii aassiimmppttoommaattiicc ssaauu pprreezziinnttaa mmaanniiffeessttaarrii ddiissppeeppttiiccee aasseemmaannaattooaarree

uullcceerruulluuii ssaauu nneessppeecciiffiiccee.. IInn ssttaaddiiuull aavvaannssaatt dduurreerreeaa eeppiiggaassttrriiccaa eessttee pprriimmuull ssiimmppttoomm,, ccuu aappaarriittiiee iimmeeddiiaatt dduuppaa

mmeessee,, zziillnniicc ssii ccaarree nnuu cceeddeeaazzaa llaa mmeeddiiccaattiiaa aannttiiaacciiddaa..

Durerea este mai frecventa in localizarile pe mica curbura si la nivelul corpului gastric, in special in tumorile

ulcerate.

Disfagia joasa poate fi primul simptom al cancerului proximal care infiltreaza cardia, iar varsaturile alimentare

repetate, zilnice, cu alimente nedigerate sugereaza localizarea antrala cu caracter obstructiv.

De multe ori cancerul gastric este descoperit cu aparitia unei complicatii sau cand au aparut metastazele. Cele

mai frecvente complicatii sunt hemoragiile digestive superioare, perforatiile sau extinderea la nivelul colonului

transvers.

Sindroamele paraneoplazice pot preceda descoperirea cancerului gastric, cele mai frecvente fiind tromboflebita

recurenta, dermatomiozita, osteoartropatia Pierre-Marie, sindromul nefrotic si anumite manifestari neurologice sau

psihice.